Tallinnan siluetissa näkyvät ajalliset kerrostumat.

Työhyvinvointi

• 27.02.2019

Tere tulemast Eestimaale! Työtä Virossa

Sisar- ja veljeskansamme on pääosin tyytyväinen elämäänsä. Vaikka työvoimapula vaivaa ja elinkustannukset nousevat, Virossa pärjätään.

Tallinnan siluetissa ovat ajalliset kerrostumat näkyvillä. Keskiaikaisten kirkkojen tornit vasten taivasta, Aleksanteri Nevskin katedraali Toompean mäellä ja entisen sähkölaitoksen piippu rannassa sekä vanhat ja uudet hotellikolossit.

Virolaiset ja suomalaiset ovat aina olleet lähellä toisiaan. Suomalaiset rakensivat Viru-hotellin 70-luvun alussa, virolaiset vastasivat Oodi-kirjaston ulkopuolisista puu- ja lasirakennelmista. Kaksoiskaupunki Talsinkin maamerkit ovat syntyneet yhteistyöllä.

Aiemmin Suomi houkutteli virolaisia töihin, nyt Viro vetää suomalaisia puoleensa. Vanhemman tutkijan Anneli Kährikin ja professori Tiit Tammarun mukaan vuonna 2017 Viroon muutti 2 900 suomalaista ja Suomeen 2 300 virolaista. Muutos on suuri, sillä ennätysvuonna 2013 yli 5 000 virolaista valitsi Suomen ja tuhatkunta suomalaista Viron.

Telma 1/19 maailmalla Viro

Kun Tallinnan vanhakaupunki on tutuksi tullut, kannattaisi rohkaistua suunnistamaan muuallekin Viroon.

Turistit, tulkaa takaisin!

Legendaarisen Virun KGB-museossa aika pysähtyy. Opas Rene Pere velmuilee hotellin rakentuneen mikrobetonista. Kun suomalaisrakentajat poistuivat, seinät rei’itettiin ja mikitettiin.

− Betonia ja mikrofoneja, 50 prosenttia kumpaakin. Se oli Neuvostoliiton ensimmäinen wifi.

Virallisesti hotellissa oli 22 kerrosta ja todellisuudessa 23, ylin oli KGB:lle. Vaihdantatalous kukoisti: Virussa oli valtava keittiö ja konditoriatuotteita hankittiin varaosilla tai varieteelipuilla.

Telma 1/19 maailmalla Viro

KGB-museon opas Rene Pere toivottaa kaikki tervetulleeksi Viroon. Maahan mahtuu matkailijoita.

Ennen myyjän töitä tehnyt Pere on ollut oppaana viitisen vuotta. Hän pitää työtään kiintoisana siksikin, että neuvostoajan muistikuvia on tallessa ja niitäkin voi jakaa museovieraille.

− Hotellin työntekijöiden kesken meillä on hyvä henki, siten jaksaakin paremmin. Kun johtaja vaihtui, palkat nousivat. Virossa asiat ovat hyvin, sillä oma talous rakennettiin nopeasti heti itsenäistymisen jälkeen ja uudet nuoret pääsivät valtaan.

Pere lähettää terveisiä myös suomalaisille:

− Suomalaisturistit ovat hyväksi maan taloudelle. Meille mahtuu matkailijoita.

Peren toivotukset ovat paikallaan: turistivirta etenkin Suomesta on vähentynyt. Matkailu- ja palveluala on helisemässä ilman vakaata tulolähdettä.

Virossa vain muutama nimekäs tekijä elää pelkästään kirjailijan työllä.

Palkkaa kirjailijoille

Viron kansalliseepoksessa Kalevipoegissa rakennetaan tammilaudoista siltaa Suomenlahdelle, ja kansallisrunoilija Lydia Koidulan lyriikassa Suomen silta on kansojen välisen yhteyden symboli. Kulttuuriväki Suomenlahden molemmin puolin on vaalinut suhteita yli vuosisadan ajan.

Sillalta löytyvät tänä päivänä kirjailijat ja kääntäjät Kätlin Kaldmaa ja Kai Aareleid, joiden uudet romaanit on vastikään käännetty suomeksi.

