
Nuoren työntekijän työsuojelu
Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Ulla Riikonen vastaa julkishallinnon työsuojelukysymyksistä.
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Ulla Riikonen vastaa julkishallinnon työsuojelukysymyksistä.
Julkisessa keskustelussa on synkistelty nuorten tulevaisuutta: pätkätyöt murustelevat leivän pieniksi palasiksi, epävarmuus kasvaa, syrjäytymisen vaara vaanii. Onko tilanne todellakin tämä?
Sisar- ja veljeskansamme on pääosin tyytyväinen elämäänsä. Vaikka työvoimapula vaivaa ja elinkustannukset nousevat, Virossa pärjätään.
Viime kesänä puolimaraton, ensi kesänä Tukholman maraton. Vaativia tavoitteita kenelle tahansa, mutta Veera Priha tarvitsee suoritusta varten toiseen jalkaansa juoksuproteesin. – Otin härkää sarvista ja kokeilin sellaista, mitä ei ole Suomessa ennen tehty.
Muutoksessa pärjäävät parhaiten ne organisaatiot, joissa työntekijät luottavat johtajiin ja joissa koetaan työn imua – myönteistä uppoutumista, omistautumista ja tarmokkuutta – jo ennen muutosta. Tämä havaittiin Janne Kaltiaisen tuoreessa väitöskirjassa. Hän tarkasteli työn imun ja muutoksen sujumista muutosprosessin eri vaiheissa. Organisaatiomuutoksen alkuvaiheessa työn imu vahvistui, kun työntekijöiden uhka-arvioita vähennettiin ja myönteisiä odotuksia vahvistettiin. Kun muutos
Heikkenevä näkö ei ole elämän eikä työnteon este. Osatyökyvyttömyyseläke on auttanut Kristiina Helin-Kesäläistä jatkamaan työelämässä. Hän on onnellinen siitä, että elämään mahtuu niin työtä, lepoa kuin harrastuksiakin.
Muutosmies Markku Silventoinen auttaa yrityksiä löytämään tien kohti parempaa tulevaisuutta, kun työntekijät ovat väsyneitä ja johtaminen kaipaa uusia tuulia. Muutos alkaa, kun johto ymmärtää, että ihmiset ovat bisneksen teossa kilpailuetu.
Namibiassa virallinen työ on yhä useammin turvallinen työ. Kaksi kolmesta työkykyisestä on kuitenkin täysin vailla tuloja tai sinnittelee harmaassa taloudessa – usein vaarallisissa työolosuhteissa.
Hankejohtaja Margita Klemetti työ- ja elinkeinoministeriöstä, mistä Työelämä 2020 -hankkeessa on kysymys? Työelämä 2020 -hankkeen tavoitteena on haastaa työpaikat kehittämään omia toimintatapojaan. Hanke perustuu vuonna 2012 valmistuneeseen työelämästrategiaan, jonka tavoitteena on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Päämääränä on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Miten hanke auttaa työpaikkoja kehittymään? Hanke perustuu
Automaattinen tietojenkäsittely mullisti konttoritekniikan sotien jälkeen. Reikäkortteja lävistettiin kilpaa 1950-luvun digihuumassa.
Tietotyön rutiinitehtävät hoitava digitaalinen työntekijä vapauttaa ihmiset tekemään ihmisille parhaiten sopivia tehtäviä. Se mullistaa työnkuvia, avaa uusia mahdollisuuksia ja toisaalta luo epävarmuutta töiden jatkon suhteen. Myös digityöntekijöitä kehittävässä Digital Workforcessa työ muuttuu jatkuvasti.