Kahvia vain tarpeeseen ja yli 10 muuta helppoa keinoa torjua ilmastonmuutosta työpaikalla
Ilmastotalkoisiin osallistutaan työpaikoilla monin keinoin, kuten kehittämällä kierrätystä ja vähentämällä turhaa kahvin keittämistä. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt työoloihin – kuumat hellejaksot laskevat työtehoa jopa 75 prosenttia.
Ilmastonmuutos edellyttää työpaikoilta resilienssiä eli kykyä selviytyä, sopeutua, oppia ja uudistaa toimintaa kohti vihreämpää ajattelua. Palvelu- ja tuotantoprosesseihin tarvitaan käytännön muutoksia ja uutta osaamista.
– Suuria ilmastovaikutuksia syntyy, kun pureudutaan logistiikkaan, tuotantoon ja materiaaleihin esimerkiksi kiinteistö- ja rakennusalalla, valmistavassa teollisuudessa sekä liikenteessä. Elintarvikealan hankinta- ja valmistusketjujen eri vaiheissa tehtävistä valinnoista syntyy iso yhteisvaikutus, listaa vanhempi asiantuntija Arja Ala-Laurinaho Työterveyslaitokselta.
Uudenlaiset toimintatavat vaikuttavat yleensä myös työntekijöiden arkeen.
Strategiat ja suuret linjat ovat toki yrityksen johdon käsissä, mutta uudenlaiset toimintatavat vaikuttavat yleensä myös työntekijöiden arkeen.
– Kierrätys on tästä hyvä esimerkki, eli toimintatavat muuttuvat, ja niihin pitää työpaikoilla opetella. Kestävän kehityksen myötä syntyy myös innovaatioita, uusia työtehtäviä sekä osaamista, Ala-Laurinaho pohtii.
Ilmastoajattelu voi olla yritykselle kehitysbuusteri, kun prosesseja tarkastellaan uudesta näkökulmasta. Kyse voi olla vain toiminnan järkeistämisestä. Läheskään aina ei tarvita mullistavia innovaatioita.
– Eräässä rakennusfirmassa tehtiin siivousurakka, jonka aikana käytiin kaikki tilat ja säilytyspaikat läpi. Työkalut vietiin oikeille paikoilleen ja materiaalit lajiteltiin. Paikat pistettiin kuntoon ja myös pidetään kunnossa. Se vähentää turhia materiaalihankintoja ja helpottaa kierrättämistä, Ala-Laurinaho kuvailee.
Kahvia vain tarpeeseen
Arja Ala-Laurinahon kollega, erityisasiantuntija Jarno Turunen kirjoittaa blogissaan, että ainakin 150 000 palvelualojen työntekijää työskentelee uudella tavalla hillitäkseen ilmastonmuutosta. He pyrkivät vähentämään energiankäyttöä, kierrättämään entistä kattavammin, hyödyntämään hukkaa ja vaihtamaan puhdistusaineet ympäristöystävällisiin.
Joskus ilmastoteon vaivattomuus voi jopa yllättää. Eräässä työpaikassa huomattiin, että kahvia keitetään aina ne samat kaksi pannua välittämättä siitä, kuinka moni kahvinjuoja on paikalla. Ylijäänyt kahvi kaadettiin viemäriin.
Kahvia säästyi kaksi litraa päivässä.
– Kun kahvia alettiin keittämään vain tarpeeseen, sitä säästyi kaksi litraa päivässä! Siitä tulee vuositasolla aikamoinen säästö työpaikalle. Samalla vähennetään veden ja energian turhaa kulutusta. Jos valitaan vielä reilun kaupan kahvi, tuetaan alkutuotannon vastuullisuutta, Ala-Laurinaho sanoo.
