HUS:in tehohoidon ylilääkäri Ville Pettilä: ”Jokaisesta kriisistä opitaan”

Palataan ajassa takaisin kesään 2020. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä eletään suvantovaihetta. Hektinen pandemia tuntuu hetkiseksi hellittäneen.

– Koronaviruksen ensimmäisestä aallosta on selvitty erinomaisesti. Valtaosa potilaista on selvinnyt hengissä tehohoidosta kotiin, kiteyttää tehohoidon ylilääkäri ja leikkaussalien ja tehohoidon toimialajohtaja Ville Pettilä HUSista.

Pettilä ja kollegansa olivat melkoisessa pyörityksessä parin kuukauden ajan, vaikka koronan eteneminen olikin tiedossa.

– Tammikuussa saimme tietää Kiinan ja myöhemmin Pohjois-Italian tilanteesta. Tällöin pystyimme luomaan perusskenaariota siitä, mitä tapahtuu viruksen saapuessa Suomeen.

Poikkeusoloihin on valmistauduttu

HUS-alueella on ohjeistus suuronnettomuuksia varten. Tositoimiinkin on jouduttu: muun muassa kauppakeskus Myyrmannin räjähdyksen uhreja hoidettiin HUSin sairaaloissa. Tilanteita myös harjoitellaan säännöllisesti.

HUS-alueella on ohjeistus suuronnettomuuksia varten. Tositoimiinkin on jouduttu: muun muassa kauppakeskus Myyrmannin räjähdyksen uhreja hoidettiin HUSin sairaaloissa.

– Lisäksi meillä on valmiusohje influenssapandemioita varten. Vaikka sikainfluenssa 2010 oli loivempi kriisi kuin korona, siitäkin opimme, toteaa Pettilä.

Alueellisella HUSilla, sairaanhoitopiirillä ja jokaisella sairaalalla on oma suunnitelmansa ja valmiuspäällikkönsä. Kun perussuunnitelmat ovat olemassa, tehohoito- ja sairaalapaikkojen lisäys onnistuu nopeasti. Suuronnettomuustilanteessa koko organisaatio siirretään poikkeustilaan, jossa valmiusjohtajalla on keskeinen rooli.

Kokemuksesta on etua

Tärkeää on muodostaa tilannekuva nopeasti: mistä sairaanhoidon resurssit saadaan käyttöön. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa sijaitsee valtakunnallinen tehohoidon koordinaatiokeskus, josta tilannekuvaa seurataan. Potilassiirtoja sairaanhoitopiirien välillä ei tällä kertaa ole tarvittu.

Koronan levitessä selvisi, että tehohoidon kapasiteetti on kaksinkertaistettava. HUSissa jo ensimmäisen kahden viikon aikana oli valmius sataan covid-19-potilaspaikkaan, enimmillään 45 potilaista oli samanaikaisesti hoidossa.

– Pandemian ensimmäinen vaihe meni hallitusti. Organisaatiossamme on kokemusta, ja pystyimme irrottamaan niin tiloja kuin henkilökuntaa – kaikki tehohoitoa tarvinneet ja siitä hyötyneet onnistuttiin hoitamaan, toteaa Pettilä.

Tilanne olisi ollut toinen, jos tehohoitopotilaita olisi ollut satoja. Tällöin olisi jouduttu turvautumaan tiukkaan potilasvalintaan.

Sairaala- ja tehohoidon tarve on ollut suurinta HUS-alueella. Ylilääkäri Pettilä toivoo, ettei viime kevään kaltaisiin toimenpiteisiin tarvitse enää ryhtyä.

Terveydenhuolto toimii 24/7

Pettilän mukaan jokaisesta kriisistä opitaan, joten kakkosaallossa on jo varauduttu kaksinkertaiseen potilasmäärään. Jos potilaita on kymmenen kertaa enemmän kuin keväällä, etsitään uusia ratkaisuja.

– Ympärivuorokautisesti 50 tehohoitopotilasta tarvitsee 250 sairaanhoitajaa ja viidessä päivystyspisteessä viisi lääkäriä, jotka vastaavat noin 50 lääkäriä.

Korona-aikana valmiusjohtajan luotsaama ryhmä kokoontuu päivittäin luomaan yhteistä tilannekuvaa epidemiasta ja sen kehityksestä. Jälkimmäisessä etenkin infektiolääkäreiden asiantuntemusta tarvitaan. Mukana on myös niitä erikoisaloja, joihin hoidon tarve kohdistuu.

– Kriisin aikana päätöksenteko on nopeutettua. Kaikilla on sama tieto käytettävissä niissä yksiköissä, joiden toimintaan kriisi vaikuttaa. Valmiusorganisaatio on ketterä reagoimaan.

Kriisijohtamisessa tarvitaan paineensietokykyä

Koronakriisin tiedotus keskitettiin viestintäjohtajalle, joka mietti sopivat kommentoijat. HUSissa järjestettiin keväällä toistakymmentä tiedotustilaisuutta. Keskitetty tiedottaminen on auttanut hallitsemaan kyselyiden tulvaa.

Pettilän mukaan kriisijohtamisessa tarvitaan kykyä sietää painetta, kestää epävarmuutta ja tehdä päätöksiä sekä selkeää viestintää. Sanoman on oltava lyhyt ja selkeä ilman spekulointia.

Kriisijohtamisessa tarvitaan kykyä sietää painetta, kestää epävarmuutta ja tehdä päätöksiä sekä selkeää viestintää.

– Tehohoidon lääkäreillä näitä ominaisuuksia on, sillä joudumme kohtaamaan erilaisia ongelmia ja ratkaisemaan niitä nopeallakin aikataululla. Lisäksi tarvitaan ripeyttä muuttaa aikaisempia päätöksiä, jos tilanne niin vaatii.

Tärkeää on myös sisäinen viestintä: esimerkiksi joka perjantai leikkaussalien sekä kivun- ja tehohoidon henkilöstölle järjestettiin kyselytunti videon välityksellä.

Jaksaminen koetuksella

Pettilä toteaa, että korona on ollut henkilökunnalle äärimmäinen haaste. Satoja sairaanhoitajia on siirretty hoitamaan pandemiapotilaita ja henkilöstöä on lisäkoulutettu.

Teho-osasto perustettiin Kirurgiseen sairaalaan muutamassa viikossa, vaikka toimintayksikön muutos kestää yleensä 6–12 kuukautta. Myös Jorvin, Peijaksen, Hyvinkään ja Meilahden sairaaloihin perustettiin covid-19-tehoyksiköt.

– Jaksamista on pyritty koko ajan tukemaan. Jokaisella on ollut tiedossa oma toimenkuva ja päämäärä. Johdon tehtävänä on ollut antaa suuntaa ja tehdä ratkaisuja.

Suvantovaiheen aikana jokaista on kehotettu huolehtimaan itsestään ja kollegoistaan. Lisäksi työterveydessä on erilaisia tukiohjelmia ja keskusteluapua niitä tarvitseville.