Takaisin työelämään IPS-mallin avulla

Sairausloman alkupuolella nousi seinä pystyyn, viisissäkymmenissä oleva Jukka kertoo.

Muutama vuosi aikaisemmin Jukka oli kouluttautunut uudelle alalle, mutta se alkoi tuntua kuormittavalta. Oli paljon tiukkoja aikatauluja, joiden aiheuttama stressi alkoi kasvaa. Tuloksena oli uupumus, masennusdiagnoosi ja pitkä sairausloma.

IPS-malli vaikutti mielenkiintoiselta.

– Tuli sellainen fiilis, että jaksaako enää edes yrittää jotain uutta työtä. Olen jo kuitenkin useampaan kertaan työurallani joutunut miettimään uutta suuntaa. Jaksanko enää aloittaa nollasta. Aliarvioin itseäni ja vähättelin osaamistani.

Työterveyslääkäri kertoi Varman ja Spring Housen uudesta IPS-pilottihankkeesta.

– Se vaikutti mielenkiintoiselta. Teimme hakemuksen ja pääsin mukaan.

Sijoita ja valmenna -malli

Lyhenne IPS tulee sanoista Individual Placement and Support. Suomessa IPS tunnetaan Sijoita ja valmenna -mallina.

– IPS:n voi kiteyttää niin, että se on tuetun työllistymisen malli haastavassa työmarkkina-asemassa oleville, Spring Housen liiketoimintajohtaja Sanna Salminen kertoo.

Varman palvelupäällikkö Anne Korhosen mukaan jo vuosien ajan on ollut tarvetta ammatillisen kuntoutuksen kehittämiselle.

– Miten saisimme parempaa palvelua mielenterveyskuntoutujille? IPS-menetelmä vaikutti sellaiselta, jota kannatti lähteä kokeilemaan.

Tässä mallissa on fokus työssä.

IPS-mallia käytetään mielenterveyskuntoutujien kohdalla nopeuttamaan työhön pääsyä ja työhön kiinnittymistä. Kohderyhmänä ovat Varman kuntoutujat, joilla on vakavia mielenterveyden haasteita ja lääketieteellisesti todettu työkyvyttömyyden uhka.

– IPS-hankkeeseen tulevat asiakkaat ovat kuntoutujia laidasta laitaan. Mielen haasteita on monenlaisia. Kaikille pilotin osallistujille on yhteistä F-diagnoosi ja työkyvyttömyyden uhka, Sanna Salminen kertoo.

– Tässä mallissa on fokus työssä. Lähdetään tuumasta toimeen, mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään, ja siellä jatketaan valmiuksien kehittämistä. Puhutaan nopeasta työllistymisen mallista työeläkekuntoutuksen keinoin.

Kuntoutuja ja työssävalmentaja tiiviissä yhteistyössä

IPS-prosessi rakentuu kuntoutujan ja työssävalmentajan tiiviistä yhteistyöstä.

– He kulkevat sellaista strukturoitua asiakkuuspolkua, Salminen kertoo.

Myös työ voi kuntouttaa.

Kuntoutujaa ei heitetä suoraan syvään päähän hektiseen työelämään, vaan sopiva työpaikka pyritään löytämään yhdessä työssävalmentajan kanssa sitten, kun kuntoutuja on valmis.

– Työelämään ei tietenkään voi palata kesken pahimman sairauden, mutta sekin on hyvää masennuksen hoitoa, että asteittain palaa normaaleihin arkirutiineihin, joista työssäkäynti on yksi asia, Anne Korhonen sanoo.

IPS-mallissa ymmärretään, että vaikka työ voi kuormittaa, se voi myös tuoda elämään rakennetta, mielekästä tekemistä ja tukiverkoston.

– Myös työ voi kuntouttaa. Sairaus ei välttämättä parane yksin kotona sairauslomalla, Korhonen toteaa.

Mielenterveysongelmat aiheuttavat yhä enemmän sairauspoissaoloja

Ennen tuki- ja liikuntaelinten vaivat olivat suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja. Nykyään sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys johtuvat yhä enemmän mielenterveyssyistä.

Erilaiset ongelmat vaativat erilaisia kuntoutusmetodeja. Mielenterveyskuntoutujilla työelämään palaaminen saattaa olla hitaampaa. Joskus otetaan yksi askel eteenpäin ja kaksi taaksepäin. Uudessa mallissa kuntoutusprosessi jatkuu vielä sitten, kun sopiva työ on löytynyt.

Jos väkipakolla yrittää mennä johonkin työhön, se tie voi olla hyvin lyhyt.

– IPS-mallissa lääkinnällinen kuntoutuminen ja työelämään palaaminen voivat kulkea rinta rinnan, kun kuntoutujalle mielekäs työ ja työnantaja löytyvät, Anne Korhonen kertoo.

– Kuuntelemme herkällä korvalla, mikä ammatti asiakasta kiinnostaisi. Se on vähän uudenlainen ajatus työeläkekuntoutuksessa. Jos väkipakolla yrittää mennä johonkin työhön, se tie voi olla hyvin lyhyt.

