Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Nuorta työntekijää voi rohkaista arjen pienissä kohtaamisissa, rakentavassa palautteessa ja aidossa arvostuksessa. Turvallinen ilmapiiri suo mahdollisuuden myös kriittiselle palautteelle ja ammatilliselle kasvulle, sanoo Haaga-Helian yliopettaja Henna Heinilä.
Kannustava puhe rakentaa luottamusta ja auttaa sitouttamaan nuorta työntekijää työpaikkaansa.
– Myönteiset tunnekokemukset tukevat luottamuksen syntyä ja vahvistavat sitoutumista. Tunteet ovat osa päätöksentekoa ja vaikuttavat luottamuksen rakentumiseen, kertoo Haaga-Helian yliopettaja Henna Heinilä, joka tutki kannustavaa puhetta KaPu-hankkeessa.
Arvostava kohtaaminen, kiittäminen, kannustaminen ja uskon luominen ovat esimerkkejä asioista, joiden kautta voidaan luoda nuorelle työntekijälle positiivisia tunnekokemuksia.
– Puhe on yksi osa kannustavaa ilmapiiriä, mutta siihen liittyy kaikki muukin työpaikan arjessa. Kaikki mikrokohtaamiset, kuten lounaalle pyytäminen tai kuulumisten kysyminen, rakentavat myönteisiä tunnekokemuksia, hän painottaa.
Turvallinen vyöhyke syntyy työyhteisössä, jossa vallitsee psykologinen turvallisuus.
Kannustava puhe ei tarkoita vain kehuja ja kiitoksia, sillä myös kriittinen palaute voi olla rohkaisevaa, jos se auttaa työntekijää kasvamaan ja kehittymään.
– Työntekijän pitää tuntea, että työyhteisö tarjoaa turvallisen vyöhykkeen kasvaa ja oppia, Heinilä muistuttaa.
Turvallinen vyöhyke syntyy työyhteisössä, jossa vallitsee psykologinen turvallisuus. Siellä uskalletaan sanoa vaikeita asioita ääneen ja ottaa riskejä ilman pelkoa rangaistuksesta.
Kognitiivinen yhdenmukaisuus, eli yhteisten tavoitteiden sanoittaminen, lisää turvallisuutta ja auttaa kohdistamaan kritiikin työhön eikä yksilön ominaisuuksiin.
– Psykologinen joustavuus tarkoittaa, että ollaan valmiita kuulemaan toisen näkökulmia ja siten säätelemään tapoja keskustella myös vaikeista asioista, Heinilä kuvaa.
Nuori tulisi kutsua tasavertaisena kollegana mukaan työyhteisöön.
Ratkaisevaa on, miten nuori työntekijä otetaan yhteisöön mukaan. Kokemattomuutta ei tulisi korostaa.
– Nuori tulisi kutsua tasavertaisena kollegana mukaan työyhteisöön, antaa hänelle sopivia työtehtäviä sekä mahdollisuuksia kasvaa ja oppia.
Perehdyttäminen on prosessi, joka vaatii käytännön tekemistä ja asteittaista etenemistä sen sijaan, että käydään päivässä läpi jokin ennalta laadittu perehdyttämislista.
– Uusi työntekijä pääsee vähitellen ottamaan asioita haltuun kollegoiden tuella, Heinilä kuvailee.
Severi Mustonen päätyi myyntialalle armeijan jälkeen, jolloin puhelinmyynti tarjosi väylän työelämään. Hän huomasi nopeasti viihtyvänsä myyntityön vauhdissa, vuorovaikutuksessa ja tuloskeskeisyydessä. Nykyään Mustonen työskentelee Coubongassa, oululaisessa startupissa, joka tarjoaa näkyvyyttä ja digitaalisia kuponkeja sovelluksensa kautta. Coubongan idea on yksinkertainen: yritykset julkaisevat sovelluksessa kuponkeja, jotka asiakkaat swaippaavat talteen. Tämä lisää ostopäätösten todennäköisyyttä ja tuo yrityksille lisää asiakkaita.
Freelance-näyttelijä Lotta Kuusisto on esiintynyt monilla estradeilla ammentaen luomisen vapaudesta ja ilosta. Hän kantaa työstään täyden vastuun itse. Jokainen tuotanto on uusi alku freelance-näyttelijälle, jonka estradit ja työryhmät vaihtuvat jatkuvasti. Lotta Kuusistolle freelance-työn vapaus on luovuuden lähde, vaikka sen mukana tulee vastuu kaikesta. – Voin määritellä työni sisällön, valita työryhmän ja joskus jopa aikataulun. Kannan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Mikään ei viitannut siihen, että Mikko Ranta, nuori porilainen, päätyisi Kiinaan ja etenisi yli 15 vuoden uralle yritysten vaativiin johtotehtäviin. Sattuma vei hänet sinne ja sattuma sai hänet jäämään. Nuorena Mikko Rannalla oli suunta hieman hukassa. Hän oli jättänyt IT-alan opintonsa kesken, ”ei tuntunut omalta”. Ranta päätyi putkiasentajan töihin ja kiersi telineasentajana ympäri Suomea: Olkiluoto
