
Kuivausliike Dry Kuivauksen Juhana Rouhiainen: Neuvottelut ainakin haluan hoitaa kasvotusten
Pienessä työyhteisössä viestintä on mutkatonta, tietää Juhana Rouhiainen.
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Pienessä työyhteisössä viestintä on mutkatonta, tietää Juhana Rouhiainen.
Paras asiakaspalaute on se, kun meillä kerran käynyt koira vetää seuraavalla kerralla into piukeana omistajaansa ovesta sisään, sanoo eläinhotellin isäntä Henrikki Jussila.
Työpaikoilla on tällä hetkellä monenlaisia viestinnän haasteita, kuten kuuntelemisen kriisiä, teknostressiä, välittömän vuorovaikutuksen kaipuuta ja valta-asemakamppailua neuvotteluissa. Olisiko aika tarttua härkää sarvista ja muuttaa viestinnän suuntaa?
Kasvokkaiset kohtaamiset ovat tärkeitä, kun kielitaidossa on puutteita, kertoo henkilöstö- ja viestintäjohtaja Jenni Vuorio.
Sisäiset kellomme käyvät eri tahtiin. Omaa vuorokausirytmiään vastaan tempoilu voi kostautua, jos se jatkuu liian pitkään. Näin erilaiset rytmit voisi huomioida paremmin työpaikoilla.
Lauri Jukarainen tekee säännöllisesti etätöitä Virossa, vaikka varsinainen toimipaikka on Suomessa. Lauttamatka työpisteiden välillä kestää reilut kaksi tuntia.
Työyhteisöviestinnästä käytettiin aiemmin termiä sisäinen viestintä vastakohtana ulkoiselle viestinnälle. Työyhteisöviestintä on aina vuorovaikutusta, jossa kommunikoidaan toisten kanssa joko kasvotusten tai nykyisin yhä useammin digitaalisen teknologian välityksellä. Tavoitteena on saada organisaatiossa kaikki tietoisiksi jostain asiasta ja lisäksi ymmärtämään se. Tämä edellyttää keskustelua, kuuntelua, kysymyksiä ja niihin vastausten etsimistä – yhdessä. Viestintä lisää yhteisöllisyyttä työpaikalla, mikä taas
Mielenterveyden ongelmat ovat vaivanneet työpaikoilla kautta aikojen, mutta monesti ne jäivät hoitamatta. Kalle Päätalo kirjoitti omaelämäkerrallisessa Iijoki-sarjassaan sekä omista että isänsä henkisistä vaikeuksista. Päätalon romaanit katsoivatkin syvälle suomalaismiehen mieleen.
Kun Hanna Tikander aloitti alkoholittoman sober curious -elämäntavan, hän pääsi paremmin sinuiksi itsensä kanssa. Siitä on ollut apua myös työelämässä.
Ihminen kulkee elämänsä aikana pitkin mielenterveyden janaa. Hän voi voimien hiipuessa joutua joskus lähemmäksi mielen sairastumista mutta alkaa toipuessaan lähestyä janan toista päätä, jossa mielenterveys on kantavassa roolissa.
Ulkoministeriössä 27 vuotta työskennellyt Christian Lindholm tietää, että hankalienkin asioiden puheeksi ottaminen on tärkeää. Työtyytyväisyys paranee, kun puhutaan avoimesti ja kuunnellaan kaikkia.
Pentti Sydänmaanlakka: Johtajan kokonaiskuntoisuus – haasteena jatkuva uudistuminen (Kauppakamari, 2022).