Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Yhteiset työpaikat ovat nykyisin enemmän sääntö kuin poikkeus – teollisuuden lisäksi myös esimerkiksi toimistoissa ja kaupan alalla. Kun useat eri työnantajat toimivat saman katon alla, syntyy paitsi yhteistyötä myös uudenlaisia haasteita. Yksi niistä on työturvallisuus. Mutta se ei ole vain haaste – se on myös mahdollisuus tehdä asioita paremmin kuin ennen. Kun jokainen yhteisellä työpaikalla
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
Tekoäly on tunkeutunut työelämään laajemmin ja nopeammin kuin osasimme kuvitellakaan muutama vuosi sitten. Tekoälyyn liittyy paljon odotuksia, pelkoja ja kysymyksiä. Siihen liittyy myös riskejä ja haasteita, joista työpaikalla kannattaa keskustella. Tekoälyn käytön lisääntyessä nousevat keskiöön kysymykset eettisyydestä, tietosuojasta ja avoimuudesta. Kenelle kuuluu vastuu päätöksistä, joita tekoäly tekee? Vai pitäisikö sen antaa tehdä päätöksiä lainkaan? Miten
Raision Ikean Osman ”Ossi” Helez saa työstään valtavasti positiivista palautetta, enemmän kuin kukaan koskaan, sanoo hänen esihenkilönsä Sanna Alanko. ”Nyt halataan, ja tule – tarjoan kahvit”, on Heleziä aidoimmillaan. Helez tietää, että jos työpaikalla ei ole sosiaalista elämää, siellä ei ole mitään.
Palveluyhtiö Baronassa on otettu käyttöön Frendie-kaverisovellus, jonka avulla nuori työntekijä voi saada muista baronalaisista kavereita vaikkapa lenkille tai elokuviin, kertoo liiketoimintajohtaja Janne Lindfors.
Kun puhumme nuorista työelämässä, usein pohdimme nuoremman sukupolven arvoja ja suhtautumista työelämään. Työelämäpuheella on suuri vaikutus siihen, millaisin odotuksin nuoret työuransa aloittavat. Saamme kuulla eri kanavista huolestuttavaa puhetta nuorista työelämässä. Haluamme tässä lehdessä tuoda toisenlaisen näkökulman aiheeseen. Enemmistöllä nuorista menee töissä mukavasti. Tässä Telma-lehdessä nuoret kertovat itse, miten he ovat löytäneet oman polkunsa työelämässä. Hyviä kokemuksia
Työnantaja tai vanhempi kollega voi ratkaisevasti tukea nuorta, joka vasta aloittelee työuraansa. Tärkeää on vahvistaa pystyvyyden tunnetta ja työn hallinnan taitoja.
Lukion oppitunneilla istuva muusikko Hanna Pakarinen katsoo koulumaailmaa nyt aivan eri näkökulmasta kuin nuorena. Opiskelu on hänelle kuin meditaatiota.
Telma-lehti on jälleen lähes reaaliajassa työelämän muutosten kyydissä. Anonyymi rekrytointi on jo käytössä useissa organisaatioissa, mutta suurimmalla osalla tämä hyppäys kohti yhdenvertaista ja kaikkia hyödyttävää rekrytointimallia on vielä edessä. Perinteitä ei tässä asiassa kannata vaalia. On vakavasti syytä pohtia, ovatko esimerkiksi ikä, sukupuoli, täydellinen suomen kielen taito tai etninen tausta merkityksellisiä tekijöitä avoimena olevan työtehtävän
Jos pitää siitä, että on tekemistä, miksei työntekoa voisi jatkaa myös eläkkeelle jäämisen jälkeenkin. Marja-Liisa Paljakalle oli tärkeääkin tärkeämpää jatkaa tuttuna hoitajana vanhuksille, jotka ovat sydäntä lähellä.
