Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kirjoittaja: Kenneth Johansson, Telma-lehden päätoimittaja
Työkyvyn johtaminen on monen mielestä vaikea termi. Pitäisikö nyt alkaa johtaa työkykyä, kun on tähän saakka tottunut johtamaan ihmisiä? Kun hoksaa, että kysymys onkin ihmisten johtamisesta, niin termi ei tunnu enää niin vaikealta. Työkyvyn johtamisella vaikutetaan suoraan työntekijöiden hyvinvointiin, tuottavuuteen ja organisaation menestykseen. Telma-lehden tämän numeron teema on siksi äärimmäisen tärkeä.
Ihmisten – tässä tapauksessa työpaikan henkilöstön – työkyvyn johtaminen perustuu ennakoivaan päätöksentekoon. Työ ja työympäristö on suunniteltava sellaisiksi, että henkilöstön liiallinen kuormittuminen vältetään. Epäonnistuneen työkyvyn johtamisen seurauksena on usein kuntoutus tai jopa työkyvyttömyyseläke. Samassa yhteydessä on tosin muistettava, että hyvään työkykyjohtamiseen kuuluu työkyvyn tukeminen myös sen jo heikennyttyä.
Onneksi monilla työpaikoilla joustavat työajat ja mahdollisuus etätyöhön helpottavat parhaan mahdollisen ratkaisun löytämistä.
Esihenkilöt ovat ratkaisevassa asemassa työkyvyn johtamisessa. Fyysisestä työympäristöstä huolehtimisen lisäksi heidän täytyy pystyä yksilötasolla tunnistamaan työntekijän kyvyt, vahvuudet ja kehityskohteet sekä mahdollistaa tarvittava tuki. Työkyvyn johtaminen on itse asiassa välittämistä, jonka työntekijä lähes poikkeuksetta kokee myönteisenä ilmiönä työpaikalla.
Mielestäni haasteellisinta työkyvyn johtamisessa on jatkuva muutos. Yksilön työkyky vaihtelee vuosien kuluessa lukuisista eri syistä. Syyt liittyvät monesti myös työpaikan ulkopuolisiin tekijöihin. Esihenkilöiden onkin jatkuvasti tehtävä päätöksiä henkilön työkyvyn säilyttämiseksi varsin monimutkaisessa syy-seuraussuhteiden viidakossa. Onneksi monilla työpaikoilla joustavat työajat ja mahdollisuus etätyöhön helpottavat parhaan mahdollisen ratkaisun löytämistä.
Toivotan lukijoille hyödyllisiä hetkiä Telman parissa ja turvallista syksyä!
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
Älylaitteet ovat juurtuneet osaksi arkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin, eikä syyttä. Sovellukset tukevat työntekoa ja asiointia, yhteydenpito ja tiedon jakaminen sujuvat nopeasti, ja oikealla hetkellä laitteet tarjoavat kaivattua taukoa ja rentoutusta. Samaan aikaan älylaitteiden käyttöön liittyy myös työturvallisuuden näkökulmia, joita ei voida sivuuttaa. Älylaitteet tarjoavat nopeita ärsykkeitä, jotka on suunniteltu koukuttamaan. Sosiaalisen median algoritmit kaappaavat
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita
Kommentit (1)
Esihenkilöt tekevät päätöksiä?
Olisiko aika ymmärtää, että henkilöstönkin olisi hyvä olla osallisena siinä omaa työtään koskevassa päätöksenteossa?