Yhä useampi haluaa vaikuttaa
Ilmastoajattelu muokkaa ja synnyttää työtehtäviä, se on selvä. Tulevaisuuden työtehtävissä korostuvat etä- ja mobiilityö mutta myös paikallinen palvelu. Iso osa työstä tehdään digitaalisia alustoja ja välineitä sekä mobiiliteknologiaa hyödyntäen. Toisaalta huolto- ja kunnostustöitä tekevät paikalliset kädentaitajat nousevat arvoonsa, koska kuluttamisen sijaan arvostetaan esineiden pitkäikäisyyttä.
Työpaikoilla tarvitaan kaiken konkreettisen tekemisen lisäksi avointa keskustelua edistämään kestävän kehityksen ajattelutapoja: mitä ilmastonmuutos tarkoittaa juuri meidän työpaikallamme ja miten juuri me voisimme hillitä ilmaston lämpenemistä? Ilmastoahdistus vaivaa monia ihmisiä, ja yhä useampi haluaa kokea voivansa vaikuttaa, tehdä oikeita tekoja.
Työntekijä tuntee oman tehtäväalueensa parhaiten.
Työntekijän merkitys ilmastotalkoissa korostuu ohjeiden noudattamisena mutta myös aktiivisina aloitteina. Työntekijä tuntee oman tehtäväalueensa parhaiten. Hän saattaa tunnistaa jo kauan ennen johtoporrasta, miten jonkin asian voisi tehdä aiempaa ympäristöystävällisemmin ja fiksummin.
– Itse kukin voi miettiä, miten omassa työympäristössään voisi huomioida ilmastonäkökulmaa: sammutetaan turhat valot, lasketaan huonelämpötilaa hieman, kierrätetään omat jätteet, suositaan paperitonta toimistoa ja niin edelleen, Ala-Laurinaho ehdottaa.
Kiertotalous hillitsee ilmastonmuutosta
Ilmastonmuutosta hillitessä pitää kiinnittää katse myös työturvallisuuteen, sillä hyväksi tarkoitettu muutos voi joissakin tapauksissa heikentää työturvallisuutta huomattavasti. Kiertotalouteen siirtyminen hillitsee ilmastonmuutosta, mutta voi altistaa työntekijän vaarallisille kemikaaleille.
– Osa kierrätettävistä materiaaleista sisältää ihmiselle haitallisia kemiallisia yhdisteitä, joista pitää olla tietoinen, kun työssään lajittelee ja käsittelee kierrätysmateriaalia, Ala-Laurinaho muistuttaa.
Maailma kiittäisi, jos hybridityö juurtuisi suomalaiseen työelämään.
Koronapandemian aikana monet ihmiset ovat työskennelleet kotonaan, eivätkä ole taittaneet työmatkoja entiseen malliin omalla autolla. Se on merkittävä ilmastoteko, mutta edelleen Suomessa hurautetaan joka arkipäivä peräti 1,5 miljoonaa työmatkaa autolla. Maailma kiittäisi, jos hybridityö juurtuisi suomalaiseen työelämään ja yksityisautolla tehtävät työmatkat vähenisivät selvästi – tai hypättäisiin pyörän selkään tai julkisen liikennevälineen kyytiin.
Kuumuus on riskitekijä
Ilmastonmuutoksen vaikutus työelämään on laaja kokonaisuus, jolla on merkittäviä vaikutuksia työntekijän terveyteen, työ- ja toimintakykyyn, työn turvallisuuteen ja sujuvuuteen. Yksi tulevaisuuden riskitekijä on kuumuus: fyysisen työn optimaalinen lämpötila olisi 11 astetta, mutta kesällä tehdään jo nyt töitä 25–30 asteen lämpötilassa.
– Suomessakin ilmasto lämpenee keskimäärin asteen verran vuoteen 2030 mennessä ja yhä lämpimämpiä hellejaksoja tulee aina vaan enemmän. Fyysisen työn kannalta hellejaksot ovat ongelma, kertoo erikoistutkija Satu Mänttäri Työterveyslaitokselta.
