Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kirjoittaja: Rauno Hanhela, Telma-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja
Etätyö puhututtaa paljon, mutta heti on todettava, että se koskee vain alle puolta työssä kävijöistä. Kaupan kassaa tai teollisuuden kokoonpanotyötä ei edelleenkään voi hoitaa etänä. Myös ajoneuvot kulkevat toistaiseksi vielä ohjaamosta käsin. Toki etätyömahdollisuudet laajenevat koko ajan. Etänä työskennellään jo esimerkiksi hoitoalalla ja valvomotöissä.
Luultavasti etätyömahdollisuus tulee jatkossa olemaan myös ammatin ja työpaikan valinnassa tärkeä kysymys. Se haastaa lähityöalat panostamaan entistä enemmän työntekijöiden hyvinvointiin ja positiivisen mielikuvan luomiseen alasta. Haastetta lisää se, että kilpailu osaavista työntekijöistä kiristyy työvoimapulan myötä. Tässä pelissä perheystävällisyydellä, välittämisellä ja luottamuksella on suuri merkitys.
Mitä tulee etänä vai toimistolla -keskusteluun, asiaa ei pidä ajatella yhden osapuolen näkökulmasta.
Vaikka työtä ei voisikaan tehdä etänä, niin sanottu työn tuunaaminen on mahdollista kaikissa töissä. Työntekijä voi itse tai yhdessä työkavereiden ja esihenkilöiden kanssa parantaa työergonomiaa, työn organisointia, tietojärjestelmien toimivuutta ja työn tauotusta. Kimmoisuuden ja joustavuuden opettelu ja innostunut suhtautuminen uuteen ovat avainasioita.
Mitä tulee etänä vai toimistolla -keskusteluun, asiaa ei pidä ajatella yhden osapuolen näkökulmasta. On huomioitava niin työnantajan, tiimin kuin yksilönkin tarpeet. Sen lisäksi, että ajattelemme, tarvitsenko minä toisia, on syytä pohtia myös sitä, tarvitseeko joku ehkä minua. Lisäksi on tärkeää pohtia kohtaamisten sosiaalista vaikutusta työyhteisössä.
Kaikessa muutoksessa on kaksi varmaa asiaa: vastuullisuuden merkitys korostuu ja ihminen on aina ihminen.
Yksi ajan ilmiö on ansiotulojen koostuminen erilaisista töistä ja työsuhteista sekä työpaikan vaihtamisherkkyys. Ne eivät toisaalta ole pelkästään tämän päivän ilmiöitä. Lehdessämme kuvataan hienosti, miten yli 50 vuotta sitten hyvin monen työura koostui erilaisista pätkätöistä.
Kaikessa muutoksessa on kaksi varmaa asiaa: vastuullisuuden merkitys korostuu ja ihminen on aina ihminen. Tommy Hellsteniä siteeraten:
”Olen nähnyt sen, joka tekee meistä kaikista samanlaisia huolimatta siitä, että olemme kaikki erilaisia. Se on syvä nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen tarve. Se on syvällä meissä, me kuljetamme sen myös mukanamme työpaikalle.”
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
