Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Parhaassa työpaikassa jokainen saa olla oma itsensä, oli sitten eri-ikäinen tai vaikka autismin kirjolla, ja siitä hyötyvät kaikki eivätkä vain vähemmistön edustajat, painottaa monimuotoisuuden asiantuntija Visa Myllyntaus.
Naisen ikä tuntuu aiheuttavan jatkuvasti syrjintää rekrytoinnissa – oli nainen sitten nuori tai keski-ikäinen. Laki vaatii tasa-arvoisuutta, mutta se ei aina toteudu.
Rekrytointisyrjintä voi kohdistua työnhakijaan, jolla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, mutta sitä tehdään myös esimerkiksi iän ja sukupuolen perusteella.
Erikoislääkäri Henriikka Ollila on työskennellyt telttoihin pystytetyissä leikkaussaleissa, joihin kuuluvat pommitusten äänet. Auttamisen halu peittoaa pelon, ja siksi Ollila suuntaa töihin konfliktialueille yhä uudestaan.
Anonyymissa rekrytoinnissa esimerkiksi ikä tai etninen tausta eivät pääse vaikuttamaan siihen, kuka valitaan työhaastatteluun. Mutta onko se lisännyt Metsä Groupin, Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon tai Janakkalan kuntatyöpaikan monimuotoisuutta?
Telma-lehti on jälleen lähes reaaliajassa työelämän muutosten kyydissä. Anonyymi rekrytointi on jo käytössä useissa organisaatioissa, mutta suurimmalla osalla tämä hyppäys kohti yhdenvertaista ja kaikkia hyödyttävää rekrytointimallia on vielä edessä. Perinteitä ei tässä asiassa kannata vaalia. On vakavasti syytä pohtia, ovatko esimerkiksi ikä, sukupuoli, täydellinen suomen kielen taito tai etninen tausta merkityksellisiä tekijöitä avoimena olevan työtehtävän
Anne Lindell työskentelee Vaasan kaupungin rekrytointivastaavana. Vaasassa halutaan vähentää syrjintää ja suositaan siksi anonyymiä rekrytointia. Se on auttanut esihenkilöitä ja työnhakijoita keskittymään oleelliseen.
Perinteisesti työ oli nähty velvollisuutena, mutta yhteiskunnan muuttuessa siitä piti oppia nauttimaan. Työnilosta keskusteltiin vilkkaasti ennen muuta 1930-luvulla.
Jos pitää siitä, että on tekemistä, miksei työntekoa voisi jatkaa myös eläkkeelle jäämisen jälkeenkin. Marja-Liisa Paljakalle oli tärkeääkin tärkeämpää jatkaa tuttuna hoitajana vanhuksille, jotka ovat sydäntä lähellä.
Tunnetoimijuus on taitoa ja tekoja, joilla voidaan edistää strategian toteuttamista työpaikoilla.
Ikäystävällisyys auttaa varttuneempia työntekijöitä pysymään työelämässä pidempään. Sanan taakse ei kätkeydy mystiikkaa, vaan kyse on yksinkertaisista työelämän kehittämisen keinoista – niiden avulla ikäystävällisyys palvelee koko työyhteisöä.
