Unitutkija: Hyvään uneen voi oppia
Uni on ihmisen tärkein energian lähde ja yhtä kuin jaksaminen, sillä yli 90 prosenttia palautumisesta tapahtuu nukkuessa. Maailman helpoin keino parantaa jaksamistaan onkin panostaa uneen.
Neuvon antaa dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Henri Tuomilehto – unen ja unihäiriöiden hoidon ja tutkimuksen huippuosaaja, jolle on myönnetty sekä kotimainen että eurooppalainen unilääketieteen erityispätevyys. Hän johtaa vastuulääkärinä Coronaria Uniklinikkaa.
– Paljon puhutaan esimerkiksi työn tauottamisesta keinona parantaa jaksamista. Näen työssäni, että kaikki muu on tekohengitystä, jos uni mättää. Jos perusenergiapaukkua ei tule unen aikana, elämä on yhtä selviytymistä sen jälkeen, hän toteaa.
Hektistä menoa pitäisi tasapainottaa palautumalla, mutta toimimme päinvastoin.
Työn tempo on lisääntynyt ja valvominen yleistynyt. Digitaaliset työvälineet tehostavat ja nopeuttavat toimintaamme, mutta ne myös kuormittavat meitä.
– Hektistä menoa pitäisi tasapainottaa palautumalla, mutta toimimme päinvastoin. Teemme tuplatuhoa, kun tahti sekä työssä että vapaa-ajalla on kiihtynyt. Heikennämme palautumista, kun nukumme yhä vähemmän.
Olemme havahtuneet unen tärkeyteen, kun väsymys ja uupumus ovat kasvava ongelma työelämässä, koulussa, urheilussa…
– Uni koskettaa kaikkia. Meillä uniongelmaisten potilaiden ikähaitari on 4–94 vuotta. Koululainen yrittää pärjätä koulussa. Ikäihminen hakee laatua työn jälkeisiin vuosiin. Minä taas haluan olla virkeä työelämässä ja voida hyvin, Tuomilehto kuvaa.
Untakin on opeteltava
Onneksi nukkuminen on ominaisuus, jota jokainen meistä pystyy parantamaan ja vahvistamaan.
Mutta se ei kehity itsekseen.
– Olen maailman epämusikaalisin ihminen, enkä kuvittelekaan, että herään yhtäkkiä aamulla pianovirtuoosina. Jos haluan oppia soittamaan, minun pitää treenata. Unikin vaatii opettelua. On turha kuvitella, että herää virkeänä, jos on nukkunut viisi tuntia.
Unen parantamiseen tarvitaan halu kehittää uniaikaa ja sen laatua. Oletpa sitten huippu-urheilija tai toimistotyöntekijä, hyvä uni luo pohjan pärjäämisellesi.
– Helpoin tapa parantaa terveyttä, hyvinvointia ja suorituskykyä on nukkua enemmän. Vaikkei sinulla tällä haavaa olisikaan uniongelmaa, sinun kannattaa silti panostaa unesi laatuun ennalta.
Univajeen yhteiskunnassa
Valtaosa ihmisistä nukkuu liian vähän, tutkimusten mukaan vähemmän kuin koskaan aiemmin. Elämme kroonisen univajeen yhteiskunnassa.
– Näen, että riittävässä unessa olisi 80–90 prosentin käyttämätön voimavara. Se vain odottaa, että joku nappaisi siitä kiinni.
Unen tarve on yksilöllistä, mutta vähällä unella pärjääviä on asiantuntijan mukaan paljon vähemmän kuin ihmiset itse luulevat.
– Ennen totesin kysyjille, että unen riittävä määrä täyttyy, kun aamulla herää virkeänä. Se oli nuoren ja naiivin lääkärinalun vastaus. Nyt näen työssäni kroonisesti väsyneitä ihmisiä, jotka eivät voi edes tietää, mitä virkeys on. Väsyneisyydestä on tullut näiden ihmisten uusi normi, sillä ihminen on selviytyjä ja sopeutuja.
Nukunko riittävästi -kysymykseen saa vastauksen kokeilemalla ja vertaamalla, Tuomilehto neuvoo:
– Kun lisäät uniaikaa puolella tunnilla tai tunnilla, saat jo kahdessa viikossa tietää, oletko nukkunut riittävästi. Tuntuuko olo paremmalta, jaksatko, oletko vähemmän kärttyinen?
Tuomilehto painottaa, että unesta katoaa aina puoli tuntia jonnekin. Jos sanot, että olet nukkunut viime yönä kuusi tuntia, on todennäköistä, että olet nukkunut viisi tuntia ja 15–20 minuuttia. Nukahtamisessa menee vartti, yöllä heräilet tietämättäsi, ja omat minuuttinsa kaappaa öinen vessareissukin.
