Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Meira Tabell on asunut puolisonsa kanssa kolme vuotta purjeveneessä Tyynellämerellä. Työkseen hän tuottaa virtuaalimatkoja paratiisisaarilta ja leikkaa kanssapurjehtijoiden hiuksia.
Purjehtijoiden suunnitelmat tehdään laskuveden aikaan hiekkaan.
Kyseinen sanonta on Meira Tabellin mielestä enemmän kuin osuva. Merellä on turha miettiä asioita etukäteen kovin tarkasti, sillä epävarmuustekijöitä riittää.
– Tällainen elämä sopii tyypille, jolla on pitkät hermot, seikkailumieltä ja luova mieli, Meira sanoo.
Hän on asunut kolme vuotta miehensä Sami Tabellin kanssa purjeveneessä Ranskan Polynesiassa. Parturi-kampaajana Suomessa työskennellyt Meira leikkaa nyt työkseen kanssapurjehtijoiden hiuksia ja kuvaa virtuaalimatkoja paratiisisaarilta. Sami työskentelee kirjailijana.
Jokaisen saaren työkulttuuri on hieman erilainen, mutta elämään ja arkeen suhtaudutaan pääsääntöisesti rennosti.
– Täkäläisessä työelämässä raskas ranskalainen byrokratia sekoittuu rentoon saarielämään. Täällä ei vallitse suorittajakulttuuri, vaan vähempikin riittää.
Pariskunnan arki vaihtelee sen mukaan, missä Malaika-niminen purjevene milloinkin kulkee. Parilla ei ole vakiosatamaa, vaan he vaihtavat paikkaa mielensä mukaan.
Purjehtiessa päivät rytmittyvät kolmen tunnin vahtivuoroihin, jolloin ei voi tehdä töitä. Matkat saarten välillä kestävät useita päiviä. Pari suunnittelee pitkät siirtymät niin, ettei niiden jälkeen ole heti tiedossa suuria työvelvoitteita.
– Purjehdusurakan jälkeen menee helposti useampi päivä ennen kuin saa normaalista arjesta kiinni.
Kun Malaika on ankkuroituna, pari aloittaa työpäivän veneellä heti aamiaisen jälkeen. Molemmat istuvat tyypillisesti koneella noin kahteen asti iltapäivällä. Sami kirjoittaa, Meira ottaa kuvia ja videoita sekä hallinnoi parin Saippuakuplaunelma-nimisiä sometilejä. Jos satamasta löytyy asiakkaita, Meira nappaa käsiinsä parturisakset.
– Viiden maissa alkaa vapaa-aika, jolloin tapaamme ystäviä, snorklaamme ja teemme reissuja saarilla.
Ennen ulkomaille muuttoa Meira ehti perustaa parturi-kampaamon. Sami puolestaan teki erilaisia pätkätöitä ja ahkeroi saadakseen kustannussopimuksen kirjalleen.
Yhdeksän yrittäjävuoden jälkeen palaset loksahtivat kohdalleen, kun Sami allekirjoitti sopimuksen ja Meira löysi kampaamolleen jatkajan.
Pariskunta oli säästänyt rahaa viisi vuotta ja kartoittanut mahdollisuuksiaan. Eniten heitä kiinnosti liikkuva elämä merellä. Syksyllä 2019 pari myi asuntonsa ja omaisuutensa, pakkasi rinkkansa ja aloitti uuden elämän Tyynellämerellä tammikuussa 2020.
– Olimme opetelleet Suomessa purjehtimisen alkeet, mutta oikeasti opimme kaiken vasta, kun muutimme laivaan.
Arki paratiisisaarilla ei ole aina huoletonta. Suurimpia haasteita ovat tuottaneet veneen huoltamisen opettelu ja sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin. Ruokaa ja muita tarvikkeita on saarilla tarjolla vaihtelevasti.
– On tyypillistä, että olemme kuukausien ajan ilman kananmunia, sipulia, perunaa ja juustoa.
Suomessa moni virallinen asia hoituu modernimmin ja helpommin, mutta saarilla byrokratiaan suhtaudutaan rennommin. Jos jokin kaavake puuttuu, koska rahtilaiva on rikki tai paperi on loppunut koko maasta, asiaan löytyy aina ratkaisu.
– Olen ollut suorittajaluonne, ja alkuun oli haastavaa, kun kaikkea ei voinut tehdä tai saada heti. Olen oppinut kärsivällisyyttä.
Elämä purjeveneessä on ollut pääosin juuri sellaista kuin pari oli haaveillut.
Maisemat ovat satumaisia sekä pinnan päällä että alla. Veneen ympärillä uivat kilpikonnat, hait, valaat, rauskut ja värikkäät kalat tuovat ripauksen taikaa jokaiseen päivään.
– Elämme sellaista elämää, josta ei tarvitse lomaa.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
Älylaitteet ovat juurtuneet osaksi arkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin, eikä syyttä. Sovellukset tukevat työntekoa ja asiointia, yhteydenpito ja tiedon jakaminen sujuvat nopeasti, ja oikealla hetkellä laitteet tarjoavat kaivattua taukoa ja rentoutusta. Samaan aikaan älylaitteiden käyttöön liittyy myös työturvallisuuden näkökulmia, joita ei voida sivuuttaa. Älylaitteet tarjoavat nopeita ärsykkeitä, jotka on suunniteltu koukuttamaan. Sosiaalisen median algoritmit kaappaavat
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita
