Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Skip to content

Kolumni: Työkykyä on johdettava

Kirjoittaja: Johanna Pulkkinen

Filosofian tohtori Johanna Pulkkinen on työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja työkykyjohtamisen erityisasiantuntija.

Kun puhumme työkyvystä, katse kääntyy usein työntekijään. Työkyky ei ole kuitenkaan ihmisen ominaisuus vaan suhde ihmisen ja työn välillä. Terveys, osaaminen ja motivaatio ovat yksi puoli. Toinen puoli taas työn vaatimukset, työmäärä, vaikutusmahdollisuudet, johtaminen ja työyhteisö. Emme voi siis pyrkiä aina vain vahvistamaan ihmistä kestämään tätä nykyistä hektistä työelämää.

Työssä pitää pystyä sietämään myös epävarmuutta, oppimaan uutta ja ponnistelemaan silloinkin, kun tehtävä on hankala tai epämieluisa. Töissä ei ole aina kivaa, eikä tarvitsekaan olla. Mutta kohtuuttomat vaatimukset, epäselvät tehtävänkuvat tai puuttuvat resurssit valuvat liian helposti yksilön harteille.

Tulevaisuuden työssä tarvitaan terveyden ja toimintakyvyn lisäksi kriittistä ajattelua, sinnikkyyttä, jatkuvaa oppimista ja kykyä mukautua. Omaa työkykyä tulee johtaa. Mutta johdon on syytä pohtia, millaiset edellytykset ihmisellä on tehdä työtään juuri meidän organisaatiossamme. Tukevatko rakenteet ja arvot työkykyä?

Työkykyä johdetaan arjen päätöksillä, ja painavimmat niistä tehdään johtoryhmässä.

Työkykyä ei johdeta vain jättämällä se yksilön tai esihenkilön harteille. Myös johtamista on johdettava: johdon tehtävä on varmistaa, että esihenkilöllä on aikaa, resursseja ja oikeus muuttaa työn tekemistä. Työkykyä johdetaan arjen päätöksillä, ja painavimmat niistä tehdään johtoryhmässä: mitä mitataan, mihin resursseja kohdennetaan ja mitä työpaikalla oikeasti pidetään tärkeänä.

Vastuu työkyvystä on siis jaettu. Meistä jokaisen tulee huolehtia elintavoista, palautumisesta ja työssä tarvittavan osaamisen ylläpitämisestä. Organisaation tehtävä on huolehtia siitä, että työn tekemisen perusedellytykset ovat kunnossa ja työ on järjestetty niin, ettei se vaaranna terveyttä tai työkykyä. Jos työkykyongelma syntyy työn järjestämisen tavasta, ratkaisua ei löydy palautumisesta tai terveydenhuollosta. Huonoille työjärjestelyille ei ole diagnoosikoodia.

Tulevaisuuden työkyky rakennetaan muuttamalla toimintatapoja, jotka tekevät työstä tarpeettoman kuormittavaa.

Harvassa työssä kiire on aidosti kriittistä, ja siellä missä se on, prosessit on rakennettu toimiviksi rutiineiksi. Muualla kiire ja venyminen ovat hyväksyttyjä tapoja hoitaa asioita. Johdolta tulee pyyntö ”asappina” ja työntekijän viikonloppu palaa. Kvartaalin loppu lähestyy ja kaikki on yhtäkkiä kiireellistä, vaikka asia on ollut tiedossa kuukausia. Asiakas vaatii ja työntekijä juoksee. Kulttuurimme on ajautunut siihen, että palvelua on saatava aina heti. Maksammeko tästä työkyvyllämme? Kyllä maksamme, ja olemme jo maksaneet.

Tulevaisuuden työkyky rakennetaan muuttamalla toimintatapoja, jotka tekevät työstä tarpeettoman kuormittavaa. Tämä ei aina ole yksinkertaista, mutta monimutkaisuus ei voi olla syy olla muuttamatta mitään. Vastuu on jokaisella päättäjästä työntekijään, ja sitä on johdettava. Mikään ei muutu, jos mikään ei muutu. Kyse on arvoista.

Categories:

Anna palautetta jutusta

Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Entä haluaisitko kuulla tästä tai jostain muusta työelämään liittyvästä aiheesta lisää - kerro siitä meille. Parannetaan työelämää yhdessä!

Lisää luettava