Tasapainoa unella
Jokaisella meistä on rankkoja ajanjaksoja, jotka vievät osansa unesta. Esimerkiksi vanhemmat saavat heiveröisesti unta, kun taaperot valvottavat. Mutta jos huonon unen aikaa on vuosikausia, syy huonoon oloon ulkoistetaan helposti. Milloin syytetään työtä, milloin perhetilannetta.
Tuomilehto kertoo näkevänsä päivittäin ihmisiä, jotka ovat painaneet eteenpäin kymmenenkin vuotta vähin unin.
– Kuitenkin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä ihminen ei vain ymmärrä, että rankkaa vaihetta pitää tasapainottaa lisääntyneellä palautumisella. Se tarkoittaa ennen kaikkea enemmän unta.
Unen asiantuntija kertoo viime kevään olleen hänelle rankkaa aikaa: paljon luentoja ja matkustamista hoitotyön ja tutkimuksen ohella.
– Nukuin silloin kymmenen tuntia parin kuukauden ajan. Minua alkoi väsyttää jo kello 21 jälkeen, ja menin saman tien nukkumaan, jos se vain oli mahdollista.
– Kesän aikana palasin normaaliin kahdeksan tunnin yöuneen, mikä minulle tarkoittaa 8,5 tuntia sängyssä.
Tuomilehto kertoo näkevänsä päivittäin ihmisiä, jotka ovat painaneet eteenpäin kymmenenkin vuotta vähin unin. Eikä ihminen itse tajua tilannettaan, ennen kuin vaikka nukahtaa auton rattiin.
Kiva sarja illan iloksi
Aika moni menee nukkumaan kännykän kanssa, vaikka sinisen valon vaaroista unelle varoitetaan. Tuomilehto ei pidä ongelmana sinistä valoa, koska se on haluttaessa suodatettavissa pois. Vaikuttavaa sen sijaan on, mitä laitteella tehdään.
– Illan pitäisi olla koko vuorokauden mukavinta aikaa. Jos nautit siitä, että katsot kivaa sarjaa, luet verkkolehteä tai pelaat pasianssia, siitä vaan. Mutta jos menet sähköpostiin, someen tai pelaat sotapeliä, interaktiivinen puuhailu raivaa unen tieltään.
Erityisesti työsähköpostien lukeminen saati lähettäminen iltamyöhään on Tuomilehdosta turhaa.
– Työasioiden hoito sähköpostitse iltaisin on huonoa työkulttuuria. Jos lähetät sähköpostia vain saadaksesi asian omalta työlistaltasi eteenpäin, kohtelet kehnosti alaisiasi tai työkavereitasi.
Aineenvaihdunnan kapellimestari
Uni on energian lähde ja aivotoimintojemme ohjaaja, mutta myös aineenvaihduntamme kapellimestari.
– Liian lyhyt uni heikentää esimerkiksi kylläisyyshormonin toimintaa. Nälän tunne voimistuu ja mieliteot jylläävät. Nykyisin varteen otettavat ravitsemusneuvojat korostavat painonhallintaohjeissaan riittävää unta. Vielä viisi vuotta sitten siitä ei ollut puhettakaan.
Alkoholi ei sovi avuksi uniongelmiin, vaikka se onkin maailman käytetyin unilääke.
Kansansairauksien yhteys uneen on tutkimuksin todistettu moneen kertaan. Kun nukut vapaaehtoisesti liian vähän, altistut ylipainon lisäksi kakkostyypin diabetekselle ja totta kai verisuoni- ja sydänsairauksille.
Uniklinikoilla tähdätään lääkkeettömään hoitoon. Siksi myöskään alkoholi ei sovi avuksi uniongelmiin, vaikka se onkin maailman käytetyin unilääke.
– Koska alkoholilla on pieninä annoksina väsyttävä vaikutus, ihmiset luulevat, että sen ansiosta nukahtaminen nopeutuu. Alkoholi kuitenkin tuhoaa unen laadun. Jo pisara alkoholia vaikuttaa uneen, sillä se läpäisee veriaivoesteen ja sukeltaa aivoihin. Mitä heikkounisempi ihminen on, sen pienempi määrä alkoholia vaikuttaa uneen.
Nopealla nukahtamisella ja hyvällä unella ei Tuomilehdon mukaan ole mitään tekemistä keskenään, sillä aika usein taustalla on univaje, joka nopeuttaa nukahtamista.
