Poliisit ja sosiaalityöntekijät – näin huolehdimme työhyvinvoinnista

Poliisit kokoontuvat käskynjakoon Turun pääpoliisiasemalla. Arkinen yö ja aamupäivä Turussa ovat olleet suhteellisen rauhallisia. Käskynjaon jälkeen työntekijät lähtevät omiin työtehtäviinsä, talon sisälle ja kentälle.

Samaan aikaan, muutaman kilometrin päässä Logomossa, Profiam Sosiaalipalveluiden työntekijät ovat kerääntyneet kahvipöydän ääreen. Vuorossa on ammatillinen aamupala, jolla keskustellaan tänään perheensisäisen vuorovaikutuksen tukemisesta.

Kenttätyössä myös kuormittavia tilanteita.

Lounais-Suomen poliisilaitoksella, johon myös Turun pääpoliisiasema kuuluu, on noin tuhat työntekijää. Profiam Sosiaalipalvelut Oy:ssa työskentelee Turun seudulla noin 50 ja valtakunnallisesti 100 henkeä.

Kummassakin paikassa työntekijät kohtaavat kenttätyössä myös kuormittavia tilanteita. Kumpikin työyhteisö panostaa työhyvinvointiin, mutta työn luonteenkin takia osin eri tavalla ja eri painotuksin.

Poliiseilla velvollisuus huolehtia fyysisestä kunnosta

Kenttäpoliisit tekevät yleensä kolmivuorotyötä, kertoo henkilöstöpäällikkö Jussi Helesvirta Turun pääpoliisiasemalta. Poliisi panostaa työhyvinvointiin monin eri keinoin.

– Pyrimme joustamaan mahdollisimman paljon työvuorojen kanssa, sovittamaan niitä ihmisten elämäntilanteiden mukaan.

Työssä eteen tulevia kuormittavia tilanteita, jotka jäävät pyörimään mieleen, voi purkaa yhdessä debriefing-koulutuksen saaneiden henkilöiden kanssa.

– Tietyille ryhmille tarjolla on myös työnohjausta, Helesvirta mainitsee.

Liikunta tukee myös henkistä hyvinvointia.

Poliisit – samoin kuin poliisissa työskentelevät siviilit – saavat käyttää viikossa liikuntaan kaksi tuntia työaikaa.

– Poliiseilla on velvollisuus huolehtia fyysisestä kunnostaan, jotta he suoriutuvat hyvin työtehtävistään. Kenttäkelpoisuutta tarkkaillaan myös vuosittaisilla kuntotesteillä. Mutta liikunta tukee tietenkin myös henkistä hyvinvointia.

Liikunta auttaa reagoimaan nopeasti

Vanhempi konstaapeli, pääasiassa ehkäisevää nuorisotyötä tekevä Kia Järvinen käy työviikkojen parituntisten lisäksi treenaamassa crossfitia usein myös ennen työvuorojensa alkua.

– Liikunta auttaa työn fyysisissä haasteissa, esimerkiksi nopeaa reagointia vaativissa tilanteissa. Kroppa joutuu työssä koville myös, kun joudumme istumaan tuntikaupalla partioautossa. Mutta ainakin itselleni vielä tärkeämpiä ovat liikunnan psyykkiset vaikutukset. Liikunta auttaa jaksamaan paremmin vuorotyötä ja pitää mielen virkeänä.

Turun pääpoliisiasemalla on myös vapaaehtoisten vetämää ryhmäliikuntaa. Järvinen osallistuu viikoittain sählypeleihin. Lisäksi hän on järjestänyt yhdessä työkaverinsa kanssa jo useampana vuonna kaikille Lounais-Suomen poliiseille tarkoitetun crossfit-tapahtuman.

– Liikunta luo myös hyvää yhteishenkeä ja auttaa ryhmäytymisessä. Sen puitteissa on helppo tutustua uusiinkin ihmisiin.

Työnkuva muuttunut vaativammaksi

Poliisin resurssipulasta on puhuttu viime aikoina julkisuudessa paljon. Jussi Helesvirta kertoo, että tilanne näkyy myös Lounais-Suomessa.

– Samaan aikaan poliisien työnkuva on muuttunut vaativammaksi; lainsäädännön muutokset ja byrokratian kasvu ovat tuoneet mukanaan lisätehtäviä.

Helesvirtaa huolestuttaa varsinkin poliisien erityisen eläkeiän poisto.

– Aikaisemmin poliisin eläkeikä oli 58 vuotta, mutta nyt tarkkaa rajaa ei ole. En kyllä tiedä. miten vaikkapa seitsemänkymppinen pärjää kenttätehtävissä.

Hän arvioi, että Lounais-Suomen poliisilaitoksen työntekijöiden työhyvinvointi on haasteista huolimatta hyvällä tasolla.

80–20-periaatteesta pidetään kiinni

Sosiaalialan kenttätyötä tekevä Profiam Sosiaalipalvelut tarjoaa lapsille ja perheille moniammatillisia sosiaalihuollon palveluita. Niitä ovat esimerkiksi perhekuntoutus, erilaiset arviointipalvelut, perhetyö ja ammatillinen tukihenkilötyö.

