Työhyvinvointi

15.02.2022

Etätyö antaa voimia – ja kuormittaa

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan enemmistö asiantuntijatyöntekijöistä tuntee, että etätyö on parantanut heidän hyvinvointiaan. Osan kokemuksissa painottuvat kuitenkin yksinäisyys ja tuen puute.

Työterveyslaitoksella on käynnissä laaja tutkimushanke nimeltä ”Työn uudet muodot ja työkyvystä huolehtiminen – terveyskäyttäytyminen etätyössä”. Työsuojelurahaston tukema hanke tuottaa ensimmäistä kertaa tietoa etä- ja monipaikkaisen työn yhteydestä terveyskäyttäytymiseen, pohjaksi työkyvyn edistämiselle.

Hankkeen kyselyyn osallistui 750 henkilöä kuudesta eri asiantuntijaorganisaatiosta. Mukana olivat Alko, Ilmarinen, LähiTapiola, Monetra Oulu, Sanoma Markkinointi Routa ja SOK. Organisaatioista haastateltiin 45 ihmistä, ja kehittämistyöpajoissa on etsitty keinoja, joilla työkykyä ja myönteistä terveyskäyttäytymistä voitaisiin tukea etätyössä.

Alustavia tuloksia tutkimuksesta jo saatavilla.

Projektin tutkimusta johtava vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki korostaa, että etätyöllä on sekä voimavara- että kuormitustekijöitä.

– Valtaosalla haastateltavista etätyö on vaikuttanut positiivisesti työkykyyn ja terveyskäyttäytymiseen. Osa kertoo kuitenkin esimerkiksi yksinäisyydestä ja tuen puutteesta.

Hanke jatkuu maaliskuuhun 2023, mutta saatavilla on jo joitain alustavia tuloksia:

1. Työ ja arki sujuvat entistä paremmin

Kyselyyn vastanneista etätyöhön oli tyytyväisiä 86 %. He raportoivat pystyvänsä tasapainottamaan työnsä ja yksityiselämänsä etätyössä aikaisempaa paremmin.

– Positiivista on myös, että aikaa ei kulu työmatkoihin – se on lisännyt joko työaikaa tai vapaa-aikaa. Moni arvioi myös keskittymisensä ja työtehonsa kasvaneen, Ruohomäki mainitsee.

2. Uni paranee

Lähes kaikki asiantuntijatyötä tekevät nukkuivat etätyöhön siirtymisen jälkeen paremmin tai yhtä hyvin kuin ennen. Kyselyyn vastanneista 42 % arvioi unensa parantuneen etätyöaikana. Naisilla uni oli parantunut useammin kuin miehillä.

– Tulosta selittänee osaltaan se, että etätyöntekijä voi noudattaa paremmin luontaista vuorokausirytmiään, nukkua vaikkapa aamuisin hieman pitempään. Toisaalta, jos arki on yleisesti tasapainoisempaa ja vähemmän stressaavaa, se näkyy parempana nukkumisena, Ruohomäki miettii.

3. Alkoholinkäyttö vähenee

Etätöissä asiantuntijoiden alkoholinkäyttö pysyi joko ennallaan tai vähentyi. Vastaajista alkoholinkäyttönsä arvioi laskeneen 21 % ja alle 50-vuotiaista jopa 25 %.

– Tulokset ovat hienoja, sillä etätöihin siirtymisen arvioitiin lisäävän alkoholin kulutusta. On mahdollista, että uudessa elämäntilanteessa ihmiset ovat innostuneet tekemään uudelleenarviointeja ja elämäntaparemontteja.

4. Ravinto ja liikunta jakavat ihmiset

Liikuntaa oli lisännyt 33 % ja vähentänyt25 % vastaajista. Ennallaan se oli 42 %:lla. Ravintonsa oli arvioinut parantuneen 24 % ja heikentyneen 18 %. Se oli pysynyt ennallaan 58 %:lla.

– On mahdollista, että kun etätyön myötä elämä on rauhoittunut, ihmiset ovat alkaneet huolehtia paremmin itsestään – ja tämä näkyy liikunta- ja ravintoasioissa. Niillä, joilla kehitys on ollut huonompaa, tilannetta voi selittää se, että arjesta ovat jääneet pois työmatkojen hyötyliikunta sekä ruokaileminen henkilöstöravintoloissa.

5. Yksinäisyyttä, vähäistä tukea, huonoja työskentelyolosuhteita

Vaikka valtaosalla työntekijöistä kokemukset tuntuvat olevan positiivisia, osalla ne ovat negatiivisia. He raportoivat yksinäisyyden ja eristäytymisen kokemuksista ja kaipaavat esimiehen ja työyhteisön tukea. Osa kertoo, että kotona ei ole työntekoon riittäviä työtiloja, ergonomisia työvälineitä tai keskittymisrauhaa.

