Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Kun Kinuskikissan eli Sini Visan leivontablogi alkoi kasvattaa suosiotaan, hän oli valinnan äärellä: jatkaako työtä koodarina vai tehdäkö blogista kokopäivätyö? Sydän tuntui olevan blogin puolella.
Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin, toteaa tutkija Juha Eskelinen.
Pesäpuu on kehittänyt lastensuojelussa kokemusasiantuntijuuden malleja yli vuosikymmenen ajan. Järjestön toiminnanjohtaja Jari Ketola korostaa, että lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on keskeistä lastensuojelun kehittämisessä. Kokemusasiantuntijat tuovat arvokasta tietoa palveluiden parantamiseksi, ja heidän ääntään kuullaan nyt entistä laajemmin – aina alle kaksivuotiaista täysi-ikäisiin.
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen muutti kymmenen vuotta sitten Norjaan paremman palkan perässä, mutta sai paljon muutakin. Nykyään hän nauttii myös huolettomasta arjesta Tromssan kauniissa vuoristomaisemissa. Suomessa eläminen on vaihtunut reissuihin, ravintolailtoihin ja säästöjen kartuttamiseen.
Suomalaiset yritykset, kuten Posti, Outokumpu ja Foibekartano, hyödyntävät tekoälyä monipuolisesti: se voi tukea asiakasneuvojia, parantaa työturvallisuutta ja auttaa henkilöstön työvuorosuunnittelussa. Tekoäly nopeuttaa tiedonhakua ja tukee henkilöstöä monissa tehtävissä, mutta sen käyttöönotto vaatii perusteellista opettelua ja ymmärrystä sovellusten mahdollisuuksista.
Työvoiman saatavuus on kasvun este yrityksille. Anonyymi rekrytointi poistaa osaajahävikkiä, jota syntyy tiedostamattomien ennakkoluulojen vuoksi. Työnantaja on suurin hyötyjä anonyymin rekrytoinnin käyttöönotosta.
Parhaassa työpaikassa jokainen saa olla oma itsensä, oli sitten eri-ikäinen tai vaikka autismin kirjolla, ja siitä hyötyvät kaikki eivätkä vain vähemmistön edustajat, painottaa monimuotoisuuden asiantuntija Visa Myllyntaus.
Naisen ikä tuntuu aiheuttavan jatkuvasti syrjintää rekrytoinnissa – oli nainen sitten nuori tai keski-ikäinen. Laki vaatii tasa-arvoisuutta, mutta se ei aina toteudu.
Perinteisesti työ oli nähty velvollisuutena, mutta yhteiskunnan muuttuessa siitä piti oppia nauttimaan. Työnilosta keskusteltiin vilkkaasti ennen muuta 1930-luvulla.
Ikäystävällisyys auttaa varttuneempia työntekijöitä pysymään työelämässä pidempään. Sanan taakse ei kätkeydy mystiikkaa, vaan kyse on yksinkertaisista työelämän kehittämisen keinoista – niiden avulla ikäystävällisyys palvelee koko työyhteisöä.
Psykologi Kaisa Hallberg-Virtanen työskentelee Turun vankilassa. Hän haluaa työssään ymmärtää ihmistä tuomitsemisen sijaan. Vaikeiden tunteiden käsittelyssä auttavat työnohjaus, liikunta ja rikosohjelmien välttäminen vapaa-ajalla.
Esihenkilöt oppivat harjoittelemalla tunnistamaan omia tunteitaan ja kohtamaan alaisiaan, kertoo professori Taina Hintsa.
Tunnetoimijuuden kehittäminen kannattaisi lisätä jokaisen yrityksen strategiaan, sanoo jatkuvaa oppimista tutkinut professori Päivi Hökkä.
