Työhyvinvointi

• 06.05.2021

Espoon kaupungin työntekijät hakevat taiteesta ja meditaatiosta jaksamista työpäiviin

Osallistava taide voi auttaa tekemään työympäristöstä entistä viihtyisämmän. Espoon kaupungin kehittämishankkeessa taiteella pyritään ehkäisemään myös henkilöstön uupumusta.

Miltä kuulostaisi äänityöskentelyä ja restoratiivista joogaa yhdistävä työpaja, jonka avulla henkilöstö jaksaisi paremmin työssään? Espoon kaupungin henkilöstölle järjestettyyn työpajaan osallistuneiden mielestä erinomaiselta, ja varsin toimivalta.

Työpaja oli osa Espoon kaupungin Taiteelliset menetelmät henkilöstökehittämisessä -nimeä kantavaa hanketta, jonka tehtävänä on tukea henkilöstön jaksamista ja kehittymistä taiteen keinoin. Hankkeen puitteissa järjestettiin yhteensä 22 työpajaa, joista viimeisimmät saatetaan loppuun koronatilanteen niin salliessa tämän vuoden aikana.

Hanke on tuonut selväksi, miten paljon hyötyä taiteellisista menetelmistä voi olla ihmisille.

– Ääntä ja restoratiivista joogaa yhdistellyt työpaja järjestettiin viime vuonna, ja taiteilijana toimi Merja Valve. Palautteen mukaan osallistujat löysivät työpajasta esimerkiksi erilaisia työkaluja jaksamisen tueksi. He oppivat muun muassa liikkeitä, joilla oman kehon saa nopeasti rentoutumisen tilaan, kertoo hankkeen projektipäällikkö, suunnittelija Jaana Lietzen.

Taide rentouttaa mieltä

Espoon kaupunki päätyi toteuttamaan hankkeen, sillä taiteen tiedetään voivan tuottaa uutta inspiraatiota, lisätä hyvinvointia ja vahvistaa elämänhallintaa. Hankkeen päätavoitteita ovat olleet innovatiivisuuden lisääminen, arvostavan vuorovaikutuksen kasvaminen, muutostaitojen paraneminen ja hyvinvoinnin lisääntyminen.

– Hanke on tuonut selväksi sen, miten paljon hyötyä erilaisista taiteellisista menetelmistä voi olla ihmisille. Toivon, että tästä tulee toistettava prosessi ja uskon, että muutkin kaupungit voivat ottaa oppia tällaisesta kokeilusta. Alustavat kokeilujen tulokset ovat olleet lupaavia, taidemenetelmät voivat tukea muun muassa työyhteisön ryhmäytymistä. Lopulliset tulokset valmistuvat keväämmällä 2021, Jaana Lietzen kertoo.

Projekti käynnistyi vuonna 2019.

Työpajoissa on ollut äänitaiteen ja joogan lisäksi esimerkiksi sanataidetta, maalausta, meditaatiota sekä savitaidetta.

– Saimme mukaan muun muassa ihmisiä, jotka ovat itse tunnistaneet, että heidän voimavaransa ovat uhattuna, kertoo Espoon kaupungin kehittämispäällikkö Hanna Saaristo.

Saaristo korostaa, että myös aivotutkimuksessa on käynyt ilmi, että taiteelliset menetelmät saattavat voida rentouttaa ihmisen mieltä.

– Tähän oli helppo lähteä paitsi tutkimustiedon pohjalta myös siksi, että meillä on Espoon kaupungilla muutenkin melko avoin suhtautuminen erilaisiin kokeiluihin. Haluamme ravistella perinteistä työpajakehittämistä, jossa osallistujat istuvat paikoillaan katsomassa fläppitauluja. Tällaiset menetelmät voivat tuoda raikkautta ja uutta näkökulmaa tekemiseen muutenkin kuin vain henkilöstön jaksamisen näkökulmasta, Saaristo kertoo.

Projektissa on ollut mukana hyvin erilaisia taiteen lajeja. Työpajoissa on ollut äänitaiteen ja joogan lisäksi esimerkiksi sanataidetta, maalausta, meditaatiota sekä savitaidetta.