– Kun työssävalmentaja pysyy tukena työsuhteen aikanakin, se auttaa monissa haasteissa, jotka saattaisivat tulla vastaan työsuhteen alkuvaiheessa ja johtaa jopa työsuhteen päättymiseen, Sanna Salminen painottaa.

– Emme kyseenalaista, sopiiko joku työ kuntoutujan terveydentilaan, vaan voimme kokeilla sitä. Jos se ei toimi, voimme yrittää jotain muuta.

Kuntoutujan lisäksi työssävalmentaja tukee ja auttaa tarvittaessa myös työnantajaa ja työyhteisöä.

Alustavat tulokset puoltavat IPS-mallia

IPS-malli on kuntoutujalle joustava, mutta toimiakseen se vaatii tiukkoja raameja ja seurantaa. Sanna Salminen myöntää, että prosessi on työläs, mutta selkeät ohjeet ja tarkka toimintasuunnitelma helpottavat ja selkeyttävät eri tahojen yhteistyötä.

– Olemme toteuttaneet tätä hyvin metodiuskollisesti, mutta samalla kuitenkin huomioiden suomalaisen työeläkekuntoutuksen, sosiaaliturvan ja lainsäädännön raamit.

Kun onnistumisia syntyy, ihmiset ovat niin kiitollisia kuin olla ja saattaa.

Yhdellä valmentajalla voi olla vain 20 asiakasta, jotta aikaa on riittävästi kullekin kuntoutujalle prosessin kahden vuoden maksimikeston ajan.

Pilottihanke on käynnissä 2020–2023, ja siinä on mukana 40 Varman kuntoutusasiakasta.

– Alustavat tulokset puoltavat tätä mallia, Anne Korhonen kertoo.

Varman tekemän vertailevan tutkimuksen väliaikatietojen mukaan IPS-pilottiin osallistuvista on jo työllistynyt 34 prosenttia ja vertailuryhmästä 13 prosenttia.

– Tämä on vallankumouksellinen malli haastavassa työmarkkina-asemassa oleville ihmisille, Sanna Salminen toteaa.

– Kun onnistumisia syntyy, ihmiset ovat niin kiitollisia kuin olla ja saattaa.

 

Jukka: ”Mielekäs työ auttoi kuntoutumaan”

”Nuorena pääsin jo kesken opiskelujen suuren teknologiafirman työharjoitteluun, ja sille tielle jäin. Työura eteni hyvin. Yliopisto-opintoni jäivät kesken, joten papereita ei ole.

Tein teknistä dokumentointia kymmenen vuotta eri työnantajille. Kun tuli yt:t, jouduin työttömäksi. Kouluttauduin automaatioasentajaksi, ihan erilaisiin hommiin kuin olin aiemmin tehnyt.

Tuntui, että hotellihuoneen seinät kaatuvat päälle.

Opin työni, mutta se alkoi tuntua kuormittavalta. Oli paljon tiukkoja deadlineja ja stressiä. Tilanne meni pahemmaksi ja pahemmaksi. Koko ajan oli pelko ja stressi siitä, pärjäänkö töissäni.

Töitä oli pitkin Suomea. Heräilin aamuyöstä miettimään tulevia projekteja, enkä saanut enää unta. Asiat vain pyörivät päässä. Yhdellä keikalla nukuin vain pari tuntia yössä ja tuntui, että hotellihuoneen seinät kaatuvat päälle.

Menin työterveyslääkärille, kun tuntui, että ei jaksa, ei pysty. Hän ehdotti Varman kuntoutusta.

Mielekkäällä työllä on todella iso merkitys kuntoutumisessa.

Spring Housen valmentajan kanssa mietimme, mikä voisi kiinnostaa ja mitä voisin alkaa tehdä. Olin vähän puolikuntoinen vielä silloin, mutta jotenkin aloin funtsia, mitä sitä elämällään tekisi seuraavaksi.

Ajattelin, että voisin suuntautua it-alalle. Valmentajani järjesti minut erääseen opistoon it-tukihenkilön työkokeiluun, ja se sujui kaikkien mielestä hyvin. Työ tuntui sopivalta. Seuraavaksi sain kuuden kuukauden määräaikaisen sopimuksen. Pikkuhiljaa 60 prosentin työviikko nostettiin 80 prosenttiin. Nyt minulla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.

Tämä on mennyt niin hyvin.

Mielekkäällä työllä on todella iso merkitys kuntoutumisessa. Pidemmällä sairauslomalla ei ole mitään, mitä pitäisi tehdä. Päivät ja viikot vain hujahtavat ohi.

Työni on motivoivaa, ja saan onnistumisen tunteita, kun autan ihmisiä ongelmatilanteissa. Työstäni on jollekin hyötyä. Sillä on henkisesti todella iso merkitys minulle. Vaikka työuralla on ollut takapakkeja, nyt huomaan pärjääväni ja minulla on jotain annettavaa.

Tämä on mennyt niin hyvin, ettei oikein voisi edes kuvitella, miten voisi mennä paremmin.”