Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Kun työntekijä vapautetaan hoitamaan hommansa hyvin, seurauksena on hyvinvoiva, innovatiivinen ja oma-aloitteinen tekijäjoukko. Tämä on ainakin se suuri lupaus, jolla itseohjautuvuutta tällä hetkellä työelämään tuodaan.
Epäonnistumisen pelko on merkittävin syy siihen, miksi korkeasti koulutetut henkilöt eivät hae johtotehtäviin. Johtajuuteen liittyvät pelot tulisikin huomioida jo koulutuksessa.
Uni on ihmisen tärkein energian lähde ja yhtä kuin jaksaminen, sillä yli 90 prosenttia palautumisesta tapahtuu nukkuessa. Maailman helpoin keino parantaa jaksamistaan onkin panostaa uneen.
Metsän ja luonnon kokeminen rauhoittaa mieltä ja auttaa unohtamaan työn ja arjen huolet. Kokemukselle on saatu myös tieteellistä näyttöä. Jos metsään ja luontoon on vaikea päästä, samoja rentouttavia vaikutuksia voi kokea myös virtuaalisesti.
Koulujen työturvallisuuden vahvistamiseksi on luotu malli, jolla puuttua uhkailuihin, tappeluihin ja vakavimpiinkin vaaroihin ennen uhkaa, itse tilanteessa ja sen jälkeen. Mallia sovelletaan esimerkillisesti helsinkiläisessä Solakallion erityiskoulussa, jossa turvallisuus on hallussa ennakoinnista jälkihoitoon.
Poliisina Harri Gustafsberg joutui monesti hengenvaaraan. Tutkijana hän on todistanut, että huolellinen valmistautuminen helpottaa selviytymistä tiukassa tilanteessa.
Yllättävän moni aivan työuransa alussa oleva Helsingin kaupungin työntekijä joutuu kääntymään säännöllisesti työterveyshuollon puoleen mielenterveysongelmien kuten masennuksen tai ahdistuksen takia.
Työvoimapulasta kärsii 54 ammattia Suomessa vuoden 2019 alussa. Vuotta aiemmin työvoimapulaa poti 39 ammattia ja kaksi vuotta sitten vain 24 ammattia tarkastelluista reilusta 200 ammatista. Ylitarjonta-ammatteja on nyt enää 21, kun vuotta aiemmin niitä oli 29. Tiedot löytyvät työ- ja elinkenoministeriön 28.3.2019 julkaisemasta Ammattibarometrista. Pula-ammattien kärkipäässä on tapahtunut muutoksia. Rakennusalan ammatit ovat poistuneet top-10-listalta, sen
Harva tulee ajatelleeksi, että raitiovaununkuljettaja voi joutua päivittäin vaaratilanteisiin kaupunkiliikenteessä. Vain toinen kuljettaja voi ymmärtää, miltä tuntuu, kun kiskoille varomattomuuttaan joutuneen kaupunkilaisen hengenlähtö on parista kymmenestä sentistä kiinni.
Mistä on työtila tehty? Pölinästä ja pirinästä, mölystä ja keskeytyksistä? Vai hyvinvoinnista, toimivuudesta ja kollegoiden kunnioituksesta?
Maaliskuussa julkistettu Ammattibarometri-tutkimus osoittaa, että yhä useamman ammatin osaajista on maanlaajuisesti pulaa.
Kaupan ja palvelujen ala sekä lasten vuorohoito ovat esimerkkejä aloista, joilla työskennellään virastoajan ulkopuolella: iltaisin, viikonloppuisin ja öisinkin. Tällaiset epätyypilliset työajat ovat todennäköisesti yleistymässä myös suomalaisessa työelämässä. Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkijat perehtyivät tutkimushankkeessa siihen, mitä epätyypillisten työaikojen johtaminen näillä aloilla vaatii. Kummallakin alalla korostuivat ennen kaikkea työaikasuunnittelu ja muutoksiin sopeutuminen. Tasapuolinen ja oikeudenmukainen vuorosuunnittelu