– Mukaan tulleilla taiteilijoilla on ollut käytössään erilaisia konsepteja, ja työpajoihin osallistuneet ovat voineet itse vaikuttaa siihen, millaiseen projektiin he ryhtyvät. Osallistuminen ja systemaattisuus on ollut tässä tärkeässä roolissa, Saaristo selventää.

Hankkeessa on ollut alusta asti tärkeää vaikuttavuus.

– Vaikuttavuuden arviointiin käytettiin NewBeatin ReDoMe-metodia, jonka mukaisesti osallistujat vastasivat ennen työpajoja orientoivaan alkukyselyyn, työpajojen jälkeen jälkikyselyyn. Lisäksi työyhteisökokeiluissa haastateltiin työpajojen jälkeen esimiehet, joilta kysyttiin muun muassa tavoitteen onnistumisesta ja opittujen asioiden hyödyntämisestä, Jaana Lietzen lisää.

Tavoitteiden saavuttamisen tueksi

Espoon kaupunki ei ole suinkaan ainut työyhteisö, joka on kokeillut taiteen roolia työympäristössä. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Heli Ansio korostaa, että taidetta käytetään varsin monella tavalla työyhteisöjen keskuudessa.

– On varsin tavallista ajatella taidetta viihdykkeenä, jolloin esimerkiksi työporukan kanssa tehty yhteinen teatterikäynti parantaa työhyvinvointia. Taiteen käyttäminen jonkin strategisemman tason tavoitteen saavuttamiseen on kuitenkin toistaiseksi harvinaisempaa. Taiteen avulla voidaan pyrkiä parantamaan innovatiivisuutta tai esimerkiksi kehittämään johtamista, Ansio kertoo.

Suomessa alkaa olla melko paljon koulutettuja taiteen ammattilaisia, jotka ovat tottuneet tekemään yhteistyötä erilaisten organisaatioiden kanssa

Ansio uskoo, että taidemenetelmien ottaminen mukaan strategiseen kehittämisprosessiin on kuitenkin yleistymässä.

– Organisaatioissa tullaan yhä tietoisimmiksi siitä, että asioita voidaan tehdä totutusta poikkeavin menetelmin. Olemme ehkä tottuneet siihen, että taidetoiminta on jotain kivaa ekstraa, eikä sen avulla tehdä vielä niin sanottuja ydinasioita. Suomessa alkaa kuitenkin olla melko paljon koulutettuja taiteen ammattilaisia, jotka ovat tottuneet tekemään yhteistyötä erilaisten organisaatioiden kanssa, Ansio sanoo.

Eri taiteen lajeilla erilaisia tuloksia

Taiteen käyttämisestä työyhteisön kehittämiseen on Ansion mukaan olemassa jo lukuisia hyviä esimerkkejä. Usein taiteen vaikutukset liittyvät paljon yksilöiden mielen hyvinvointiin ja yhteisöjen sosiaaliseen hyvinvointiin. Myös taidelajin valinnalla on väliä: esimerkiksi tanssi saa aikaan hyvin erilaisia vaikutuksia kuin vaikkapa sanataide tai äänitaide.

– Taiteen avulla tavoitellaan usein mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin paranemista sekä luovuuden ja innovatiivisuuden lisäämistä. Pitkäkestoisia vaikutuksia voi olla vaikea mitata, sillä vaikutukset ovat usein epäsuoria ja monimutkaisia. Taide kietoutuu ihmisten elämässä niin moniin asioihin, Ansio sanoo.

Ansion mukaan tutkimustulokset puhuvat kuitenkin puolestaan.

– Työkyvyttömyyden syyt liittyvät yhä useammin mielenterveyden ongelmiin. Jos tällaisella toiminnalla voidaan vaikuttaa edes pieneen osaan sairauspoissaoloja tai jopa työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn, taloudelliset säästöt voivat olla suuret, hän painottaa.

Lisätietoa: Lue lisää Taiteelliset menetelmät henkilöstökehittämisessä -hankkeesta Työsuojelurahaston nettisivuilta, www.tsr.fi >Hae numerolla 200088

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.