Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Filosofian tohtori Johanna Pulkkinen on työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja työkykyjohtamisen erityisasiantuntija.
Jokainen viestiääni katkaisee ajattelun – ja lisää levottomuuttamme, toteaa Johanna Pulkkinen.
Elämme dopamiinin aikakautta, jossa janoamme nopeaa palkintoa, myös työssä. Tämä ilmiö heikentää kykyä keskittyä ja palautua. Jokainen viestiääni tai värähdys katkaisee ajattelun. Vastaamatta jättäminen, saati sitten saapuneen viestin katsomatta jättäminen, lisää levottomuuttamme.
Yksi meistä on TikTokin loppuunselaaja ja toinen aina valmiudessa oleva vanhempi. Somen selailu kesken työpäivän ja sen aiheuttamat dopamiinisyklit kuluttavat aivojemme työmuistia. Töissä pelkästään puhelimen esillä oleminen katkaisee ajatuksemme. Tai itse asiassa se häiritsee, vaikka se ei olisi esilläkään. Pohdimme, onkohan viestejä saapunut. Puhelimen selaaminen tai sillä pelaaminen estää tauolla palautumisen. Keho lepää, hermosto ei.
Välittömän vastaamisen kulttuuri aiheuttaa jatkuvaa hermostollista stressiä ja heikentynyttä keskittynyttä työaikaa. Myös sähköpostikuormitus nostaa sykettä ja aktivoi stressijärjestelmää, jos tarkistetaan 100 x päivässä saapuneet viestit ja reagoidaan niihin aina heti.
Algoritmit, valmiiden vastausten kulttuuri ja tekoäly vaikuttavat työpäiväämme monin tavoin.
Sarjojen katselu yömyöhään on työkykyyn vaikuttava asia, sillä riippuvuus saa aikaan sen, että sarjan katsominen menee unentarpeemme edelle ja univaje aiheuttaa kognitiivisen tason laskua. Etenkin nuorilla aikuisilla, opiskelijoilla ja työelämään siirtyvillä univaje on johtanut väsymyksen hallintaan energiajuomilla. Ensin kyseessä on selviytymisen väline, myöhemmin normaali vire ei palaudukaan enää ilman energiajuomaa ja kyse on riippuvuudesta. Illalla väsymyksestä huolimatta uni ei tule hermoston ylivirittyneisyyden vuoksi ja tähän on taas ratkaisuna melatoniini. Kyse on kehon vireystilan keinotekoisesta säätelystä.
Algoritmit, valmiiden vastausten kulttuuri ja tekoäly vaikuttavat työpäiväämme monin tavoin. Ne helpottavat arkea ja nopeuttavat päätöksiä, mutta samalla tekevät meistä riippuvaisia järjestelmistä ja rutiineista, joihin olemme tottuneet. Arvioimme vähemmän itse, teemme päätöksiä automaattisesti ja käytämme harvemmin ammatillista harkintaa. Esimerkiksi navigaattori on loistava apuväline, mutta sen ansiosta emme enää hahmota ympäristöä itse: ”nollat taulussa” seuraamme laitteen ohjeita ilman omaa tilannearviota.
Johtamisen ja organisaation kulttuurin tehtävä on tarjota rakenteita, joissa työn autonomia ja joustavuus tukevat työntekijöitä.
Uskallan väittää, että olemme myös riippuvaisia siitä, että jotain tapahtuu koko ajan. Hektisyys tuo merkityksellisyyden tunnetta ja hallinnan kokemusta. Hiljaisuus tai tekemättömyys voi tuntua epämukavalta. Palautumattomuus ei aina tunnu kuitenkaan uupumukselta. Se voi tuntua myös levottomuutena. Riippuvuudet eivät vie vain huomiota – ne vievät kyvyn olla ilman ärsykettä.
Johtamisen ja organisaation kulttuurin tehtävä on tarjota rakenteita, joissa työn autonomia ja joustavuus tukevat työntekijöitä. Uudet riippuvuudet vaativat myös meiltä jokaiselta oman työkykymme aktiivista johtamista. Selaan somen ja käytän siihen 10 minuuttia. Katson yhden jakson lempisarjaani. Keskityn nyt tunnin työtehtävääni katsomatta sähköpostia, Teams-viestejä tai puhelintani. Siedän sen, etten saa vastausta välittömästi.
Uskallanko edes aloittaa keskustelua siitä, että olemme riippuvaisia jo siitä, että saamme tehdä etätyötä?
Digitaalinen maailma tarjoaa loputtomia houkutuksia, mutta niiden hallinta on mahdollista. Kun työpaikoilla luodaan selkeät pelisäännöt ja työntekijä ottaa käyttöönsä arjen pieniä rutiineja, keskittymiskyky vahvistuu ja todellisuuspakoisuus someen vähenee. Istahdat työpisteelle ja avaat läppärin. Edessäsi on uusi tehtävä, joka vaatisi keskittymistä ja pientä ajatustyötä. Mutta ennen kuin ehdit kunnolla aloittaa, kätesi liukuu puhelimelle. Lähetät viestin perheryhmään,
Onnelliset ihmiset näyttäisivät hallitsevan sosiaalisen median käyttöään ilman, että siitä tulee elämää hallitseva ongelma. Kuplautuminen samanmielisen kanssa taas voi aiheuttaa riippuvuutta. Hyvinvoiva ihminen pystyy usein huomaamaan, milloin oma somen ja digilaitteiden käyttö alkaa hallita arkea. Hän kykenee rajoittamaan käyttöään luontevasti. – Onnellinen ihminen ei joudu hakemaan mielihyvää tai merkityksellisyyttä verkosta, koska elämä sen ulkopuolella tarjoaa
Kaupungeissa kulutettiin 1800-luvun lopulla yhä enemmän uusia nautintoaineita. Kahvin juominen ja tupakan polttaminen herättivät huolen työntekijöiden taloudesta ja moraalista. Sekä kahvi että tupakka tulivat 1800-luvun lopulla tavallisen kansan ulottuville. Eurooppalaiset valtasivat siirtomaita, höyrylaivat kuljettivat eksoottisia tuotteita ympäri maailman ja suomalaistenkin ostovoima parani vuosi vuodelta. Kahvi muuttui herrojen herkusta koko kansan piristeeksi, ja uusissa tupakkatehtaissa valmistettiin
Työstä laulaminen on osa suomalaista kansan- ja työväenperinnettä sekä kevyen musiikin historiaa. Laulut ovat luoneet yhteishenkeä, viihdyttäneet ja auttaneet jaksamaan arjessa. Työlauluja on luultavasti laulettu yhdessä jo tuhansia vuosia sitten. Ruumiillisen työn lomassa laulaminen rytmitti työntekoa ja auttoi jaksamisessa. Suomalaisista työlauluista tunnetuimpia ovat esimerkiksi tukkilaisten soutulaulut sekä rakentajien junttalaulut. Teollisen läpimurron ja koneistumisen myötä yhteinen