Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Etätyö puhututtaa paljon, mutta heti on todettava, että se koskee vain alle puolta työssä kävijöistä. Kaupan kassaa tai teollisuuden kokoonpanotyötä ei edelleenkään voi hoitaa etänä. Myös ajoneuvot kulkevat toistaiseksi vielä ohjaamosta käsin. Toki etätyömahdollisuudet laajenevat koko ajan. Etänä työskennellään jo esimerkiksi hoitoalalla ja valvomotöissä.
Luultavasti etätyömahdollisuus tulee jatkossa olemaan myös ammatin ja työpaikan valinnassa tärkeä kysymys. Se haastaa lähityöalat panostamaan entistä enemmän työntekijöiden hyvinvointiin ja positiivisen mielikuvan luomiseen alasta. Haastetta lisää se, että kilpailu osaavista työntekijöistä kiristyy työvoimapulan myötä. Tässä pelissä perheystävällisyydellä, välittämisellä ja luottamuksella on suuri merkitys.
Vaikka työtä ei voisikaan tehdä etänä, niin sanottu työn tuunaaminen on mahdollista kaikissa töissä. Työntekijä voi itse tai yhdessä työkavereiden ja esihenkilöiden kanssa parantaa työergonomiaa, työn organisointia, tietojärjestelmien toimivuutta ja työn tauotusta. Kimmoisuuden ja joustavuuden opettelu ja innostunut suhtautuminen uuteen ovat avainasioita.
Mitä tulee etänä vai toimistolla -keskusteluun, asiaa ei pidä ajatella yhden osapuolen näkökulmasta. On huomioitava niin työnantajan, tiimin kuin yksilönkin tarpeet. Sen lisäksi, että ajattelemme, tarvitsenko minä toisia, on syytä pohtia myös sitä, tarvitseeko joku ehkä minua. Lisäksi on tärkeää pohtia kohtaamisten sosiaalista vaikutusta työyhteisössä.
Yksi ajan ilmiö on ansiotulojen koostuminen erilaisista töistä ja työsuhteista sekä työpaikan vaihtamisherkkyys. Ne eivät toisaalta ole pelkästään tämän päivän ilmiöitä. Lehdessämme kuvataan hienosti, miten yli 50 vuotta sitten hyvin monen työura koostui erilaisista pätkätöistä.
Kaikessa muutoksessa on kaksi varmaa asiaa: vastuullisuuden merkitys korostuu ja ihminen on aina ihminen. Tommy Hellsteniä siteeraten:
”Olen nähnyt sen, joka tekee meistä kaikista samanlaisia huolimatta siitä, että olemme kaikki erilaisia. Se on syvä nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen tarve. Se on syvällä meissä, me kuljetamme sen myös mukanamme työpaikalle.”
Yhteiset työpaikat ovat nykyisin enemmän sääntö kuin poikkeus – teollisuuden lisäksi myös esimerkiksi toimistoissa ja kaupan alalla. Kun useat eri työnantajat toimivat saman katon alla, syntyy paitsi yhteistyötä myös uudenlaisia haasteita. Yksi niistä on työturvallisuus. Mutta se ei ole vain haaste – se on myös mahdollisuus tehdä asioita paremmin kuin ennen. Kun jokainen yhteisellä työpaikalla
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