Profiamin tiimit jalkautuvat ympäri maakuntaa asiakasperheiden koteihin. Työntekijät ovat sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, psykoterapeutteja, sairaanhoitajia ja sosionomeja.

Tavallisesti sosiaalialalla väki vaihtuu tiuhaan, ennen kaikkea työn vaativuuden ja niukkojen henkilöresurssien takia. Profiam Sosiaalipalveluissa vaihtuvuus on vähäistä.

– Kun perustimme Profiamin vuonna 2014, halusimme panostaa laadukkaaseen palveluun ja henkilöstön hyvinvointiin. Näimme, että nämä kulkevat käsi kädessä, toimitusjohtaja Mikko Ailoranta muistelee.

Välillä joudutaan myymään myös ei-oota.

Hän kuvailee, että työntekijöillä on Profiamilla töitä sen verran, että he voivat ja saavat tehdä ne hyvin.

Noin 80 prosenttia Profiamin viikkotyötunneista on ’myytyä työtä’ – eli asiakastyön suunnittelua, toteutusta ja dokumentointia. Loppuun 20 prosenttiin kuuluu esimerkiksi yhdessäoloa työkavereiden kanssa, kalentereiden suunnittelua, työtä tukevaa työnohjausta ja tiimikokouksia.

– 80–20-periaatteesta pidetään kiinni. Tämä tarkoittaa sitäkin, että palveluitamme ostaville kunnille joudutaan myymään välillä myös ei-oota.

Profiam sijoittui tänä vuonna Great Place to Work -työpaikkavertailussa toiseksi keskisuurten työnantajien sarjassa. Listaukseen kuuluu myös laaja työhyvinvointikysely.

Tiimeillä mahdollisuus vaikuttaa työhönsä

Profiamin tiimeillä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä sisältöön.

– Tilaaja-asiakkailtamme tulevat raamit, esimerkiksi perhekuntoutustyöhön käytettävissä oleva tuntimäärä, mutta työntekijät voivat itse yhdessä perheiden kanssa suunnitella työn sisällön ja tarkemman aikataulutuksen, Mikko Ailoranta kertoo.

Työntekijöillä on paljon vastuuta, heihin luotetaan, mutta tilanteen vaatiessa tarjolla on tukea ja neuvoja. Yrityksessä tuetaan myös työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista.

– Olemme valmiita erilaisiin joustoihin. Meillä on myös omia spesiaalijuttujamme: palkallinen vapaapäivä on mahdollista saada vaikkapa oman iäkkään vanhemman hoitamiseen tai toisen asteen koulutuksesta valmistuvan lapsen juhlien valmisteluun.

Profiamilla on käytössä myös esimerkiksi e-passi, jota työntekijät voivat käyttää kulttuuri- tai liikuntapalveluihin.

Satsaus työhyvinvointiin kannattaa

Satsaukset työhyvinvointiin ovat Profiamin Ailorannan mukaan kannattaneet.

– Vertailulukuja meillä ei ole, koska olemme panostaneet asiaan voimakkaasti alusta asti. Mutta ihmiset vaikuttavat varsin tyytyväisiltä eikä esimerkiksi sairauspoissaoloja ole kovin paljon.

Ailoranta kertoo huomanneensa, että kun yritys panostaa työntekijöihin, myös työntekijät satsaavat yritykseen.

– Mielestäni työntekijät ajattelevat paljon Profiamia. He haluavat auttaa omalta osaltaan yritystä menestymään.

Profiamin tulevaisuuden suunnitelmat taitavat olla saman kaltaisia kuin monella muulla työpaikalla:

– Korona-aikana jouduimme luopumaan monista työpaikan yhteisistä tapahtumista. Nyt on hienoa, kun niitä voidaan taas järjestää.

Opit käyttöön – kokeile näitä!

1. Tarjoa vapautta ja joustavuutta työpäivään, luota työntekijään
2. Anna työntekijälle vastuun lisäksi myös riittävästi tukea. Varaa aikaa esimerkiksi kahdenkeskisiin keskusteluihin hänen kanssaan.
3. Panosta avoimeen keskustelukulttuuriin, jossa kaikista asioista voidaan puhua yhdessä
4. Vaadi työntekijöiltä sopivasti, mutta ei liikaa. Tarjoa työntekijöille tilaisuuksia kehittyä. Anna heille mahdollisuuksia ja aikaa tehdä työnsä hyvin. Voitaisiinko teidänkin työpaikallanne soveltaa 80–20-mallia, jossa 80 prosenttia työajasta on ’varsinaista’ työtä, ja loput sitä tukevia keskusteluja työtovereiden kanssa, suunnittelua ja työnohjausta?
5. Mieti keinoja, joilla voit auttaa työntekijää työ- ja vapaa-ajan tasapainottamisessa. Näitä voivat olla esimerkiksi joustavat työaikajärjestelyt ja erilaiset etätyöratkaisut.
6. Tarjoa työntekijöille mahdollisuuksia liikuntaan tai vaikkapa osallistua kulttuuritapahtumiin. Muista, että liikunta ei ole välttämättä kaikkien juttu.