Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
– Fazer on hyvä esimerkki siitä, miten yritys voi aivan konkreettisin teoin ehkäistä ilmastonmuutosta, sanoo Tomas Teräs, Fazer Leipomot Suomen tekninen johtaja.
”Vastaan Fazer Leipomoiden teknisistä toiminnoista, kuten kunnossapidosta ja investoinneista tuotantolaitoksissamme Vantaalla, Lahdessa ja Lappeenrannassa. Olen ollut tässä tehtävässä neljä vuotta, ja koko sen ajan vastuullisuusajattelu on ollut näkyvää ja vahvistunut päivittäisessä työssä.
Fazerilla ilmastonmuutoksen torjunta on iso osa yrityksen strategiaa. Konkreettisia vastuullisuustekoja ovat esimerkiksi pakkausten muovin määrän vähentäminen, kakkurasioiden tekeminen kierrätyspulloista ja uusien tuotteiden kehittäminen hävikin vähentämiseksi. Tuotannossa käytetään sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa.
Kanttitaikinan kierrättäminen vähentää ruokahävikkiä noin 300 000 kiloa vuodessa.
Minun tiimissäni edistämme ilmastotavoitteiden saavuttamista esimerkiksi investoimalla uusiin teknologioihin, kuten paistouuneihin, joiden ansiosta säästyy energiaa, ja pakkauskoneeseen, joka käyttää pelkän muovin sijaan useampia eri materiaaleja, kuten paperia – Fazer Leipomoissa on kolmessa vuodessa vähennetty muovia yli 50 miljoonan leipäpussin verran.
Tuntuu hyvältä, että pystymme kehittämään ilmastotavoitteita edistäviä uusia innovaatioita, joista koko organisaatio innostuu. Vuoden 2020 aikana toimme Vantaan leipomoon järjestelmän, jossa yli jäänyt taikina, eli kanttitaikina, kierrätetään automaattisesti takaisin valmiin taikinan sekaan. Tämä vähentää ruokahävikkiä noin 300 000 kiloa vuodessa.
Loppu taikinahävikki, jota ei pystytä tuotannollisesti hyödyntämään, toimitetaan ST1:lle biopolttoaineen raaka-aineeksi, eikä mitään mene hukkaan.
Tuotantohenkilöstöltä saamme hyviä ideoita hävikkiä vähentävistä toimintatavoista.
Keskustelu ilmastoasioista työpaikalla on selvästi lisääntynyt, ja fazerilaiset tuntuvat tietävän paljon vastuullisuudesta. Tuotantohenkilöstöltä saamme hyviä ideoita esimerkiksi hävikkiä vähentävistä toimintatavoista. Henkilökunnalla on iso merkitys vastuullisuustyössä, sillä tuotannossa työskentelevät ihmiset näkevät päivittäin, mikä toimii ja vaikuttaa.
Ilmastoajattelu kuuluu myös siviilielämääni. Haluan tehdä vuosittain henkilökohtaisen ilmastoteon. Kotiini on tulossa maalämpö ja seuraavaksi vaihdan polttomoottoriauton sähköautoon. Pyöräilen myös paljon enemmän kuin ennen – se on loistava tapa ehkäistä ilmaston lämpenemistä ja parantaa kuntoa.”
Lue lisää ilmastonmuutoksen torjumisesta työpaikoilla:
Toivoisin Telmassa korostettavan erityisesti sosiaalista vastuullisuutta (henkilöstön työturvallisuus ja -hyvinvointi, työolot sekä tuote- ja palvelujen turvallisuus), koska sitä puolta tuodaan vähemmän esille vastuullisuudesta puhuttaessa.
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
Työuupumusta ei ratkaista yksittäisillä tempuilla, vaan pitkäjänteisellä johtamisella, avoimella keskustelukulttuurilla ja sillä, että jokainen kantaa oman vastuunsa, sanoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala. ISS Palvelut on noin 7 400 työntekijän yritys, joka tarjoaa eri toimialoille palveluita siivouksesta kiinteistönhuoltoon ja ravintolapalveluista turvallisuuteen. – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meidän henkilöstöllämme yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, mutta siitä huolimatta olemme tarttuneet
Kommentit (1)
Toivoisin Telmassa korostettavan erityisesti sosiaalista vastuullisuutta (henkilöstön työturvallisuus ja -hyvinvointi, työolot sekä tuote- ja palvelujen turvallisuus), koska sitä puolta tuodaan vähemmän esille vastuullisuudesta puhuttaessa.