Veera Priha pitää kesällä mekkoja ja shortseja siinä missä muutkin ja antaa halutessaan proteesin näkyä.

Henkilö

• 27.02.2019

Kuntoutumis­maraton – Veera Priha juoksee jälleen

Viime kesänä puolimaraton, ensi kesänä Tukholman maraton. Vaativia tavoitteita kenelle tahansa, mutta Veera Priha tarvitsee suoritusta varten toiseen jalkaansa juoksuproteesin. – Otin härkää sarvista ja kokeilin sellaista, mitä ei ole Suomessa ennen tehty.

Valoisalle ja myönteiselle Veera Prihalle sisu ja sinnikkyys ovat ominaisia luonteenpiirteitä. Vuoden 2015 joulukuussa hän jäi kävelylenkillä rekan alle Helsingissä. Toinen jalka jouduttiin amputoimaan. Herääminen sairaalassa oli järkytys, mutta päästessään puoli vuotta myöhemmin sovittamaan proteesiaan Veera päätti tehdä kaikkensa pystyäkseen vielä kävelemään.

Kuntoon ja kävelemään

Nuoruuden kilpaurheiluharrastuksen ansiosta Veera Priha oli tottunut tavoitteelliseen harjoitteluun.

– Minulla oli hirmuinen tahto mennä eteenpäin. Välillä meininki oli vähän liiankin kova, meinasin väsähtää, kun kroppa ei ehtinyt tottua tahtiin.

Toisaalta sinnikäs treenaus ja kuntoutus saivat unohtamaan jalan menetyksen.

– Eteenpäin puskemalla sain onnistumisen kokemuksia.

Keskivartalon ja reisien lihaksia treenattiin jo sairaalassa, jotta proteesin hallinta onnistuisi ja paino jakautuisi oikein. Kävelemään piti kuitenkin opetella aivan alusta lähtien.

– Se oli hirveän vaikeaa, haasteellista ja kivuliastakin. Tiedät, että osaat kävellä, etkä silti osaa. Omassa jäsenessä on jatke, jonka liikettä pitää opetella ohjaamaan ja hallitsemaan.

Välillä pääsi itku kesken harjoittelun, kun tuntui, että tästä ei tule yhtään mitään.

– En kuitenkaan antanut periksi.

Proteesi joka lähtöön

Veera kiittää erinomaista proteesimestariaan.

– Hän on oman alansa huippu. Jos joku proteeseistani hiertää tai painaa yhtään, se korjataan heti.

Amputoidulle kuuluu kaksi tai kolme jalkaa.

– Minulla on tavallinen käyttöjalka ja kylpyjalka. Koska olin aikaisemmin juossut, minulle myönnettiin lisäksi kuntoutusjalkana toimiva juoksuproteesi.

Viimeksi mainittu onkin nyt kovassa käytössä. Maratonia varten Veera treenaa neljä kertaa viikossa valmentajansa kanssa.

– Olen oppinut konkreettisesti, että mitä tahansa voi tapahtua.

– Kasvuiässä olin kova urheilemaan. Harrastin kilpasuunnistusta ja olin urheilulukiossakin. 18 ikävuoden kieppeillä innostus lässähti. Onnettomuuden jälkeen olenkin harrastanut urheilua ja liikuntaa paljon enemmän kuin ennen sitä.

Viime kesänä puolimaraton, ensi kesänä Tukholman maraton. Vaativia tavoitteita kenelle tahansa, mutta Veera Priha tarvitsee suoritusta varten toiseen jalkaansa juoksuproteesin.

Priha on onnellinen läheisistään, jotka ovat tukeneet kaikissa kuntoutumisen vaiheissa.

Uusi työ innostaa

Erityisiä ergonomisia haasteita proteesin kanssa liikkuminen tai työskentely ei Veera Prihan mukaan aiheuta. Hän vaihtoi loppuvuodesta työpaikkaa ja on nyt assistenttina sisäministeriössä. Hänet valittiin tehtävään yli kahdensadan hakijan joukosta.

– Innostuin tästä paikasta heti. Näin siinä mahdollisuuden päästä tekemään töitä Suomen turvallisuuden eteen. Olen viihtynyt erinomaisesti. Työilmapiiri on ihana ja työtehtävät mielenkiintoisia.

Proteesi ei työtä hankaloita, mutta työhyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan Veera haluaa huolehtia.

– Etenkin uudessa tehtävässä moniin töihin menee enemmän aikaa. Pidän kuitenkin huolen siitä, etteivät työpäivät veny liikaa. Ja tietysti urheilu ja liikunta ovat tärkeitä myös työhyvinvoinnille. Ravinnon, levon ja liikunnan kolminaisuus on kuin pistäisi rahaa pankkiin, Veera hymyilee.

Veera Priha

Veera Priha työskentelee assistenttina sisäministeriössä.

Aina voi vaikuttaa

Veera Priha sanoo olevansa perusluonteeltaan ratkaisukeskeinen.

– Kun eteen tulee ongelma, haluan etsiä siihen ratkaisun. Jos jokin asia vaivaa tai ärsyttää, mietin, mitä voin tehdä sen ratkaisemiseksi. Asioihin voi vaikuttaa, vaikkei niitä pystyisi muuttamaan.

Moni asia on myös suhtautumiskysymys.

– Olen oppinut konkreettisesti, että mitä tahansa voi tapahtua. Kuka vain voi lähteä yllättäen. On tärkeää opetella arvostamaan sitä, mitä on. Kannattaa muistaa, että omiin ajatuksiin voi vaikuttaa, mutta niihin voi vaikuttaa vain itse.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.