– Ihmisten elämäntilanteet ja valmiudet itsenäiseen työskentelyyn vaihtelevat suuresti. Kaikkiin tehtäviin etätyö ei sovi yhtä hyvin. Henkilöt, joilla oli jo kokemusta etätöistä, sopeutuivat yleensä paremmin kuin ne, jotka aloittivat nollatilanteesta pandemian alkaessa.

 

”Tärkeintä on, että ihmisiin luotetaan”

Noin 200 henkilöä työllistävä Sanoma Markkinointi Routa on osallistunut tutkimushankkeen työpajoihin. Toimivia malleja etä- ja hybridityöhön on jo löytynyt ja lisää kehitetään.

Sanoma Markkinointi Roudan henkilöstöjohtaja Eija Nordström kertoo, että myös heillä työntekijöiden enemmistö on hyvin tyytyväinen etä- ja hybridityöhön. Osa kaipaa kuitenkin esimerkiksi työyhteisön sosiaalisia suhteita.

– Olemme pyrkineet lisäämään yhteisöllisyyttä esimerkiksi järjestämällä verkossa yhteisiä kahvihetkiä ja muita epävirallisia tapaamisia. Olemme panostaneet isosti koko henkilöstön hyvinvointiin erilaisten etätapahtumien avulla sekä ilahduttaneet kotitoimistoja pienillä lahjoilla.

Yhteisten keskustelujen ja aitojen kohtaamisten merkitys on suuri.

Lisäksi yhdessä tekeminen, joka on tapahtunut ennen toimistolla, on siirtynyt Teamsiin, Nordström sanoo.

Nordström, samoin kuin tutkimuksen johtaja Virpi Ruohomäki, korostavat esihenkilön ja työntekijän yhteisten keskustelujen ja aitojen kohtaamisten merkitystä.

– Etätyöskentelyssä esimiehen voi olla vaikea havaita työkyvyn muutoksia. Erityisen tarkasti kannattaa kuunnella nuoria ja yksin­asuvia, joille työyhteisö voi olla hyvin tärkeä, Ruohomäki huomauttaa.

– Etätyössä puhumisen merkitys kasvaa; rohkeus avoimeen keskusteluun on hyvin tärkeää. Samalla pitää tietenkin huolehtia myös esihenkilöiden jaksamisesta, Nordström miettii.

Roudalla on käytössä myös Auntie.fi-palvelu.

Sanoma Markkinointi Routa on tiivistänyt pandemia-aikana yhteistyötään työterveyshuollon kanssa.

– Roudalla on käytössä myös Auntie.fi-palvelu, joka tarjoaa verkkotapaamisissa psykologista keskustelu­apua matalalla kynnyksellä, Nordström kertoo.

Tällä hetkellä Sanoma Markkinointi Routa kehittää yhdessä muiden tutkimukseen osallistuvien yritysten kanssa erityisesti etäkettiä eli pelisääntöjä, jotka sujuvoittavat etä- ja hybridityötä.

– Työpaikoilla kannattaa esimerkiksi miettiä, olisiko kokouskäytännöissä kehittämisen varaa – huolehtia esimerkiksi siitä, että kokousten välissä on riittävästi väliä. Kannattaa myös laatia pelisääntöjä, milloin ollaan tavoitettavissa ja milloin tavoittamattomissa. Kokouksissa voisi olla mahdollisuuksien mukaan myös vapaampia osuuksia kuulumisten vaihtamista varten; vuorovaikutusta voi lisätä paitsi kameraa käyttämällä myös esimerkiksi valokuvien ja hymiöiden avulla, Ruohomäki miettii.

Töistä pitää osata irrottautua päivän päätteeksi.

Tauot ja liikuntakin pitäisi muistaa.

– Apua voivat tarjota esimerkiksi sovellukset, jotka muistuttavat automaattisesti tauosta sekä tarjoavat jumppavinkkejä. Myös puheluja ja kokouksia voi usein hoitaa seisten tai kävellen, hän vinkkaa.

Tärkeää on myös tehokas irrottautuminen töistä päivän päätteeksi. Tässä voi auttaa siirtymäriitti, vaikkapa pieni kävely ulkona tai työvaatteiden vaihto vapaa-ajan vaatteisiin.

Ruohomäki ja Nordström korostavat, että jokaisella työpaikalla kannattaa kuunnella työntekijöiden näkemyksiä siitä, miten hybridityötä voisi organisoida.

– Olen oppinut, että ihmisiin kannattaa luottaa ja antaa heille mahdollisimman paljon vapauksia. Jokainen työntekijä tietää itse, mitä tarvitsee, että pystyy tekemään työnsä parhaalla tavalla ja nauttii siitä, Nordström huomauttaa.

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.