Juuri nämä ovat ongelmia, joita uniklinikoilla tutkitaan
Palkitsevinta työtä
Ihmiset, joilla on ongelmia unensa kanssa, tietävät, ettei hyvä nukkuminen todellakaan ole itsestäänselvyys.
Kun vastaanotolle tulee pitkään huonosta unesta kärsinyt ihminen, hänelle tehdään unitutkimus. Asiakas saa anturit kehoonsa päästä nilkkoihin ja nukkuu ne päällään yönsä kotonaan. Aamulla hän palaa klinikalle, jossa tulokset tulkitaan.
– Sen jälkeen tiedän lääkärinä, miten univaikeuksia hoidetaan. Aika usein itse tutkimus on jo terapiaa. Kun ihminen itse ymmärtää, mistä on kyse, sitoutuminen lääkkeettömään hoitoon on paljon parempaa.
Tuomilehto katsoo tekevänsä ehkä kaikkein palkitsevinta lääkärin työtä. Kun ihminen herää uudestaan henkiin ja hyvään oloon uupumuksen rajapinnasta, siinä ei voi uskoa silmiään.
Uniapneasta kaikki alkoi
Unesta ja unihäiriöistä tuli Tuomilehdon erityisala puhtaasti vahingossa. Valmiina nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärinä hän osallistui uniapnean maailmankongressiin ja havaitsi, ettei oikeasti tiennyt uniapneasta juuri mitään.
Siihen aikaan uniapneaa vielä hoidettiin leikkaamalla nielusta pois kaikki pehmytkudokset. Vasta myöhemmin selvisi, ettei leikkaus ole parasta hoitoa sairauteen.
Tuomilehdolla on vahva usko siihen, ettei unihäiriöiden korjaamiseen tarvita aina lääkkeitä.
Kongressi oli kesällä ja syksyllä erikoislääkäri palasi työhönsä sairaalaan.
– Havaitsin, että uniapneaa sairastavat potilaat olivat usein ylipainoisia.
Tuomilehto tutustui uniapneaa käsittelevään kirjallisuuteen, muttei löytänyt yhtään kunnon tutkimusta ylipainon ja uniapnean yhteydestä.
– Tein tutkimussuunnitelman ja menin hattu kourassa Kuopion yliopiston rehtorin Matti Uusituvan pakeille. Hän innostui ideastani.
Vuonna 2009 julkaistiin Tuomilehdon johtama tutkimus, joka todensi yhteyden: kun pudottaa painoa, uniapnea paranee.
– Hain lisäoppia Montrealista. Kirjoitin tieteellisiä artikkeleita siellä, ja olen nyt ohjannut aiheesta kymmenen väitöskirjaa.
Tuomilehdolla on vahva usko siihen, ettei unihäiriöiden korjaamiseen tarvita aina lääkkeitä. Niin hän halusi hoitaa potilaitaan.
– Vaikka olin oman erikoisalani nuorimpia dosentteja ja vahvasti professoriputkessa, päätin hypätä pois ja ryhtyä yrittäjäksi.
Ensimmäinen uniklinikka perustettiin 2011 Kuopioon. Nyt klinikoita on kuusi ympäri Suomea ja hoitavia lääkäreitäkin jo 15.
Uniapnea ei pelkkää kuorsausta
Uniapnea on Tuomilehdon mukaan lisääntynyt parin viime vuoden aikana. Se ei ole pelkkää kuorsaamista, vaan sairauteen liittyvät myös hengityskatkokset, joissa veren happipitoisuus laskee.
Siksi uniapneakin on riskitekijä muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin.
– Uniapneassa ihmisen nielu on hieman ahtautunut, on syynä sitten rasvakudos tai pieni alaleuka. Kaksi kolmannesta uniapneasta liittyy kuitenkin ylipainoon.
Kun nukkuessa nielun tukilihaksetkin rentoutuvat ja uniapneassa nielun läpimitta on muutenkin vähän pienempi, nielu menee tukkoon, ikään kuin joku puristaisi kurkusta.
Syntyy hengityskatkoja, jotka voivat olla kymmenenkin sekunnin, pahimmillaan yli minuutin mittaisia. Samaan aikaan veren happipitoisuus laskee koko ajan. Silloin aivot havahtuvat tilanteeseen ja ihminen herää hengittämään.
– Mitä enemmän katkoja tulee tunnissa yön aikana, sitä pahempi tilanne on. Pahimmillaan hengityskatkoja on 60–100 tunnissa. Periaatteessa ihminen on enemmän hengittämättä kuin hengittää yön aikana, Tuomilehto kuvaa.
Lääkäreiden tehtävä on tehdä ihmiselle selväksi, että kyse on terveydellisestä ongelmasta, jota on hoidettava.
