Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Uudistumiskyky on yksi organisaation kilpailukyvyn tärkeimmistä avaintekijöistä. Tänä päivänä kyky kehittyä muuttuvan toimintaympäristön mukana on tärkeämpää kuin koskaan.
Vantaalaisten Teemu Nikkasen ja Satu Mehtälän yhteistyö alkoi hetkellä, jolloin Nikkasen viheralan yritys oli ajautunut vaikeaan tilanteeseen. Toiminta oli laajentunut liiankin nopeasti ja kannattavuus ja rahoitustilanne sakkasivat pahasti.
Suomen Partiolaisten ja nuorisoalan kattojärjestön Allianssin toimintaa uudistanut Anna Munsterhjelm uskaltaa avata suunsa silloin, kun asiat eivät toimi. Asioiden paremmaksi muuttamisesta syttyvä johtaja harjoittelee myös tyyneyden ja tylsyyden hyväksymistä.
Huuhkajien päävalmentaja valmistelee joukkuetta historialliseen koitokseen. Markku Kanerva kantaa mukanaan valmennusfilosofiaa, joka on seurannut läpi uran. Hän haluaa luoda joukkueeseen positiivisen ja kehitystä edistävän ilmapiirin – vaikeuksienkin keskellä.
Tuore tutkimus osoittaa, että toimihenkilöiden eläköitymisriski mielenterveyssyistä on suurempi kuin suorittavaa työtä tekevillä. Tutkija, psykologi Tino Karolaakso arvelee, että yhtenä syynä kohonneelle riskille voi olla työelämän psykologinen kuormittavuus.
Työn jousto on ilo ihmiselle, joka kokee työn imua. Yksipuolinen jousto uuvuttaa pahimmillaan työntekijän.
Janne Tammisesta tuli sukkatehtaan toimitusjohtaja 30-vuotiaana. Hänen johdollaan perinteikäs perheyritys uudisti tuotteensa ja niihin liittyvät mielikuvat. Tämän lisäksi toimitusjohtajalle on tärkeää, että yritys työllistää edelleen lähialueen ihmisiä Suomessa.
Epäonnistumisen pelko on merkittävin syy siihen, miksi korkeasti koulutetut henkilöt eivät hae johtotehtäviin. Johtajuuteen liittyvät pelot tulisikin huomioida jo koulutuksessa.
Jatkuva kiire vaanii johtajan selän takana ja sosiaalinen dilemma painaa. Keskitynkö operatiiviseen tulosjohtamiseen, vai panostanko työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamiseen?
Kristian Tapola aloitti perheyrityksen toimitusjohtajana 27-vuotiaana. Johtajana hän kannustaa itseohjautuvuuteen, luottaa työntekijöihinsä ja haluaa antaa heille vastuun oman työn jäljestä.
Tamperelainen Framery kehittää ja valmistaa äänieristettyjä puhelinkoppeja ja työtiloja. Yritys on kasvanut muutamassa vuodessa startupista 350 henkilön vientiyritykseksi. Frameryn työkulttuuriin liittyy muun muassa onnellisuusvakuutus. Yritys lupaa 5 000 euron korvauksen työntekijälle, jos työ heikentää hänen onnellisuuttaan eikä yhtiö onnistu korjaamaan ongelmaa. Framerylaiset pitävät työkulttuuriaan muutenkin ainutlaatuisena.
HUSissa on varauduttu suuronnettomuustilanteisiin, mutta koronapandemian aiheuttama pitkäkestoinen kriisi on ollut poikkeuksellista. Ennakointi ja nopea päätöksenteko ovat auttaneet selviytymään.
Eija Hakakarin tie johtajaksi on ollut löytöretki. Hän on oppinut, että yritys menestyy, kun työntekijät voivat hyvin ja tietävät, mitä heiltä odotetaan.
