Tietojohtamisen professori Aino Kianto: ”Yrityksen tietopääomaa on uudistettava jatkuvasti”

Uudistumiskyky on yksi organisaation kilpailukyvyn tärkeimmistä avaintekijöistä. Tänä päivänä kyky kehittyä muuttuvan toimintaympäristön mukana on tärkeämpää kuin koskaan.

Nykyajan yritystoiminnalle on tyypillistä, että useat aineelliset resurssit ovat muuttuneet toissijaisiksi. Tietotaloudessa ainoa kestävän kilpailuedun lähde on se, mitä organisaatiossa tiedetään ja osataan ja miten tietoa käytetään. Organisaation toimintatapojen täytyy mahdollistaa jatkuva innovatiivisuus ja oppiminen.

Organisaation uudistumiskyky muodostuu seuraavista kuudesta ominaisuudesta. Näitä kaikkia osa-alueita voidaan kehittää ja myös mitata.

1. Organisaation strateginen kyvykkyys. Perusasioiden on oltava kunnossa. Strateginen kyvykkyys kuvaa organisaation kykyä yhdistää jokapäiväiset työtehtävät, yrityksen identiteetti ja ohjausmekanismit yrityksen vision kanssa. Uudistuvat organisaatiot kykenevät luomaan tulevaisuuteen suuntautuvia proaktiivisia visioita ja strategioita, jotka mahdollistavat suunnitellun kehityksen, mutta jättävät tilaa muutokselle ja joustavuudelle.

2. Johtaminen. Tietopääoman ja osaamisen strategisesta ja systemaattisesta johtamisesta on tullut yrityksille tärkeä kilpailutekijä. Hyvällä johtamisella tuetaan henkilöstön osaamista ja uudistumista. Tämä koskee niin ylemmän tason johtamista kuin lähiesimiehen tehtävää. On merkityksellistä, millaisena esimerkkinä esimies on ja miten kannustaa jatkuvaan oppimiseen. Matalat hierarkiat ja verkostomainen rakenne edistävät menestystä, koska uudistumisen yksi edellytys on se, että tieto virtaa vapaasti läpi organisaation ja organisaation ylitsekin.

Annetaanko henkilöstölle riittävästi aikaa uuden kehittämiselle?

3. Ajan hyödyntäminen. Miten toiminta ja liiketoiminnan ratkaisut ajoitetaan ja rytmitetään? Tarvitaan oivallusta siitä, miten toiminta ajoitetaan suhteessa sidosryhmiin tai muuhun markkinaan.

Oikean ajoituksen lisäksi on pohdittava ajankäyttöä: Annetaanko henkilöstölle riittävästi aikaa uuden kehittämiselle? Luovuus vaatii aikaa ja inhimillistä energiaa. Ne eivät synny jatkuvassa kiireessä, jossa varsinaiset työt ehtii juuri ja juuri hoitaa. Muutos tarvitsee aina aikaa, ja se sisältää epävarmuuden aspektin, jota pitää sietää.

4. Vuorovaikutteisuus. Ihmisten väliset kytkökset määräävät sen, miten tieto elää ja liikkuu organisaatiossa. Suhteiden pitäisi olla tiiviitä ja toimivia niin ihmisten, tiimien kuin yksiköidenkin välillä. Tärkeitä ovat myös kytkökset ja tuntosarvet, jotka osoittavat organisaation ulkopuoliseen maailmaan.

Vuorovaikutussuhteiden täytyy olla positiivisia ja luottamuksellisia – on mietittävä, miten niiden syntymistä voidaan mahdollistaa. Mitä hiljaisempaa tietoa jaetaan, sitä tärkeämpää luottamus on. Jo se on arvokasta, että tietää keneltä kannattaa kysyä, kuka on valmis jakamaan tietoaan.

Lähes missään organisaatiossa tiedon jakamista ei palkita mitenkään – tähän käytäntöön kannattaa harkita muutosta.

Aino Kianto toimii tietojohtamisen professorina LUT-yliopistossa.

Aino Kianto toimii tietojohtamisen professorina LUT-yliopistossa.

5. Oppimismyönteisyys. Uudistumisen kannalta on olennaista, miten oppimista ja opiskelemista tuetaan ja mahdollistetaan siten, että jokainen voi toteuttaa uudistumispotentiaaliaan.

Tämä kytkeytyy yrityskulttuuriin – esimerkiksi siinä, miten epäonnistumisiin suhtaudutaan. Ovatko ne oppimismahdollisuuksia vai jotain salattavaa ja hävettävää?

Organisaation on tärkeää oivaltaa, mikä on sille tärkeää tietoa ja osaamista.

Kannustaako ilmapiiri kokeilemaan ja ideoimaan – pallotellaanko asiaa yhdessä vai tarjotaanko vasta valmiiksi viimeistelty esitys eteenpäin muille? Entä miten yksilön saavutuksia palkitaan, miten niitä tunnistetaan ja tunnustetaan?

6. Tietojohtaminen. Organisaation on tärkeää oivaltaa, mikä on sille tärkeää tietoa ja osaamista. Yrityksen on myös tunnistettava, mistä sillä ei ole tietoa, vaikka menestymisen kannalta pitäisi olla.

On ymmärrettävä tieto koko laajuudessaan. Esimerkiksi tietokoneessa on dataa, joka on koneeseen tallennettuna. Se ei ole tietoa, ennen kuin ajatteleva ihminen hyödyntää tuota dataa toiminnassaan. Tieto ja informaatio tulevat toimivaksi ainoastaan, kun tiedetään, miten ja mihin niitä käytetään.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.