Tutkittua tietoa

• 07.10.2020

Johtaja, hyödynnä hiljaista tietoa

Jatkuva kiire vaanii johtajan selän takana ja sosiaalinen dilemma painaa. Keskitynkö operatiiviseen tulosjohtamiseen, vai panostanko työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamiseen?

Organisaatioiden johtamisessa korostuvat suoriteperusteiset mittarit. Ne mittaavat työprosesseihin käytettyä aikaa tai taloudellista tulosta.

Tämä johtaa helposti siihen, että esimiehet keskittyvät suorituksen johtamiseen. Tunnettu sanonta onkin: ”Sitä kehität, mitä mittaat.” Ihmisten johtaminen voi kuitenkin unohtua tai jäädä muuten liian vähäiselle huomiolle.

Suorituskeskeisen johtamismallin harhana ovat sen aluksi tuomat hyvät tulokset. Esimiehiä kannustetaan hyvästä suorituksesta.

Nopeasti aikaansaatu hyvä tulos saatetaan kuitenkin tehdä tulevaisuuden kustannuksella. Tuloksen jatkuva maksimointi aiheuttaa työntekijöiden motivaation heikentymistä ja työuupumusta. Työ ei enää suju ja henkilöstö väsyy, mikä voi lisätä sairauspoissaoloja ja vaihtuvuutta.

Mikäli jatkuvasti maksimoidaan vain prosessien tehokkuutta, ei aikaa jää ennakoivaan kehittämiseen. Tällöin arvokas hiljainen tieto jää hyödyntämättä ja suorituskyky rapautuu.

Kansainvälisessä johtamisen tutkimuksessa pidetään behavioral capitalia yrityksen kilpailuetuna. Suomeksi se tarkoittaa organisaation käyttäytymispääomaa. Henkilöstöllä on paljon kokemuksellista hiljaista tietoa, joka kanavoituu organisaation kehittämiseen vain siinä tapauksessa, että organisaation käyttäytymispääoma tukee avointa tiedon jakamista ja yhteistä kehittämistä. Käyttäytymispääomasta tulee tällöin kestävä kilpailuetu, joka saavutetaan hyvällä johtamisella.

Kun työntekijöitä arvostetaan johtamalla heitä hyvin, he ovat motivoituneita jakamaan hiljaista tietoa kehittämiseen ja antamaan parhaan työpanoksensa organisaatiolle. Yksilöinä he ovat halukkaita ylläpitämään omaa osaamista ja palvelemaan asiakkaita parhaalla tavalla.

Mitä hyvä johtaminen sitten on? Se rakentuu kolmesta elementistä: johtamisen mindsetistä, esimiesosaamisesta ja tilannetajusta.

Johtamisen mindset tarkoittaa esimiestyön tietoista tai tiedostamatonta toimintamallia, jolla työyhteisöä johdetaan. Esimies voi keskittyä suorituksen jatkuvaan maksimointiin tai työn sujuvuuden ja työmotivaation optimointiin. Jälkimmäinen strategia tuottaa pitkällä aikavälillä parhaan tuloksen. Yrityksen toiminta on kestävällä pohjalla, mikä parantaa työyhteisön resilienssiä eli muutoskykyä haasteita vastaan.

Hyvä johtaminen vaatii henkilöstön jatkuvaa kuuntelemista ja tilannekohtaista ihmisten johtamista. Esimiehillä on oltava ”tuntosarvet”, joilla hän tunnistaa työyhteisön ongelmia ennakoivasti.

Kun työyhteisön jäsenten kesken on syntynyt niin sanottu psykologinen sopimus, ongelmista kerrotaan avoimesti ja ennakoivasti – näin hiljainen tieto jalostuu organisaation parhaaksi.

Hyvällä esimiehellä on useita keinoja ratkaista ongelmia ja monia tapoja luoda hyvää me-henkeä sekä kannustaa työntekijöitä. Esimiehen vuorovaikutusosaaminen tuo varmuutta toimia tilannekohtaisesti.

Hyvä johtamisen strategia näkyy myös esimiehen vuosikellossa, jossa johtamiskäytäntöjä on valmiiksi allokoitu vuosikalenteriin.

Marko Kesti on Lapin yliopiston apulaisprofessori ja henkilöstötuottavuuden tutkimusohjelman johtaja, joka on erikoistunut henkilöstön hiljaisen tiedon kehittämiseen ja henkilöstötuottavuuden parantamiseen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.