Tutkittua tietoa

Työpaikat, joissa on työntekijöitä useilta työnantajilta, ovat yhteisöllisyyden kannalta rikkaita mutta niissä voidaan kokea myös haasteita, toteaa erikoistutkija Janne Kaltiainen.

Ennen digiajan tuomaa etätyön vallankumousta vain harvoilla oli mahdollisuus työskennellä vapaasti oman aikataulunsa mukaan. Taiteilijat, kirjailijat ja tiedemiehet pakenivat jo 1800-luvulla kaupunkien kiirettä maaseudun rauhaan, jossa työ ja luonto soljuivat saumattomasti yhteen.

Uudet työntekijät kokevat usein jäävänsä työyhteisön ulkopuolelle etätöissä. Ratkaisu voi löytyä viestintätapojen ja työkalujen paremmasta hyödyntämisestä – kahvihuoneet on vietävä digitaaliseen ympäristöön.

Etätyön hyödyistä puhutaan paljon, mutta myös toimistossa on hyviä puolia.

Koronapandemia lisäsi teollisuuden työntekijöiden halua osallistua työpaikkansa kriisinhallintaan, kertoo tutkija Tiina Saari. 5K-malli opastaa, miten se onnistuu.

1900-luvun alkupuolella laskukoneet mullistivat toimistotyön lupauksilla nopeammasta ja virheettömämmästä työstä. Vaikka teknologia vapautti työntekijät käsin laskemisesta, sen odotettu vaikutus luovuuden lisääntymiseen jäi toteutumatta. Kuinka teräksiset aivot muuttivat työelämää ja mitä niiltä todella odotettiin?

Generatiivinen tekoäly on tuonut mukanaan vallankumouksellisia työkaluja, jotka pystyvät tekemään asioita, joihin on aiemmin tarvittu ihmisiä – kuten ratkaisemaan matemaattisia tehtäviä tai ehdottamaan lääkitystä. Vaikka tekoäly voi vaikuttaa lupaavalta kumppanilta työelämässä, se ei ymmärrä käsittelemiään asioita. Onko tekoäly sittenkään työkaveri vai pelkkä tehokas apuväline?

Generatiiviset tekoälysovellukset ovat vielä hyvin uusi asia työelämässä, mutta etenkin asiantuntija-aloilla niiden käyttö yleistyy koko ajan, kertoo professori Atte Oksanen.

Työterveyslaitoksen AI Safety -hankkeessa tekoälyä käytetään inhimillisten tekijöiden tunnistamiseen tapaturmien taustalla. Tavoitteena on siirtää turvallisuustyön painopistettä yksilön toiminnasta kohti työyhteisön ja organisaation roolia turvallisuuden parantamisessa.

Työelämä avautui entisaikaan nuorille aivan liian varhain. Työlainsäädäntö saikin alkunsa lapsityön rajoittamisesta.

Oppimista edistävällä työpaikalla nuoria kannustetaan osallistumaan ja kysymään, eikä uusilta työntekijöiltä odoteta kaiken osaamista heti.

Ennen vanhaan töitä sai naamaansa näyttämällä ja rekrytointipäätökset nojasivat tukevasti ennakkoluuloihin.