– Kun potilaalle selittää tilanteen, ihmiset motivoituvat hoitamaan sairauttaan ja kuntoutuvat.
Kello ei kerro väsymystä
Henri Tuomilehto hoitaa kuntoaan liikkumalla. Ammattiurheilijankin vuodet elänyt mies ei enää liiku vain repivään tahtiin. Kun työpäivä on ollut pitkä, hikilenkki vaihtuu kävelyyn, mikä tuottaa mielihyvää.
Nukkumistaan Tuomilehto hallinnoi ruokailun rytmityksellä.
– Päivä päättyy aina ruokailuun. Syömme perheen kanssa aina aika myöhään. Kun väsy aterian jälkeen tulee, menen nukkumaan. Jos minulla on ollut tosi rankka päivä, minua voi alkaa väsyttää jo ruokapöydässä ja painun saman tien pehkuihin.
Tuomilehdolla ei ole kelloa.
– En rytmitä ikinä nukkumistani kellolla, koska mitä kello minun unen tarpeestani tietää.
Perhe on elämän ytimessä. Tutkimustyö vie edelleen osan lääkäri-tutkijan ajasta sekä kotimaassa että ulkomailla. Työn kautta tulee matkoja, joihin mahtuu myös vapaa-aikaa.
– Ei tässä laakereilla levätä.
Hyvä ja hyödyllinen artikkeli.
Itse en voi syödä myöhään, koska nukun silloin huonommin ja se aiheuttaa usein yöllistä refluksia.
Ryhdyimme viime vuonna vaimon kanssa unihygieniaamme mm. rauhoittamaan iltoja.
Jouduin aika tiukasti vaatimaan kiireisen ja meluisan iltahossötyksen ja kirkkaiden valojen sijaan iltojen rauhoittamista ja valojen huomattavaa himmentämistä.
Paitsi sninen valo, niin kännykästä tai läppäristä tuskin katsellaan mitään mieltä ja aivoja rauhoittavaa – pikemmin päinvastoin. Klikkiotsikot ja uutiset ovat myrkkyä mielelle. Uutiset ovat yleensä huonoja uutisia, joista saa vääristyneen kuvan maailmasta.
Kun kiinnitimme huomiota parempaan nukkumiseen ja vaimokin malttoi töissä syödä välipalan, niin saimme painonkin hallintaan.
Hei, minulla on hengityslaite uniapneaan. Nyt minulla on ollut jo yli vuoden sydämen tykytystuntemuksia, joihin syön Metoproplol lääkettä. Sydänlääkäri arveli, että haittaa aiheuttaakin häikkä hengityslaitteen oiminnassa. Tyksistä tuli vain neuvo lisätä kosteutta. Herään n.klo 5.00 joka aamu sydämen ikäviin tuntemuksiin. Mitä neuvoksi?
Mielenkiintoinen artikkeli. Minulla myöskin lievä uniapnea joka hyvällä hoitotasolla. Painoa olen saanut kohti normaalipainoa ja nykyään olen oikea uneni vartija, koska se niin selkeästi vaikuttaa ihan kaikkeen jaksamiseen. Hyvillä yöunilla on syntynyt positiivinen kehä,joka jaksaa aina vaan ihmetyttää ja riemastuttaa vuosien raahautumiselämää elämisen jälkeen. Helppoa, ei maksa mitään ja taatusti toimivaa moneen ongelmaan!
Kummastelin kyllä tuota tutkijan nukkumaan menoa suoraan ruokapöydästä, sillä olen myös aiheesta paljon itseopiskellut ja monesti on tullut vastaan se, että myöhään syöminen paitsi heikentää unen laatua, mutta myös lisää refluksin todennäköisyyttä ainakin niillä, jotka vaivasta kärsivät. Tosin artikkelissahan ei sanottu, että kyseessä olisi raskas ateria tai myöhäinen päivällinen.
Eikös se ole 2-3h ennen yöunia, kun se kevyt iltapala tulisi syödä? Vai eikö elimistön täysillä jylläävä ruoansulatus häiritsekään unen aikaista palautumista??
Nainen 66. Eläkkeellä. Ei kello herätä. Menemme aika myöhään nukkumaan, mutta nukumme aamulla yhdeksään ja kymmeneen ja herääminen on virkeää.
Töissä ollessa olimme aina väsyneitä ja usein otimme pienet päiväunet kotiin tultua.
Meillä syödään usein päivällinen etelä- Euroopan aikaan illalla.
Sähkösänky on parantanut uniani. Nukun lievässä kohoasennossa. Myös kuorsaus jäi.
Tiedostan unen tärkeyden pohjana kaikelle muulle.