Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Suomi, niin kuin muukin maailma, on rakennemuutoksessa, joka hävittää vanhoja työpaikkoja ja luo tilalle uusia. Jo Charles Chaplin kuvasi tätä ilmiötä ensimmäisessä äänielokuvassaan Nykyaika (USA 1936). Idea elokuvaan nousi mainoskiertueelta, jonka aikana Chaplin näki lama-ajan ja uuden teknologian konkreettisia vaikutuksia ihmisten työhön ja arkeen.
Yksi lempielokuvistani on Terence Malickin kaunis The New World (USA 2005), jossa tapahtumapaikkana on Amerikka ja sen valloitus. Kaunis elokuva kuvaa sopeutumisen vaikeutta maailmaan, jossa mikään ei ole samanlaista kuin kotimaassa. Tilanne, johon moni meistäkin joutuu työurallaan tuttujen töiden kadotessa lopullisesti. Seurauksena on voimakkaita tunteita ja reaktioita.
Samanlaisessa tilanteessa ovat elokuvan Arrival (USA 2016) tutkijajoukko, joka yrittää ymmärtää avaruuden muukalaisia ihmislogiikalla. Vanhat, usein tehottomat toimintatavat puskevat pintaan. Uuteen työhön ovat matkalla elokuvan Passengers (USA 2016) avaruusmatkailijat, joiden on tarkoitus asuttaa uusi planeetta. Sopeutumiskykyä uusiin tilanteisiin testataan yllättäen jo kesken matkan.
Uutta työtä ja elämää virittelevät Aki Kaurismäen palkitun uutuuden Toivon tuolla puolen (2017) henkilöt. On Suomeen sopeutuvia siirtolaisia, mutta myös vanhasta työstään luopumaan joutuneita perussuomalaisia. Kaikilla edessään sama probleema: miten löytää oma paikka ja elanto muuttuneessa maailmassa. Vaikka Suomi olisi kaikkineen turvallinen maa, ei se estä sitä, etteivätkö isot muutokset työssä ja muussa elämässä herättäisi turvattomuutta ja riittämättömyyttä meissä kaikissa. Sen vastalääkkeeksi tarvitaan entistä parempia työelämätaitoja ja johtamista, joka auttaa onnistumaan.
Viime ajat ovat olleet opiskelijoille ja ammattiin valmistuville nuorille haastavat: työ- ja harjoittelupaikat ovat tiukassa. Jos työn onnistuu saamaan, niin työpaikalla ei välttämättä ole fyysisesti juuri ketään, vaikka juuri sitä useimmat työuran alussa olevat nuoret toivoisivat. Muita Telman galluppiin vastanneille Haaga-Helian opiskelijoille tärkeitä asioita ovat riittävä perehdytys, kivat työkaverit ja toimiva tiimi, reilu esimies, säännöllinen
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Etätyössä tarvitaan uudenlaista sosiaalista älykkyyttä, kun tunnetilatkin pitäisi aistia verkon kautta. Työyhteisössä jokainen on vastuussa viestinnän tehosta ja kommunikoinnin sujuvuudesta.