Hän tarkastelee työssään ihmisten fysiologian ja työn kuormituksen suhdetta.
– Kuuma-altistus aiheuttaa erityistä vaaraa samalla tavalla kuin esimerkiksi asbesti. Kuumatyön raja, 28 astetta, ylittyi viime kesänä monta kertaa. Auringossa on jo nyt helposti 37 astetta lämmintä, ja siinä lämpötilassa ihmisen toimintakyky alenee 75 prosenttia.
Ulkona altistutaan fyysisessä työssä kuumalle monessa työpaikassa, esimerkiksi talonrakennus- ja infra-alalla.
– Asfalttityö altistaa kaikkein eniten kuumalle, koska siinä kuumuutta tulee myös työympäristöstä. Raskaita töitä olisi hyvä siirtää viileään aikaan ja tehdä yölläkin, Mänttäri pohtii.
Työterveyshuolto tärkeässä asemassa
Sisälläkään raskaan työn tekijät eivät välttämättä ole kuuma-altistukselta suojassa. Esimerkiksi vanhoissa sairaaloissa ei ole läheskään aina ajantasaisia viilennyslaitteita. Kotihoitoalallakin työskennellään pääosin ilmastoimattomissa asunnoissa. Kuumuuden lisääntyminen on tarpeen ottaa huomioon kaikissa tulevissa saneeraus- ja rakennushankkeissa.
– Kuumuus voi haitata työskentelyä myös toimistossa ja kotitoimistossa. Viime kesänä moni etätyössä ollut joutuikin matkaamaan työpaikalle pelkästään siksi, että vain siellä on kunnollinen viilennys, Ala-Laurinaho kertoo.
Kuumuus vaatii työnantajalta ennakointia ja työn suunnittelua.
Terve ihminen pystyy yleensä sopeutumaan työskentelyyn kuumassa, kunhan saa siihen aikaa. Sydänsairaalle kuuma-altistus voi kuitenkin olla jopa kohtalokasta. Työterveyshuollossa onkin tärkeää oppia tunnistamaan ne henkilöt, jotka kärsivät kuumasta tai eivät voi kuumalla tehdä fyysistä työtä kuin terveytensä uhalla.
Kuumuus vaatii työnantajalta ennakointia ja työn suunnittelua helleaaltojen aikaan. Myös työntekijän koulutukseen pitäisi Mänttärin mukaan vahvasti liittää kuumuuden ennakointi.
– Ensimmäinen helleaalto alkukesästä on se hankalin paikka, mutta sen jälkeen on jo sopeuduttu kuumaan hieman paremmin. Sopeuttamisen aikana tarvitaan paljon taukoja ja pitkiä lepojaksoja.
Kuumuuden lisäksi liukkaat nollakelit, sään ääri-ilmiöt ja infektiosairaudet aiheuttavat monenlaisia työterveys- ja työturvallisuusriskejä, jotka vaativat valppautta työpaikoilla ja työterveyshuollossa. Ilmastonmuutoksella on myös psyykkisiä vaikutuksia, joiden tunnistaminen ja ennaltaehkäisy kuuluu tulevaisuuden työterveyshuoltoon.
Suomi on muiden Euroopan unionin maiden kanssa sitoutunut uudistamaan ilmastopolitiikkaansa siten, että maailman keskilämpötilan nousu rajoittuisi 1,5 asteeseen. Monet julkiset yhteisöt ovat kunnostautuneet vastuullisuudessa ja kestävässä kehityksessä, ja ilmastoasioista on tullut tärkeä osa yritysten liiketoimintaa.
Lue lisää ilmastonmuutoksen torjumisesta työpaikoilla:
Konsultti Annastina Saari: “Nyt tarvitaan tekoja, puhe ei riitä”
Ympäristöjohtaja Elina Ojala: “Lahti näyttää esimerkkiä muille”
Tekninen johtaja Tomas Teräs: “Kanttitaikinakin kierrätetään”
Kommentoi