Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kirjoittaja: Rauno Hanhela, Telma-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja
Etätyö puhututtaa paljon, mutta heti on todettava, että se koskee vain alle puolta työssä kävijöistä. Kaupan kassaa tai teollisuuden kokoonpanotyötä ei edelleenkään voi hoitaa etänä. Myös ajoneuvot kulkevat toistaiseksi vielä ohjaamosta käsin. Toki etätyömahdollisuudet laajenevat koko ajan. Etänä työskennellään jo esimerkiksi hoitoalalla ja valvomotöissä.
Luultavasti etätyömahdollisuus tulee jatkossa olemaan myös ammatin ja työpaikan valinnassa tärkeä kysymys. Se haastaa lähityöalat panostamaan entistä enemmän työntekijöiden hyvinvointiin ja positiivisen mielikuvan luomiseen alasta. Haastetta lisää se, että kilpailu osaavista työntekijöistä kiristyy työvoimapulan myötä. Tässä pelissä perheystävällisyydellä, välittämisellä ja luottamuksella on suuri merkitys.
Mitä tulee etänä vai toimistolla -keskusteluun, asiaa ei pidä ajatella yhden osapuolen näkökulmasta.
Vaikka työtä ei voisikaan tehdä etänä, niin sanottu työn tuunaaminen on mahdollista kaikissa töissä. Työntekijä voi itse tai yhdessä työkavereiden ja esihenkilöiden kanssa parantaa työergonomiaa, työn organisointia, tietojärjestelmien toimivuutta ja työn tauotusta. Kimmoisuuden ja joustavuuden opettelu ja innostunut suhtautuminen uuteen ovat avainasioita.
Mitä tulee etänä vai toimistolla -keskusteluun, asiaa ei pidä ajatella yhden osapuolen näkökulmasta. On huomioitava niin työnantajan, tiimin kuin yksilönkin tarpeet. Sen lisäksi, että ajattelemme, tarvitsenko minä toisia, on syytä pohtia myös sitä, tarvitseeko joku ehkä minua. Lisäksi on tärkeää pohtia kohtaamisten sosiaalista vaikutusta työyhteisössä.
Kaikessa muutoksessa on kaksi varmaa asiaa: vastuullisuuden merkitys korostuu ja ihminen on aina ihminen.
Yksi ajan ilmiö on ansiotulojen koostuminen erilaisista töistä ja työsuhteista sekä työpaikan vaihtamisherkkyys. Ne eivät toisaalta ole pelkästään tämän päivän ilmiöitä. Lehdessämme kuvataan hienosti, miten yli 50 vuotta sitten hyvin monen työura koostui erilaisista pätkätöistä.
Kaikessa muutoksessa on kaksi varmaa asiaa: vastuullisuuden merkitys korostuu ja ihminen on aina ihminen. Tommy Hellsteniä siteeraten:
”Olen nähnyt sen, joka tekee meistä kaikista samanlaisia huolimatta siitä, että olemme kaikki erilaisia. Se on syvä nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen tarve. Se on syvällä meissä, me kuljetamme sen myös mukanamme työpaikalle.”
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