− Nykyään voi kirjoittaa melkein mitä ja mistä vain. Erityisesti lyriikalla menee Virossa hyvin, mutta naisten kirjoittamaa proosaa voisi julkaista enemmänkin, miettii Kaldmaa.

Virossa vain muutama nimekäs tekijä elää pelkästään kirjailijan työllä. Kulttuuriministeriö tuli hätiin vuonna 2015: ministeriön tuella Viron kirjailijaliitto alkoi maksaa palkkaa 12 kirjailijalle.

− Säännöllinen ansiotulo kolmeksi vuodeksi oli harvinaista ja tärkeää. Se mahdollisti keskittymisen kirjoittamiseen, toteaa Kaldmaa, yksi palkansaajista.

Kulttuuriministeriö päätti vastikään nostaa bruttopalkan 1 430 euroon kuussa. Tarkoitus on, että tulevaisuudessa 15 kirjailijaa ja 15 taiteilijaa pääsee joka vuosi palkan piiriin.

Telma 1/19 maailmalla Viro

Kirjailija Kai Aareleid on opiskellut sekä Suomessa että Virossa. Luovan alan tekijälle tärkeä hyve on ahkeruus.

Koulutus veti, sivistys kutsuiAareleid lopetti kustannustoimittajan työnsä saadessaan Viron kulttuurirahastolta vuoden stipendin.

− Apurahojen ja stipendien turvin pystyy elämään kirjoittamalla ja kääntämällä, mutta lisäksi on oltava ahkera. Kirjaa on myös itse markkinoitava.

Kirjailijoidenkin on Virossa taituttava moneksi. Aareleid on valmistunut dramaturgiksi Teatterikorkeakoulusta Helsingistä ja kääntäjä-kustannustoimittajaksi Tallinnan yliopistosta. Hän on työskennellyt myös kulttuurisihteerinä, kustannustoimittajana ja kouluttajana.

Diplomaattimiehensä työn vuoksi Aareleid on asunut vuosia Venäjällä. Kun nuorin neljästä lapsesta tuli kouluikään, Viro kutsui.

− Uskon ja luotan virolaiseen koulutukseen ja sivistykseen.

Telma 1/19 maailmalla Viro

Kätlin Kaldmaa pystyi keskittymään kirjoittamiseen kirjailijapalkan turvin.

Työvoimapula ongelmana

Koulutetun kansan kielitaitoiset nuoret lähtevät työn perässä ulkomaille. Parlamentin puhemies Eiki Nestor totesi Turun kirjamessuilla Suomen olleen aikoinaan virolaisille ensin ikkuna, sitten ovi.

− Nyt kaikki ovet ovat maailmaan avoinna, tarvitsee vain lähteä ja mennä.

Viron suurin ongelma on työvoimapula. Työvoimaan kuuluu hieman yli puolet väestöstä, mutta työikäisten määrä on hupenemassa. Valtionvarainministeriö ennustaa työvoimaresurssien hiipuvan muutamassa vuodessa.

Työperäistä maahanmuuttoa tarvittaisiin, mutta asenteet ovat esteenä.

− Virossa ajatellaan, että vieras on vihollinen ja työperäinen maahanmuutto tuhoaa kulttuurin. Paluumuutto on onneksi plussalla: lapset halutaan virolaiseen kouluun, totesi kesäkuussa Suomen Viron suurlähettiläs Kirsti Narinen, jonka virkakausi loppui syksyllä.

Eniten pulaa työvoimasta on teollisuudessa ja kaupan alalla sekä rakennus-, palvelu- ja koulutusalalla. Myös julkishallinnossa ja puolustusvoimissa, hallinto- ja toimistotöissä sekä rahoitus- ja vakuutusalalla kaivataan tekijöitä.

Telma 1/19 maailmalla Viro

Kohti taivasta on aina tilaa: Tallinnaakin on alettu rakentaa ylöspäin. Virolaisrakentajille löytyy töitä jo kotimaastakin.

Työttömyys iskee itsetuntoon

Työvoimapulasta huolimatta Viroa vaivaa työttömyys, jonka odotetaan kasvavan lähivuosina liki seitsemään prosenttiin. Tällä hetkellä noin viisi prosenttia työikäisistä on ilman työtä.

