Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Onnelliset ihmiset näyttäisivät hallitsevan sosiaalisen median käyttöään ilman, että siitä tulee elämää hallitseva ongelma. Kuplautuminen samanmielisen kanssa taas voi aiheuttaa riippuvuutta.
Hyvinvoiva ihminen pystyy usein huomaamaan, milloin oma somen ja digilaitteiden käyttö alkaa hallita arkea. Hän kykenee rajoittamaan käyttöään luontevasti.
– Onnellinen ihminen ei joudu hakemaan mielihyvää tai merkityksellisyyttä verkosta, koska elämä sen ulkopuolella tarjoaa niitä jo paljon, perustelee asiaa tutkinut Iina Savolainen Tampereen yliopistosta.
– Some pysyy tällöin vain yhtenä kanavana muiden joukossa, eikä ole ensisijainen pakopaikka.
Someriippuvuuden taustalla on usein hyvin inhimillisiä syitä.
Kokonaisvaltainen hyvinvoinnin tukeminen auttaa ehkäisemään riippuvuuden syntymistä; someriippuvuuden taustalla on usein hyvin inhimillisiä syitä.
– Yksinäisyys, kuormittuminen vaikkapa töissä ja psykologinen stressi lisäävät tarvetta hakea nopeaa helpotusta. Some tarjoaa välittömän tavan paeta ikävää todellisuutta tai turruttaa tunteita, Savolainen toteaa.
Toinen Savolaisen tutkimuksen keskeinen havainto liittyy kuplautumiseen eli ilmiöön, jossa sosiaalisen median alustoilla eteemme tulee yksinomaan tietynalaisia sisältöjä.
– Algoritmit tarjoavat meille asioita, joihin olemme aiemmin reagoineet. Se vahvistaa tunnetta siitä, että olen oikeassa ja maailmassa on paljon samanmielisiä, Savolainen kuvailee.
Kuplautuminen näkyy myös vastakkainasettelun lisääntymisenä ruokkimalla me vastaan he -ajattelua.
Savolainen selittää, että kuplassa oleminen voi tuntua psykologisesti palkitsevalta, mutta samalla riski viettää somessa yhä enemmän aikaa kasvaa.
– Samanmielisten kuplassa oleminen lisää yhteenkuuluvuuden ja ihmisarvon tunnetta. Jos oma ajattelu on marginaalista, somesta voi löytyä paikka, jossa siitä tulee yhtäkkiä normaalia. Se koukuttaa.
Kuplautuminen näkyy myös vastakkainasettelun lisääntymisenä ruokkimalla me vastaan he -ajattelua.
Savolaisen mukaan kuplan voi pyrkiä puhkaisemaan tiedostamalla algoritmien toimintatapa ja hakeutumalla aktiivisesti monenlaisten sisältöjen pariin. Kriittinen ajattelu on paras keino estää kuplan muodostumista uudelleen.
Jos ollaan ihan rehellisiä, käytännön johtaminen on aina niin hyvää kuin sen tekijä – ja yhtä haavoittuvaa kuin organisaation kulttuuri, osaaminen ja arvot sen ympärillä, Johanna Pulkkinen sanoo. Jos ollaan ihan rehellisiä, käytännön johtaminen on juuri niin hyvää tai huonoa kuin miten sitä tekevä ihminen siinä onnistuu. Se riippuu myös organisaation kulttuurista, johtamisosaamisesta, arvoista ja
Sääty-yhteiskunnassa pomojen edessä täytyi nöyristellä. Tottelematon työntekijä sai piiskasta ja huutaminen kuului asiaan. Johtaminen alkoi parantua, kun Suomesta tuli demokratia. Kun insinööri Oskar Rehbinder (1853–1898) huomasi Paakkolan kanavatyömaan yövahdin torkahtaneen, hän herätti miehen ampumalla revolverillaan. Rehbinderin työmaalla 1890-luvun alussa kuria valvottiin ylipäätään väkivalloin. Järjestyssääntöjä rikkoneet saivat kepistä ja palkankorotuksen pyytäminen tiesi ilmalentoa konttorin ovesta. Vapaaherra
Digitaalinen maailma tarjoaa loputtomia houkutuksia, mutta niiden hallinta on mahdollista. Kun työpaikoilla luodaan selkeät pelisäännöt ja työntekijä ottaa käyttöönsä arjen pieniä rutiineja, keskittymiskyky vahvistuu ja todellisuuspakoisuus someen vähenee. Istahdat työpisteelle ja avaat läppärin. Edessäsi on uusi tehtävä, joka vaatisi keskittymistä ja pientä ajatustyötä. Mutta ennen kuin ehdit kunnolla aloittaa, kätesi liukuu puhelimelle. Lähetät viestin perheryhmään,
Kaupungeissa kulutettiin 1800-luvun lopulla yhä enemmän uusia nautintoaineita. Kahvin juominen ja tupakan polttaminen herättivät huolen työntekijöiden taloudesta ja moraalista. Sekä kahvi että tupakka tulivat 1800-luvun lopulla tavallisen kansan ulottuville. Eurooppalaiset valtasivat siirtomaita, höyrylaivat kuljettivat eksoottisia tuotteita ympäri maailman ja suomalaistenkin ostovoima parani vuosi vuodelta. Kahvi muuttui herrojen herkusta koko kansan piristeeksi, ja uusissa tupakkatehtaissa valmistettiin
