
4 kysymystä kirjasta
Anne Mäkikangas & Pasi Pyöriä (toim.): Koronapandemia, työ ja yhteiskunta – Muuttuiko Suomi? (Gaudeamus 2023)
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Anne Mäkikangas & Pasi Pyöriä (toim.): Koronapandemia, työ ja yhteiskunta – Muuttuiko Suomi? (Gaudeamus 2023)
Kuka tekee kaikkein merkityksellisintä työtä? Ehkä lääkäri tai sosiaalityöntekijä? Vai olisiko sittenkin poliisi tai sotilas? Entä opettaja? Ihan turha kysymys, johon ei todellakaan ole oikeaa vastausta. Todellisuudessa kaikki työ on merkityksellistä, kun asiaa pysähtyy pohtimaan. Jos jokin työ ei olisi merkityksellistä, sitä ei olisi ollenkaan. Työssä jaksamisen kannalta on tärkeää, että jokainen löytää oman työnsä
Mari Hynninen joutui huomamaan, että läheisen sairastuessa tuntee väistämättä riittämättömyyttä. Hän toimi muistisairaan äitinsä läheishoivaajana kahdeksan vuotta.
Perhevapaauudistus nostaa isän osuuden vapaasta lähes neljään kuukauteen. Tutkimusten mukaan tasaisempi työnjako lasten hoidossa on yhteydessä myös parempaan parisuhteeseen.
Lari Karjula: Ymmärrä uupunutta, johda uuvuttamatta (Basam Books, 2022)
Etätyö puhututtaa paljon, mutta heti on todettava, että se koskee vain alle puolta työssä kävijöistä. Kaupan kassaa tai teollisuuden kokoonpanotyötä ei edelleenkään voi hoitaa etänä. Myös ajoneuvot kulkevat toistaiseksi vielä ohjaamosta käsin. Toki etätyömahdollisuudet laajenevat koko ajan. Etänä työskennellään jo esimerkiksi hoitoalalla ja valvomotöissä. Luultavasti etätyömahdollisuus tulee jatkossa olemaan myös ammatin ja työpaikan valinnassa tärkeä
Esihenkilö kertoo, että työntekijät ovat tukkanuottasilla keskenään. Yhteistyö ei suju. Nyt tarvitaan työyhteisösovittelua.
Tommy Hellsten: Olemisen voima — Kirja rohkeasta ja levollisesta vaikuttamisesta (Kirjapaja, 2022).
Työyhteisöviestinnästä käytettiin aiemmin termiä sisäinen viestintä vastakohtana ulkoiselle viestinnälle. Työyhteisöviestintä on aina vuorovaikutusta, jossa kommunikoidaan toisten kanssa joko kasvotusten tai nykyisin yhä useammin digitaalisen teknologian välityksellä. Tavoitteena on saada organisaatiossa kaikki tietoisiksi jostain asiasta ja lisäksi ymmärtämään se. Tämä edellyttää keskustelua, kuuntelua, kysymyksiä ja niihin vastausten etsimistä – yhdessä. Viestintä lisää yhteisöllisyyttä työpaikalla, mikä taas
Ihminen kulkee elämänsä aikana pitkin mielenterveyden janaa. Hän voi voimien hiipuessa joutua joskus lähemmäksi mielen sairastumista mutta alkaa toipuessaan lähestyä janan toista päätä, jossa mielenterveys on kantavassa roolissa.
Pentti Sydänmaanlakka: Johtajan kokonaiskuntoisuus – haasteena jatkuva uudistuminen (Kauppakamari, 2022).
Työpaikalle tarvitaan uusi työsuojeluvaltuutettu, ja sinä sait vaalissa eniten ääniä. Mitä seuraavaksi tapahtuu?