Tallinnalaisella Viire Välillä on kokemuksia työttömyydestä 1,5 vuoden ajalta.

− Irtisanominen oli isku vyön alle ja itsetunnolle. Työttömyys oli eloonjäämistaistelua myös henkisesti. Kulutin säästöjäni ja tunsin häpeää.

Jotta työttömyyskorvausta saisi, on ilmoittauduttava työttömyyskassaan. Se ei vain myönnä etuuksia vaan tarjoaa myös työpaikkoja kuten Suomen TE-toimisto.

Väli sai puolen vuoden ajan korvausta, joka oli puolet ex-työpaikan kuukausipalkasta, ja ilmaisen hammashoidon. Sen jälkeen korvausmäärä putosi sataan euroon kuussa.

− Etsin koko ajan töitä. Työttömyyskassan kautta olisin päässyt vain siivoojaksi tai kaupan kassalle, jolloin tuntipalkka olisi ollut kolme euroa miinus verot. Ei houkutellut.

Väli ei halunnut huonompipalkkaisia töitä senkään takia, että ne olisivat tehneet särön ansioluetteloon. Pelkona oli, että hänelle olisi jatkossa tarjottu vain matalapalkkaisia työpaikkoja.

Telma 1/19 maailmalla Viro

Viire Väli on kouluttautunut koreografiksi, mutta työskentelee graafisena suunnittelijana. Työttömyyskin on tuttua.

Palkoista neuvotellaan

Väli etsi töitä netin, työttömyyskassan ja tuttujen kautta. Hän lähetti ansioluettelonsa 70 työpaikkaan. Suurin osa ei vastannut meileihin lainkaan.

− Vastapuolen hiljaisuus ei tue toiveita päästä ulos työttömyyden oravanpyörästä.

Väli päätti opiskella, ja työttömyyskassa maksoi englannin kielen kurssit. Työttömyyden jälkeen hän sai vakityön kaupunginkansliasta. Hän on muun muassa vastannut uudesta infoportaalista, jonka kautta kaupunkilaiset ja turistit saavat tietoa Tallinnan tapahtumista.

Koreografiksi aikoinaan valmistuneen Välin työhistoriasta on ollut moneksi: hän johtanut kulttuuritaloa, ohjannut tanssia ja aerobicia, järjestänyt tapahtumia, laatinut talousarvioita sekä työskennellyt toimistopäällikkönä ja graafisena suunnittelijana. Viimeisestä ammatista ura urkeni.

− Tietokoneet alkoivat yleistyä Virossa 90-luvun alussa, ja pääsin töissä opiskelemaan niiden käyttöä. Osaamiseni ansiosta minut kutsuttiin graafikoksi vastaperustettuun painotaloon. 12 vuoden jälkeen siirryin toiseen yritykseen, joka tarjosi parempaa palkkaa.

Julkisella puolella on työehtosopimuksia, mutta muualla työsopimus ja palkka neuvotellaan työnantajan kanssa. Viron työväestöstä reippaasti alle kymmenen prosenttia on järjestäytynyttä.

− Ainakin näyttelijöillä, bussi- ja ratikkakuljettajilla, merimiehillä ja opettajilla on omat ammattiyhdistyksensä. Ay-toiminta on enemmän harvinaista kuin yleistä, miettii Väli.

Virossa kannattaa olla töissä finanssi-, vakuutus- ja viestintäalalla.

Julkinen sektori maksaa eniten

Keskimääräinen bruttopalkka on noin 1 300 euroa kuussa. Esimerkiksi kaupan kassa saa 600 euroa, opettaja tuhat. Naisten ja miesten välinen palkkaero on EU-maiden suurin. Virossa on 20 prosentin tasavero, mutta enintään 1 200 euron palkasta veroa pidätetään ainoastaan 500 euroa ylittävältä osalta.

Virossa kannattaa olla töissä finanssi-, vakuutus- ja viestintäalalla, joilla tienaa eniten, yli 2 000 euroa kuussa. Tilastokeskuksen mukaan keskipalkka ylittyy myös valtion virastoissa ja yhtiöissä. Maakunnittain on isoja eroja: Tallinnaa ympäröivässä Harjun maakunnassa bruttopalkka voi lähentyä 1 500 euroa, Hiiden- ja Saarenmaalla ei päästä edes tuhanteen euroon.

