
4 kysymystä kirjasta
Petra Sippola: Inhimillisyyden voima työelämässä — Kohti menestystä ja hyvinvointia (Basam Books, 2023)
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Petra Sippola: Inhimillisyyden voima työelämässä — Kohti menestystä ja hyvinvointia (Basam Books, 2023)
Myanmarilainen Tual Khan Dal on Suomen ensimmäinen digisiivooja. Hänen läheisin työkaverinsa on Puhto, noin vuoden ikäinen siivousrobotti. Puhtausala ry palkitsi Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut Suomen ensimmäisen digisiivoojan palkkaamisesta vuoden 2023 puhtaustekona.
Psykologi Kaisa Hallberg-Virtanen työskentelee Turun vankilassa. Hän haluaa työssään ymmärtää ihmistä tuomitsemisen sijaan. Vaikeiden tunteiden käsittelyssä auttavat työnohjaus, liikunta ja rikosohjelmien välttäminen vapaa-ajalla.
Esihenkilöt oppivat harjoittelemalla tunnistamaan omia tunteitaan ja kohtamaan alaisiaan, kertoo professori Taina Hintsa.
Liibaan Ali Mohamud on ajanut taksia neljän vuoden ajan. Hän tekee yleensä iltavuoroja, joten talviaikaan hän on liikkeellä miltei pelkästään pimeällä.
Ei ole olemassa sellaista työpaikkaa, jossa ihmiset toimisivat ilman tunteita. Ne ovat moottoreita, jotka kätkevät sisäänsä valtavia voimavaroja – ja myös esteitä. VTT:llä ja Skanskalla tunnetaitojen harjoittelusta on saatu todella hyviä tuloksia.
Luxemburgissa EU:n käännösosastolla päivät ovat pitkiä ja työ vaativaa, mutta kansainvälinen ilmapiiri rikastuttaa työtä ja elämää.
Tunteet ovat aina mukana ihmisten kanssakäymisessä, halusimme tai emme. Näin on myös työpaikoilla. Robotti olisi siinä mielessä kiva työkaveri, että tunteet eivät olisi pelissä. Mutta se olisi myös siinä mielessä tylsempi. Tunteita saa ja pitää näyttää työssä, mutta tietty hillintä ja tunneäly on tärkeää. Merja Kalm käyttää lehdessämme ilmaisuja ”tunteiden pelisilmä” ja ”sivistynyt tunteiden ilmaisu”.
Tunnetoimijuuden kehittäminen kannattaisi lisätä jokaisen yrityksen strategiaan, sanoo jatkuvaa oppimista tutkinut professori Päivi Hökkä.
Tamperelainen muovitehdas Sarvis Oy loi Suomeen uuden teollisuudenalan ja pärjäsi luovuudella.
Aivoinfarktin saanut Esa Hakala huomasi, että tapahtuneesta oli aluksi vaikea puhua työpaikalla. Lopulta vertaistukiryhmän ansiosta hän oppi kertomaan avoimesti muille, jos hänen aivonsa tuntuivat väsyneiltä.
Mielen palautuminen ei ole pelkkää pötköttelyä, vaan se voi tapahtua myös aktiivisen harrastamisen parissa – toki omien voimavarojen rajoissa.