Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Anne Mäkikangas & Pasi Pyöriä (toim.): Koronapandemia, työ ja yhteiskunta – Muuttuiko Suomi? (Gaudeamus 2023)
Olin koronan alkaessa opetuspainotteisessa yliopistotyössä, joten kyllähän kevät 2020 oli aikamoista myllerrystä. Kurssit ja niiden suoritustavat piti laittaa hetkessä uusiksi.
Vaihdoin organisaation sisällä uuteen työtehtävään alkuvuodesta 2021. Koronan ja sen rajoitusten aikana uudessa työtehtävässä aloittaminen ei ollut helppoa, sillä kollegoihin tutustuminen jäi pitkälti Teams-kokouksien varaan.
Koin kuitenkin, että korona toi myös osaltaan helpotusta työhöni: tutkimustyöhön keskittyminen oli helpompaa etätyössä ja työmatkojen poisjäänti – niihin kuluu neljä tuntia per päivä – edistivät jaksamista.
Jo nyt on nähtävissä monipaikkaisen työn suosion lisääntyminen. Korona myös vauhditti työelämän digiloikkaa.
Tällä hetkellä keskeinen kuuma peruna on yhteisöllisyys vs. tehokkuus -keskustelu, eli miten monipaikkaista työtä johdetaan huolehtimalla samalla työsuoriutumisesta mutta myös edistämällä yhteisöllisyyttä.
Tuleeko yhteisöllisyydestä työelämän kilpailu- ja rekrytointivaltti?
Korona-aikana ihmiset kotoilivat, luonnossa liikkuminen lisääntyi ja terveyserot ja -käyttäytyminen eriytyivät. Jotkut söivät terveellisemmin ja liikkuivat enemmän, joillakin taas korona haastoi terveyskäyttäytymisen.
Muu elämä on koronan muuttuessa normaaliksi monilta osin palannut vanhoihin uomiin – toki toivon, että korona-ajan herättelemä arvotyö, esimerkiksi lisääntyneet vihreät arvot, ovat myös jatkossa nousussa.
Koronapandemian rajoitusten purkautuessa normaali työ- ja arkielämä on päässyt alkamaan.
Mielenkiintoista kuitenkin on, että koronan jälkeen niin sanottua normaalia elämää on jouduttu taas opettelemaan. Moni on kokenut, että työelämässä on täytynyt luoda uusia pelisääntöjä, kun on sopeuduttu monipaikkaiseen työhön ja luotu uutta yhteisöllisyyttä.
Lisäksi sosiaalisuutta ja tapahtumiin lähtemistä on jouduttu opettelemaan, eli tietynlainen varovaisuus elämän aukenemisen aikaan oli havaittavissa.
Työ on meille tärkeä voimavara. Se tuo toimeentulon lisäksi arkeen rytmiä, merkitystä, yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittymiseen. Silti uutisissa korostuvat yhä useammin huoli työelämän kuormittavuudesta ja kasvavat työuupumusluvut. Miten nämä kaksi todellisuutta voivat olla yhtä aikaa totta? Tutkijoiden mukaan työuupumus liittyy työympäristöön ja työn sisältöön. Epäselvät työroolit ja työn sirpaleisuus heikentävät työssä jaksamista. Työ
Sari Kuusela: Ota valta haltuun – Vaikuttamisen taidot työyhteisössä (Alma Insights, 2025) Miten vallan voi ottaa haltuun työyhteisössä? Jokaisella on työyhteisössä tehtävänsä antama valta, ja sitä on tarkoitus käyttää. Kun on riittävän osaava, pystyy ratkaisemaan ongelmia, omaa hyvät sosiaaliset taidot ja suhteet muihin, lisääntyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Asema ei siis ratkaise valtaa, vaan aikaansaamisen taito- ja
Yaxye Mohamud löysi elämänsä tarkoituksen nuorisotyöstä. Nyt hän auttaa muita löytämään omansa Movement ry:n kautta.
Ulrika Björkstam: Kehitä resilienssiä - Opas muutoskykysi vahvistamiseen (Tuuma, 2025)
