Tutkimuksen mukaan työelämän psykologinen kuormittavuus uuvuttaa yhä useampia

Tampereen yliopiston tutkija, psykologi Tino Karolaaksolla on asiantuntija- ja toimistotyötä tekeville harmillisia uutisia. Karolaakson tuoreen tutkimuksen mukaan sekä ylemmillä että alemmilla toimihenkilöillä on korkeampi eläköitymisriski kuin suorittavaa työtä tekevillä – etenkin mielialahäiriöiden osalta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia 18–64-vuotiaita vuosina 2010–2015 mielenterveyshäiriö-diagnoosilla ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeen saaneita ja koko väestöstä kerättyä verrokkiryhmää. Karolaakson mukaan tutkimukselle oli tarvetta, sillä aiempien tutkimusten valossa sosioekonominen asema ja tulot vaikuttavat olevan yhteydessä mielenterveydenongelmista johtuvan varhaiseläköitymisen riskiin.

– Tämän tutkimuksen perusteella toimihenkilöllä on kuitenkin isompi riski eläköityä masennuksen takia kuin samaan tulotasoon kuuluvalla suorittavaa työtä tekevällä, Karolaakso tiivistää.

Karolaakso uskoo, että taustalla voi piillä esimerkiksi nykyisen työelämän kuormittavuus, vaativuus ja näiden vaikutukset.

– Työelämän muutoksesta ja tahdin kiristymisestä on puhuttu paljon. Työn tekemiseen voi olla hyvät ja modernit välineet, mutta työtahti, odotukset ja aikataulut ovat turhan kovat, hän sanoo.

Toiset kaipaavat työhönsä enemmän rakenteita.

Lisäksi toimihenkilötyö on muuttunut aiempaa itseohjautuvammaksi. Kaikille itseohjautuvuus ja hyvin itsenäinen työ ei kuitenkaan sovi.

– Toiset kaipaavat työhönsä enemmän rakenteita ja struktuuria. Jos työn itseohjautuvuus on yksilölle liikaa, se voi tuottaa psykososiaalista kuormitusta. Masennus vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja voi johtaa pidemmälle sairauslomalle ja jopa varhaiseläköitymiseen, Karolaakso lisää.

Henkisesti kuormittavaa työtä

Myös Työolobarometri 2019:n mukaan työn henkinen rasittavuus on noussut vahvasti viime vuosina.

– On hälyttävää, että Työolobarometriin vastanneista palkansaajista 63 prosenttia koki työn henkisesti raskaaksi. Ylemmistä ja alemmista toimihenkilöistä jopa 72 prosenttia koki työn henkisesti raskaaksi, Karolaakso selventää.

Työolosuhteisiin työpaikalla tulisi kiinnittää enemmän huomiota, samoin johtamiseen.

– Ylipäätään työtä ja työn vaatimuksia pitäisi pystyä räätälöimään paremmin työntekijän kulloiseenkin elämäntilanteeseen. Työpaikkojen arkikäytäntöjen pitäisi tukea tätä, Karolaakso sanoo.

Lisäksi johtamisen olisi hyvä olla aiempaa suunnitelmallisempaa. Apuna voi Karolaakson mukaan käyttää esimerkiksi Työterveyslaitoksen julkaisemaa, esimiehille suunnattua Hyvän mielen työpaikka -työkalupakkia.

– Siinäkin nostetaan esiin työntekijöiden voimavarojen tukemista. Pystyvyyden tunnetta, palautumista, työuran hallintaa ja toisaalta osaamista ja työn imun vahvistamista on tärkeää tukea, Karolaakso sanoo.

Työn rajaamisen ja työn priorisoimisen taidot korostuvat nykyisessä työelämässä

Hän huomauttaa, että vaikka esimiesten johtamistyyli vaikuttaa paljon työilmapiiriin, myös työntekijällä on vastuunsa.

– Johtamisella voidaan vaikuttaa siihen, millaisia arvoja tai sosiaalisia normeja työpaikalle tuodaan, mutta jokaisen on hyvä katsoa myös omaa toimintaansa.

Työterveyshuolto  avainasemassa

Työterveyshuollolla on Karolaakson mukaan tärkeä rooli varhaisen eläköitymisen hidastamisessa.

– Työnantajan tulee huolehtia työntekijöistä. Olisi tärkeää, että työterveyspalveluissa olisi tarjolla myös lyhytterapiapalveluita ja psykososiaalisia hoitomuotoja, joilla masennustilaa voidaan hoitaa.

Karolaakso työskentelee itsekin psykologina työterveyshuollossa. Siksi tutkimustuloksetkaan eivät varsinaisesti yllättäneet tutkijaa.

– Monen ihmisen suusta on kuultavissa, että työtahti on kiristynyt ja työn määrä lisääntynyt valtavasti vuosien saatossa. Jos työ on henkisesti hyvin kuormittavaa, palautumiseen ei välttämättä jää tarpeeksi aikaa. Työn rajaamisen ja työn priorisoimisen taidot korostuvat nykyisessä työelämässä voimakkaasti, Karolaakso sanoo.

Hän huomauttaa, että työn kuormittavuutta voi lisätä myös se, että monella toimihenkilöllä työn määrä on tavallaan loputon.

– Sellaista tilannetta, että koko työpöytä olisi täysin tyhjä, ei tule välttämättä koskaan vastaan. Tällöin voi olla vaikeaa rajata, mikä on riittävä määrä työtä ja mikä tarpeeksi hyvä työsuoritus juuri tässä tilanteessa elämää.

Jos työ kuormittaa, Karolaakson mielestä kierre olisi aina hyvä saada katkaistua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Mitä kauemmin joutuu olemaan tällaisessa erittäin kuormittuneessa tilassa, sitä kauemmin palautumisessa menee. Jossain vaiheessa myös kuvainnollinen seinä tulee vastaan. Tällöin palautuminen työkykyiseksi voi kestää todella kauan, hän sanoo.