Työturvallisuus

• 20.11.2019

Koulutyön turvalli­suutta tukeva malli enna­koi ja jälkihoitaa

Koulujen työturvallisuuden vahvistamiseksi on luotu malli, jolla puuttua uhkailuihin, tappeluihin ja vakavimpiinkin vaaroihin ennen uhkaa, itse tilanteessa ja sen jälkeen. Mallia sovelletaan esimerkillisesti helsinkiläisessä Solakallion erityiskoulussa, jossa turvallisuus on hallussa ennakoinnista jälkihoitoon.

Malli opetusalan työturvallisuuden hallintaan syntyi Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston yhteisessä EduSafe-tutkimuksessa. Tavoitteena oli siirtää koulujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön työturvallisuus katveesta keskiöön.

Viikoittain oppilaitoksissa kohdataan rähinöintiä, tavaroiden paiskomista ja väkivaltaakin. Silti opettajat eivät useinkaan raportoi tilanteista, vaan yrittävät kestää kuormitusta omin voimin.

Opetusala hyötyy mallista pohtimalla, miten sitä on tehokkainta hyödyntää oman oppilaitoksen vuorovaikutuksessa.

– Mallin kuvaama kehä toimista ennen, tilanteessa ja jälkeen avaa näkemään, onko jokaiseen vaiheeseen riittävät keinot käytössä, johtava tutkija Anna- Maria Teperi Työterveyslaitokselta selventää.

Mallin keskiössä ovat hänen mukaansa yhteinen mietintä ja sen tuloksena työkalujen ja turvallisuuskäytäntöjen laatiminen. Kukaan ei voi tehdä turvallisuustyötä yksin, Teperi toteaa.

Tutkimus valmistui vuosi sitten, mutta se poikii Teperin mukaan edelleen lisäkysymyksiä ja pyyntöjä tuesta mallin käyttöönotossa.

Erityiskoulusta esimerkkiä

Solakallio on erityiskoulu kehitysvammaisille ja autismin kirjon oppilaille. Apulaisrehtori Johanna Helenius toteaa, että oppilailla on kommunikaatiovaikeuksia ja haastavaa käytöstä.

Solakallion koulu lähti mukaan tutkimukseen rehtorin ja Anna-Maria Teperin ehdotuksesta. Solakallio sopi testikouluksi, koska opinahjossa oli jo vuodesta 2009 kehitetty turvallisuutta systemaattisesti.

Pilottihankkeen aikana selvitettiin koulun turvallisuutta erityisesti Hetipurku-menetelmän käytöllä, turvallisuuskyselyillä sekä johtoryhmän syvähaastatteluilla. Haastatteluista nousseita kysymyksiä pohdittiin koko henkilökunnan kanssa.

Pilottikoulussa kehitettiin kokonaisvaltaisen turvallisuuden hallintaan kolmilokeroinen työkalupakki, jolla Heleniuksen mukaan päästään pitkälle lähes kaikkien oppilaiden kanssa.

Ensimmäinen työkalu on voimauttava vuorovaikutus, joka kehittää oppilaiden vuorovaikutustaitoja. Seuraavana pakissa ovat keinot haastavan käytöksen ehkäisyyn ja hallintaan.

– Koska koko talo on koulutettu tilanteiden ennakointiin ja hallintaan, osaamme toimia joka vaiheessa. Tämä työkalu on meille todella tärkeä, Helenius painottaa.

Työkalu tilanteen jälkipurkuun

Jälkityö henkilökunnan kanssa hoidetaan Hetipurku-menetelmällä. Sen hallintaan koulutettiin koulun opetushenkilöstö sekä saman katon alla toimivan varhaiskasvatuksen iltapäivätoiminnan ohjaajat.

– Hetipurku on loistava työkalu meidän arkeemme. Se on toiminut erittäin hyvin.

Solakalliossa koko henkilökunta tekee töitä saman oppilaskirjon kanssa. Se on Heleniuksen mukaan vahvistanut tunnetta, että kaikki ovat samassa veneessä.

Koulun väki suhtautuu myönteisesti syntyneeseen turvallisuuskulttuuriin.

– Asioista puhutaan ja niistä puhutaan samoilla sanoilla. Kaikilla on kokonaiskäsitys siitä, mistä turvallisuus koostuu. Apua on aina saatavilla ja tehdään vahvaa tiimityötä. Se tuottaa suurta turvallisuuden tunnetta myös meidän oppilaillemme, Helenius summaa.

Tunnetukea tarvitaan paljon

Helsinki haki tutkimuksesta tieteellistä näyttöä Hetipurku-menetelmälleen. Kaupungin työpisteissä on 550 Hetipurku-avun osaajaa, joista 400 kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Menetelmän kouluttajia on jo yhdeksän, joista opetusalalla neljä. Uusia kouluttajia on opissa parhaillaan.

Välittömän henkisen ensiavun tarve on ajankohtaista jatkuvasti, sanoo Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työsuojeluasiantuntija Marja Paukkonen.

Hetipurku-menetelmässä on kyse välittömästä, 10–15 minuutin keskustelusta, jonka kululle on tieteellinen runko. Se lähtee pelkistetystä kysymyksestä: Mitä on tapahtunut? Kuvauksen jälkeen ihminen saa kertoa, miltä tilanne hänestä tuntui. Kun tunnekuorma on avattu, pohditaan yhdessä keinoja päästä eteenpäin. Riittääkö hetken lepo vai tarvitaanko työterveyshuollon palveluja?

Kaikilla on kokonaiskäsitys siitä, mistä turvallisuus koostuu.

Aiemminkin on puhuttu hankalista tilanteista jälkikäteen, mutta Hetipurku on systematisoinut ongelmien käsittelyn.

– Kun ongelmatilanteet puhutaan auki, niihin voi suhtautua tapahtumina eikä henkilökohtaisina epäonnistumisina. Ihmisen reaktio on normaali, mutta tilanne on poikkeava, Paukkonen pai- nottaa.

Paukkonen toteaa tutkimuksen tuoneen tarkasteluun työturvallisuuden koko kehän ennakoinnista jälkitoimiin.

– Nyt meillä on yhtenäinen malli, joka hienosäädetään jokaisessa koulussa ja päiväkodissa, Paukkonen toteaa.

Ennen, tilanteessa ja jälkeen

Tutkimuksessa työturvallisuutta kartoitettiin monessa suomalaiskoulussa myös Muutospaja-toiminnalla sekä Stop väkivallalle- ja Vihreä risti -malleilla.

Muutospajoissa ennakoidaan uhkatilanteita tunnistamalla ja tunnustamalla työn muutoksia ja riskejä, suunnittelemalla uusia tapoja toimia ja kouluttamalla niihin.

– Stop väkivallalle- ja Vihreä risti -malleissa toimitaan poikkeamatilanteessa: raportoidaan yksinkertaisella menetelmällä, mitä on tapahtunut. Sen jälkeen tutkitaan poikkeama ja opitaan siitä, Teperi kuvaa.

Systemaattinen työturvallisuuden malli on saanut hyvän vastaanoton.

– Nyt on tärkeintä lähteä toteuttamaan mallia käytännössä opetusalalla, Teperi korostaa.

Tutkija kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, mikä toimii hyvin. Se ei estä miettimästä poikkeamien varalta keinoja selvitä ja päästä eteenpäin.

– Avain on yhteinen keskustelu kouluissa, hän painottaa. •

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.