Tekijästä on yhä useammin pulaa
Maaliskuussa julkistettu Ammattibarometri-tutkimus osoittaa, että yhä useamman ammatin osaajista on maanlaajuisesti pulaa.
Niin sanottujen työvoimapula-ammattien määrä on kasvanut neljäänkymmeneen, kun vuosi sitten tehdyssä mittauksessa näitä ammatteja oli 24.
– Muutama vuosi sitten työntekijäpula-ammattien top-15-lista koostui lähinnä sosiaali- ja terveysalan ammateista sekä jostakin kaupallisen alan ammateista, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala kertoo.
–Nyt työvoimapula-ammateissa on jo paljon rakennusalan ammatteja. Saatavuusongelmat ovat myös leviämässä teknisille aloille.
Suurinta pulaa koko maan alueella on rakennusalan työnjohtajista. Suuri osa muistakin työntekijäpula-ammateista on tällä hetkellä rakennusalalla: tarvetta olisi esimerkiksi eri alojen asentajien, hitsaajien ja puuseppien työlle.
Joidenkin ammattien osaajista on valtakunnallisella tasolla yhä myös ylitarjontaa. Tällaisten ammattien määrä on vähentynyt vuodessa 44:stä kolmeenkymmenneen.
Tilanne vaihtelee alueittain
Alueellisia eroja pula- ja ylitarjonta-ammattien suhteen on jonkin verran. Maantieteellisesti työvoimapula-ammattien lista on Tuomaalan mukaan pidentynyt vuoden–kahden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden eniten Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.
– Pula osaavasta työvoimasta on lisäksi vahvasti lisääntymässä muuallakin Pohjanmaalla.
Tutkimustulosten mukaan Suomessa on myös alueita, joilla yli puolissa ammateista on joko työntekijäpulaa tai ylitarjontaa. Näillä alueilla tilanne on tasapanossa alle puolissa ammateista. Tällaisia alueita ovat tuoreen barometrin mukaan ainakin Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa.
– Tällainen ammattien kohtaamattomuus voi johtua monesta eri asiasta. Jonkinlainen rakenteellinen muutos on yleensä kuitenkin taustalla, Mika Tuomaala arvelee.
Esimerkiksi Varsinais-Suomessa tilannetta selittävät suhdannevaihtelut alueen monilla erikoisaloilla, kuten laivanrakennusteollisuudessa, auton valmistuksessa ja elektroniikkateollisuudessa.
Valtakunnallisesti tilanne on kuitenkin hyvä, ja työvoimalle vaikuttaisi olevan kysyntää.
– Taloudellinen elpyminen näkyy ammattibarometriarvioinneissa selvästi, Tuomaala toteaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön, ELY-keskusten ja TE-palveluiden yhteistyössä toteuttama Ammattibarometri toteutetaan kahdestivuodessa. Tutustu tutkimukseen.
Anna palautetta jutusta