
Metsäkoneenkuljettajan työ on istumatyötä ja työvuorot venyvät 12-tuntisiksi
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Maaliskuussa julkistettu Ammattibarometri-tutkimus osoittaa, että yhä useamman ammatin osaajista on maanlaajuisesti pulaa.
Niin sanottujen työvoimapula-ammattien määrä on kasvanut neljäänkymmeneen, kun vuosi sitten tehdyssä mittauksessa näitä ammatteja oli 24.
– Muutama vuosi sitten työntekijäpula-ammattien top-15-lista koostui lähinnä sosiaali- ja terveysalan ammateista sekä jostakin kaupallisen alan ammateista, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala kertoo.
–Nyt työvoimapula-ammateissa on jo paljon rakennusalan ammatteja. Saatavuusongelmat ovat myös leviämässä teknisille aloille.
Suurinta pulaa koko maan alueella on rakennusalan työnjohtajista. Suuri osa muistakin työntekijäpula-ammateista on tällä hetkellä rakennusalalla: tarvetta olisi esimerkiksi eri alojen asentajien, hitsaajien ja puuseppien työlle.
Joidenkin ammattien osaajista on valtakunnallisella tasolla yhä myös ylitarjontaa. Tällaisten ammattien määrä on vähentynyt vuodessa 44:stä kolmeenkymmenneen.
Alueellisia eroja pula- ja ylitarjonta-ammattien suhteen on jonkin verran. Maantieteellisesti työvoimapula-ammattien lista on Tuomaalan mukaan pidentynyt vuoden–kahden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden eniten Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.
– Pula osaavasta työvoimasta on lisäksi vahvasti lisääntymässä muuallakin Pohjanmaalla.
Tutkimustulosten mukaan Suomessa on myös alueita, joilla yli puolissa ammateista on joko työntekijäpulaa tai ylitarjontaa. Näillä alueilla tilanne on tasapanossa alle puolissa ammateista. Tällaisia alueita ovat tuoreen barometrin mukaan ainakin Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa.
– Tällainen ammattien kohtaamattomuus voi johtua monesta eri asiasta. Jonkinlainen rakenteellinen muutos on yleensä kuitenkin taustalla, Mika Tuomaala arvelee.
Esimerkiksi Varsinais-Suomessa tilannetta selittävät suhdannevaihtelut alueen monilla erikoisaloilla, kuten laivanrakennusteollisuudessa, auton valmistuksessa ja elektroniikkateollisuudessa.
Valtakunnallisesti tilanne on kuitenkin hyvä, ja työvoimalle vaikuttaisi olevan kysyntää.
– Taloudellinen elpyminen näkyy ammattibarometriarvioinneissa selvästi, Tuomaala toteaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön, ELY-keskusten ja TE-palveluiden yhteistyössä toteuttama Ammattibarometri toteutetaan kahdestivuodessa. Tutustu tutkimukseen.
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Etätyössä tarvitaan uudenlaista sosiaalista älykkyyttä, kun tunnetilatkin pitäisi aistia verkon kautta. Työyhteisössä jokainen on vastuussa viestinnän tehosta ja kommunikoinnin sujuvuudesta.
Kalakauppias Max Grönholm ei suostu nimeämään lempikalaansa, sillä ei ole olemassa kalaa, josta hän ei hyvin valmistettuna pitäisi. Lempivedeneläviään Maxin Kala on myynyt vuodesta 2016 Espoon Kauklahdessa. Max perusti kaupan vanhaan puutaloon kiemuraisen kylätien varrelle, ja siitä asti kauppa on käynyt. Jopa niin hyvin, että viime vuonna myymälä siirtyi isompiin tiloihin Kauklahden Lasihyttiin. Intohimo tuoreeseen
Maailmanlaajuinen koronavirus yllätti yhteiskunnan ja liike-elämän maaliskuussa. Pahiten osumaa otti ravintola- ja matkailuala. Ravintoloitsija Henri Alén tiesi, että kriisijohtamisessa tärkeintä on viestiä selkeästi. Vain näin voi selvitä kriisistä mahdollisimman vähin vaurioin – jos siitä on mahdollista selvitä.