Viron Pankin varajohtajan Ülo Kaasikin mukaan etenkin julkisen puolen palkat kasvavat.

− Viime vuonna julkissektorin keskipalkat kasvoivat 11,7 prosenttia, yksityisen seitsemän prosenttia. Kasvun arvioidaan kuitenkin taantuvan noin kuuteen prosenttiin.

Viron talous on kiitänyt viime vuosina, kehitys on ollut ainutlaatuista EU:ssa. Viron Pankin johtaja Ardo Hansson toppuuttelee: edessä häämöttää talouskriisi kuten vastikään Suomessa. Syynä ovat työvoimapula ja -kulut, jotka ovat kasvaneet nopeimmin koko Euroopassa.

Viime vuonna Tallinnan satamien kautta tuli maahan ennätykselliset 10,6 miljoonaa matkustajaa.

Viime vuonna Tallinnan satamien kautta tuli maahan ennätykselliset 10,6 miljoonaa matkustajaa.

Hiutalesukupolven haasteet

Y-sukupolvea kutsutaan lumihiutaleiksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Viron nuoret uhmaavat protestanttista työetiikkaa ja peräänkuuluttavat työn merkitystä: onko siihen kulutettu aika tienatun rahan arvoista? Lumihiutaleita pitää osata motivoida oikein.

Kahvila Ott & Matilda Laulasmaalla pisti ovet säppiin, vaikka asiakkaista ei ollut pulaa. Kahden kahvilan omistajan Kristiina Altmäen oma heinäkuinen työtuntimäärä oli 460, eikä työntekijöiden palkkaaminen onnistunut.

− Kaikki eivät halua tehdä töitä, edes korkea palkka ei houkuttele, kertoi kahvilanpitäjä Postimees-lehden haastattelussa.

Näkyviä ekotekoja

Neuvostowifistä oli matkaa digitalisaatioon, jossa Viroa pidetään edelläkävijänä etenkin julkisen hallinnon it-ratkaisuissa. Muita Skypen tapaisia innovaatioita ei ole kuitenkaan syntynyt.

Virossa tutkitaan kiivaasti muun muassa geenejä, tekoälyä sekä bio- ja kiertotaloutta. Jälkimmäinen toteutuu ekomuotipioneeriksi tituleeratun Reet Ausin mallistoissa, jotka on valmistettu kierrätysmateriaaleista kuten leikkuujätteistä.

Ausin väitöskirjakin liittyy ekologiseen vaatesuunnitteluun: Trash to Trend – Upcycling in Fashion Design. Hänet on rankattu 20 vastuullisen johtajan joukkoon pohjoisissa maissa.

− Fiksulla suunnittelulla voidaan pelastaa käyttämättömiä tekstiilejä, säästää niihin käytettyjä luonnonvaroja ja vähentää ympäristövaikutuksia. Puuvillavaatteissamme on säästetty noin 75 prosenttia vettä ja 90 prosenttia energiaa verrattuna tavalliseen teolliseen tuotantoon.

Lumihiutaleiden olisi hyvä seurata Ausin jalanjälkiä eli tehdä työtä, jolla on merkitystä.

Reet Aus pelastaa maailmaa suunnittelemalla ekovaatteita.

Reet Aus pelastaa maailmaa suunnittelemalla ekovaatteita.

Kursailematon kansa

Viire Välin mukaan valtaosa asioista, kuten ruoka ja asuminen, on kalliita. Virolaisten suosima kulttuurikin on kallistunut.

− Pitää enemmän ja perusteellisemmin valita, mitä tarvitsee. Palkalla pärjää, työttömyys teki nöyräksi. Olen tyytyväinen, että minulla on työpaikka ja säännölliset ansiotulot.

Kotimaa on aina kotimaa. Välin mukaan muualta ei välttämättä löydä samaa kursailemattomuutta, yksinkertaista elämää. Kuten sellaista, että maailmankuulu kapellimestari Neeme Järvi seisoo samalla pysäkillä odottamassa bussia ja matkaa samaan suuntaan.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.