Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Koronakevät 2020 kiritti yhteiskuntia ympäri maailman digiloikkaan. Etätyö ja uudet tekemisen tavat ovat tulleet jäädäkseen. Esimiestyöltä ja johtamiselta vaaditaan näinä päivänä erilaisia keinoja kuin vielä vuosi sitten.
Aalto-yliopiston Professor of Practice Pekka Mattilan mukaan itsensä johtamisen trendi on auttanut meitä laajentamaan johtajuuden käsitettä sekä ymmärtämään, että johtajuutta voi tulla keneltä tahansa.
Bloggaaja ja sisällöntuottaja Eeva Kolu uupui, vaikka kaikki näytti ulospäin täydelliseltä. Nyt Kolu haluaa nostaa teeman esille, jotta muut tajuaisivat pysähtyä aiemmin kuin hän itse.
Erityisopettaja Hanna Nyman työskentelee koulussa, jonka työilmapiirissä jokainen saa olla oma itsensä. Koulussa hän on erkkaope Hanna ja kotona romaniperheen äiti, mutta aina sama ihminen olipa päällä työvaatteet tai romaniasu.
Ahtaat ihmiskuvat johtavat työelämässä pahimmillaan syrjintään, nokitteluun ja kiusaamiseen. Parhaimmillaan erilaisuus voi laajentaa näkökulmia ja rikastuttaa koko työyhteisöä.
Miten perhe siellä kotona pärjää? Ehtiikö joku hakemaan kuopuksen harkoista? Huono omatunto ja koti-ikävä tuovat oman lisänsä työn ja perheen haasteissa kipuilevan komennustyöntekijän elämään.
Mothers in Business (MiB) on viiden espoolaisäidin idea. He haaveilivat verkostosta, joka voisi tavata, solmia tärkeitä työelämän kontakteja ja kehittää osaamista – ja lapsetkin voisi tuoda tapaamisiin mukaan. Mothers in Business perustettiin kesäkuussa 2014.
Taneli Tikka kieltäytyy osallistumasta all-male-paneeleihin ja haluaisi teknologia-alalle enemmän naisia. Sen lisäksi Tikka on kolmivuotiaiden kaksospoikien isä, jonka täytyy koko ajan priorisoida tekemisiään.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston toimistopäälliköllä Rainer Hiltusella on pitkä kokemus työelämän ja yhteiskunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa. Monia käytäntöjä ja asenteita, jotka 1980-luvulla olivat ihan tavanomaisia, pidetään tänä päivänä syrjivinä.
Kesko-konsernissa työskentelee noin 23 000 henkeä kahdeksassa eri maassa. Henkilöstön työterveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen tarvitaan selkeät toimintamallit. Jokainen voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa, painotetaan K Well -hyvinvointiohjelmassa.
Tamperelainen ohjelmistoyhtiö Geniem on ottanut monet konstit käyttöön työhyvinvoinnin takaamiseksi. Pahana päivänä pysytään rinnalla, hyvänä päivänä jaetaan vuolaasti kiitosta.
Työterveyspalvelujen toimittajan tulisi olla yritykselle tärkeä kumppani. Palveluiden ostaminen voi olla haasteellista, ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi pitää osata luoda toimivat yhteistyömallit. Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Saija Rauhamaa on toiminut pitkään työterveyshuollossa, Työterveyslaitoksella ja kehittänyt työkykyjohtamista sekä työterveysyhteistyötä ja sen johtamista erilaisten yritysten kanssa.
