Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kirjoittaja: Rauno Hanhela, Telma-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja
Etätyö puhututtaa paljon, mutta heti on todettava, että se koskee vain alle puolta työssä kävijöistä. Kaupan kassaa tai teollisuuden kokoonpanotyötä ei edelleenkään voi hoitaa etänä. Myös ajoneuvot kulkevat toistaiseksi vielä ohjaamosta käsin. Toki etätyömahdollisuudet laajenevat koko ajan. Etänä työskennellään jo esimerkiksi hoitoalalla ja valvomotöissä.
Luultavasti etätyömahdollisuus tulee jatkossa olemaan myös ammatin ja työpaikan valinnassa tärkeä kysymys. Se haastaa lähityöalat panostamaan entistä enemmän työntekijöiden hyvinvointiin ja positiivisen mielikuvan luomiseen alasta. Haastetta lisää se, että kilpailu osaavista työntekijöistä kiristyy työvoimapulan myötä. Tässä pelissä perheystävällisyydellä, välittämisellä ja luottamuksella on suuri merkitys.
Mitä tulee etänä vai toimistolla -keskusteluun, asiaa ei pidä ajatella yhden osapuolen näkökulmasta.
Vaikka työtä ei voisikaan tehdä etänä, niin sanottu työn tuunaaminen on mahdollista kaikissa töissä. Työntekijä voi itse tai yhdessä työkavereiden ja esihenkilöiden kanssa parantaa työergonomiaa, työn organisointia, tietojärjestelmien toimivuutta ja työn tauotusta. Kimmoisuuden ja joustavuuden opettelu ja innostunut suhtautuminen uuteen ovat avainasioita.
Mitä tulee etänä vai toimistolla -keskusteluun, asiaa ei pidä ajatella yhden osapuolen näkökulmasta. On huomioitava niin työnantajan, tiimin kuin yksilönkin tarpeet. Sen lisäksi, että ajattelemme, tarvitsenko minä toisia, on syytä pohtia myös sitä, tarvitseeko joku ehkä minua. Lisäksi on tärkeää pohtia kohtaamisten sosiaalista vaikutusta työyhteisössä.
Kaikessa muutoksessa on kaksi varmaa asiaa: vastuullisuuden merkitys korostuu ja ihminen on aina ihminen.
Yksi ajan ilmiö on ansiotulojen koostuminen erilaisista töistä ja työsuhteista sekä työpaikan vaihtamisherkkyys. Ne eivät toisaalta ole pelkästään tämän päivän ilmiöitä. Lehdessämme kuvataan hienosti, miten yli 50 vuotta sitten hyvin monen työura koostui erilaisista pätkätöistä.
Kaikessa muutoksessa on kaksi varmaa asiaa: vastuullisuuden merkitys korostuu ja ihminen on aina ihminen. Tommy Hellsteniä siteeraten:
”Olen nähnyt sen, joka tekee meistä kaikista samanlaisia huolimatta siitä, että olemme kaikki erilaisia. Se on syvä nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen tarve. Se on syvällä meissä, me kuljetamme sen myös mukanamme työpaikalle.”
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita
Liian monessa työyhteisössä hiljaisuus lienee edelleen tavallisin tapa ratkaista ongelmia. Vaikeista asioista vaietaan, koska ei haluta loukata, kuormittaa tai näyttää omaa osaamattomuutta. Ikivanha sanonta ”puhuminen on hopeaa, mutta vaikeneminen kultaa” tuntuu iskostuneen suomalaisiin turhankin terhakkaasti. Tarkkaan ottaen sanonta on jopa virheellinen, sillä tutkimusten mukaan työpaikalla puhuminen on kultaa. Sen sijaan puhumattomuudesta seuraa ongelmia. Avoin keskustelukulttuuri
Työ on meille tärkeä voimavara. Se tuo toimeentulon lisäksi arkeen rytmiä, merkitystä, yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittymiseen. Silti uutisissa korostuvat yhä useammin huoli työelämän kuormittavuudesta ja kasvavat työuupumusluvut. Miten nämä kaksi todellisuutta voivat olla yhtä aikaa totta? Tutkijoiden mukaan työuupumus liittyy työympäristöön ja työn sisältöön. Epäselvät työroolit ja työn sirpaleisuus heikentävät työssä jaksamista. Työ
