Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kirjoittaja: Kenneth Johansson, Telma-lehden päätoimittaja
Työkyvyn johtaminen on monen mielestä vaikea termi. Pitäisikö nyt alkaa johtaa työkykyä, kun on tähän saakka tottunut johtamaan ihmisiä? Kun hoksaa, että kysymys onkin ihmisten johtamisesta, niin termi ei tunnu enää niin vaikealta. Työkyvyn johtamisella vaikutetaan suoraan työntekijöiden hyvinvointiin, tuottavuuteen ja organisaation menestykseen. Telma-lehden tämän numeron teema on siksi äärimmäisen tärkeä.
Ihmisten – tässä tapauksessa työpaikan henkilöstön – työkyvyn johtaminen perustuu ennakoivaan päätöksentekoon. Työ ja työympäristö on suunniteltava sellaisiksi, että henkilöstön liiallinen kuormittuminen vältetään. Epäonnistuneen työkyvyn johtamisen seurauksena on usein kuntoutus tai jopa työkyvyttömyyseläke. Samassa yhteydessä on tosin muistettava, että hyvään työkykyjohtamiseen kuuluu työkyvyn tukeminen myös sen jo heikennyttyä.
Onneksi monilla työpaikoilla joustavat työajat ja mahdollisuus etätyöhön helpottavat parhaan mahdollisen ratkaisun löytämistä.
Esihenkilöt ovat ratkaisevassa asemassa työkyvyn johtamisessa. Fyysisestä työympäristöstä huolehtimisen lisäksi heidän täytyy pystyä yksilötasolla tunnistamaan työntekijän kyvyt, vahvuudet ja kehityskohteet sekä mahdollistaa tarvittava tuki. Työkyvyn johtaminen on itse asiassa välittämistä, jonka työntekijä lähes poikkeuksetta kokee myönteisenä ilmiönä työpaikalla.
Mielestäni haasteellisinta työkyvyn johtamisessa on jatkuva muutos. Yksilön työkyky vaihtelee vuosien kuluessa lukuisista eri syistä. Syyt liittyvät monesti myös työpaikan ulkopuolisiin tekijöihin. Esihenkilöiden onkin jatkuvasti tehtävä päätöksiä henkilön työkyvyn säilyttämiseksi varsin monimutkaisessa syy-seuraussuhteiden viidakossa. Onneksi monilla työpaikoilla joustavat työajat ja mahdollisuus etätyöhön helpottavat parhaan mahdollisen ratkaisun löytämistä.
Toivotan lukijoille hyödyllisiä hetkiä Telman parissa ja turvallista syksyä!
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Kommentit (1)
Esihenkilöt tekevät päätöksiä?
Olisiko aika ymmärtää, että henkilöstönkin olisi hyvä olla osallisena siinä omaa työtään koskevassa päätöksenteossa?