Tutkimus
-
-
Aallossa kehitetään aivotyön ergonomiaa
Puhelin soi. Sähköpostin merkkiääni kilahtaa vähän väliä. Palaverit keskeyttävät juuri, kun olet päässyt työssä vauhtiin. Ja taas pitäisi oppia jotakin uutta. Keskeytykset, huomiokaapparit ja tietotulva rasittavat työntekijöitä Aalto-yliopistossakin. Siksi organisaatiossa otettiin avuksi Työterveyslaitoksen kehittämä Aivotyö toimivaksi -menetelmä. Siinä työpaikka ja työterveyshuolto toimivat yhdessä ja muodostavat kuvan työtehtävien kognitiivisesta kuormituksesta sekä sujuvan työn esteistä. Menetelmän avulla
-
-
-
-
Riskien hallinta tarkentuu
Teollisuudessa ilmeneviä riskejä voivat olla esimerkiksi uusiin teknologioihin tai toimialoihin liittyvät riskit, työn uusiin organisointimuotoihin liittyvät riskit, riskien uudenlaiset yhteisvaikutukset tai kulttuurieroihin liittyvät riskit. Uusien ja muuttuvien riskien hallintaan on kehitetty uudenlainen lähestymistapa ReRISK-tutkimushankkeessa, jonka toteutti Teknologian tutkimuskeskus VTT. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta. Uuden lähestymistavan taustalla on havainto, että riskit ovat tietopohjaltaan erilaisia. www.tsr.fi
-
Tuoko digitalisaatio opettajalle teknostressiä vai innostusta?
Opettajien on ponnistettava yli monien esteiden, kun kouluissa pitää ottaa pitkä digiloikka. Usein huomio kiinnittyy opettajien kokemaan teknostressiin. Mutta voisiko opetusteknologian käyttö olla juuri se juttu, joka inspiroi ja lisää työhyvinvointia?
-
Esimies työn imun kasvattajana
Yksilön kokema työn imu parantaa työhyvinvointia, yksilön työsuoritusta ja halua toimia organisaation hyväksi. Tutkimuksessa voitiin todeta esimiesten käyttävän seitsemää erilaista toimenpidettä, joilla tuettiin työntekijän kokeman työn imun heräämistä. Niiden avulla voidaan vaikuttaa työn ja yksilön voimavaroihin ja työn merkityksellisyyteen. Toimenpiteiden avulla pyrittiin vaikuttamaan muun muassa kyvykkyyden tunteeseen ja vaikutusmahdollisuuksien kokemiseen. Lisäksi niiden avulla haluttiin nostaa
-
Ammattitaudit vähentyneet – silti niitä on liikaa
Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt vähenivät huomattavasti vuodesta 2005 vuoteen 2013. Niiden määrä ei kuitenkaan ole nolla, joten ruususen uneen ei ole syytä vaipua.
-
Kustannustehokkaampaa työkykyjohtamista
Työterveyslaitoksen tutkimuksessa selvitettiin, mitkä työkykyjohtamisen käytännöt selittävät työkyvyttömyyskustannusten vaihtelua yrityksissä. Tutkimuksen mukaan kustannuksiin voidaan vaikuttaa mutta ei yksittäisillä toimilla. – Löysimme neljä asiaa, jotka vaikuttivat työkyvyttömyyskustannuksiin. Mikään näistä ei kuitenkaan yksinään saanut kustannuksia alenemaan, vaan niitä tarvittiin yhdessä, kertoo ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitoksesta. Keinot ovat: yhteistyön esteiden poistaminen, strategian vieminen käytäntöön, toimenpiteiden kohdentaminen keskeisiin työkyvyttömyysriskeihin,
-
Parempi työkyky – yritys menestyy
Henkilöstön iän, työkyvyn ja yrityksen menestymisen välinen suhde mallinnettiin yksikkötasolla Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa. Siinä havaittiin yksikön henkilöstön korkeamman keski-iän olevan yhteydessä koettuun huonompaan työkykyyn. Henkilöstön parempi työkyky ennakoi puolestaan yrityksen parempaa menestymistä. Henkilöstön työkykyä voidaan tukea osallistavalla johtamisella ja yksikön voimavarojen kohdentamisstrategioilla. Yksikön tehokas voimavarojen kohdentamisstrategia vähentää korkean iän ja yksikön työkyvyn välistä negatiivista suhdetta.
-
Parannettavaa henkilöstöjohtamisessa
Suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ei osata riittävästi käyttää henkilöstöjohtamista parantamaan tuloksellisuutta ja työhyvinvointia, todetaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston tekemässä tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan pk-yrityksissä kiinnitetään strategisella tasolla huomiota henkilöstöjohtamiseen vain harvoin. Yrityksissä ei ole henkilöstöstrategiaa eikä henkilöstöjohtamisesta ole yritysten johdossa aina yhtenäistä ja tavoitteellista näkemystä. Strategisesti johdetulla HR-työllä voitaisiin edistää yrityksen tuottavuutta. Pk-yritysten