Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Niina Koivusen katse kiertää koskimaisemaa. Ammattilaisen silmällä hän tarkkailee, näkyykö kaloja ja kalastajia. Koivunen on iktyonomi eli kala- ja ympäristötalouden asiantuntija – ja lajissaan uhanalainen, sillä iktyonomeja ei enää kouluteta.
En tiennyt. Se oli aika sattumankauppaa. Ammattikoulun ympäristönhoidon linjalla oli kala-aiheinen kurssi, joka kiehtoi niin paljon, että tutkin, löytyisikö sille alalle koulutusta. Sitä kautta päädyin opiskelemaan kala- ja ympäristötalouden asiantuntijan koulutuslinjalle ammattikorkeakouluun. Se tempaisi mukaan ja tuntui heti minun jutultani.
Opiskelimme ihan laidasta laitaan kaikkea, mikä liittyy kala- ja ympäristötalouteen. Perkasimme ja käsittelimme kaloja. Tutkimme, mitä niiden sisältä löytyy. Tutkimme kalojen loisia. Perehdyimme ympäristölupiin ja lakeihin. Opiskelimme kalanviljelyä koulun viljelylaitoksella Paraisilla. Paljon käytännön asioita teorian lisäksi.
Suurin osa työpäivistä kuluu puhelimen ja tietokoneen parissa. On lausuntoja, materiaalien päivitystä, kalastuksen valvontaan ja vesien kunnostamiseen liittyviä tehtäviä. Kaikenlaista, mitä vastaan tulee. Teen kalojen tunnistamisopasta. Olen myös raputyöryhmässä. Teemme Suomen kalastuslehteä, mihin kuuluu juttureissuja osakaskuntiin tai hoitoyhdistyksiin. Temme juttuja vesialueiden kunnostuksesta ja hoitokalastuksesta.
Olin uran alkumetreillä pisteellämme Stadin silakkamarkkinoilla. Kaksi miestä tuli ämpärin kanssa kysymään ”mitä kaloja nämä ovat?” Saimme sitten tunnistettua ne vedessä lilluvat kuolleet särkikalat. Järjestämme myös kerran vuodessa täällä Vanhankaupunginkoskella valtakunnallisen kalastuspäivän. Lasten reaktiot ovat aivan uskomattomia, kun he ensimmäistä kertaa onkivat ja saavat kaloja.
Kalakannat ja vesistöt ovat muutoksen tilassa, joten tarvetta on ammattilaisten tekemälle työlle. En tiedä millainen on iktyonomien nykyinen työllisyysaste, mutta osa on päätynyt muille urille. Valitettavasti iktyonomilinja lopetettiin, eli meitä ei enää valmistu. Olemme siis ainoita iktyonomeja eikä uusia tule.
Tällä hetkellä en kalasta, vaikka mökillä käymmekin. Mutta syön mielelläni, jos joku kalastaa. Pidän erityisesti kuhasta ja ahvenesta, ihan voissa paistettuna, suolaa päälle ja perunan kanssa. Ehkä pitääkin ottaa itseä niskasta kiinni ja lähteä kalaan.
Iktyonomina voin vaikuttaa minulle tärkeisiin asioihin. Vesistöt ja kalat ovat tulleet minulle tärkeiksi, ja toivon, että työurallani pystyn tekemään jotain niiden eteen. Tuskin yksi ihminen pystyy tekemään mitään suurta, mutta haluan olla osaltani myötävaikuttamassa siihen, että meillä on hyvät kalakannat ja hyväkuntoiset vesistöt.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Lehtori Marja Pyykkönen kertoo, että kännykkäkielto on tuonut yläkoulun oppitunneille kaivattua työrauhaa ja helpottanut oppilaiden keskittymistä. Pudasjärven Hirsikampuksen yhtenäiskoulussa kännykkäkielto otettiin käyttöön tänä syksynä samaan aikaan, kun valtakunnallinen laki astui voimaan. Opettajat voivat nyt kerätä oppilailta kännykät pois joko koko päiväksi tai oppituntien ajaksi. – Meillä yläkoulun oppilaat eivät saa käyttää puhelimia oppitunneilla ilman opettajan
Yrittäjä Antti Huttunen ei pelkää palkata ihmisiä, joita muut työnantajat karttavat. Hänen mielestään erilaisuus on voimavara, joka vie yritystä eteenpäin. ”Jos työnantaja haluaa jotain poikkeuksellisen hyvää, hänen kannattaa sietää vähän poikkeuksellisuutta. Poikkeukselliset saavutukset tulevat poikkeuksellisilta ihmisiltä. Kun perustin Retkipaikka-yritykseni vuonna 2011, rekrytoin usein heitä, jotka olivat monien muiden työnantajien mielestä liian poikkeuksellisia palkattavaksi. Palkkasin yli
Lihapullat, puuro ja uunimakkara maistuvat myös vankilassa. Sörnäisten vankilan keittiössä ruoka on enemmän kuin polttoainetta: se on osa arjen sujuvuutta, turvallisuutta ja ihmisarvoa. Heidi astelee aamuhämärässä kohti suuria punatiilisiä rakennuksia, kuin mille tahansa työpaikalle. Harvassa ammatissa vapaa-ajan ja työn raja on yhtä selvä kuin hänellä: muuri ja piikkilanka-aita. Heidi työskentelee Helsingin Sörnäisten vankilan ravintolapäällikkönä. Ulkomaailma
