Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Lari Karjula: Ymmärrä uupunutta, johda uuvuttamatta (Basam Books, 2022)
Uupumus on ennen kaikkea mieleen vaikuttava asia. Fyysinen kuormitus ja palautumisen puute on varmasti monille tuttua, mutta ne eivät ole vielä uupumusta.
Uupumuksen jatkuessa pitkään mieli voi alkaa reagoimaan jopa itselle vieraalle tuntuvalla tavalla. Pinna kiristyy, into on laantunut, asiat ahdistavat herkemmin, muisti ei pelaa kuten aiemmin, työ ei olekaan mielekästä, työkaverit ärsyttävät, johtaminenkin tuntuu huonolta.
Mieli siis tummuu jollain tasolla. Uupumus voi tuntua myös fyysisesti, väsymys voi olla poikkeuksellisen voimakasta.
Uupumus ei välttämättä heijastu kovin ilmiselvästi kollegoille. Uupunut ihminen saattaa kyetä ponnistelemaan työpäivät siedettävällä tasolla.
Siinä missä läheiset saavat tuntea muuttuneen mielen esimerkiksi ärtymyksenä, työkavereille uupumus saattaa näyttäytyä venyvinä projekteina, unohteluna, tihentyneenä sairasteluna, vetäytymisenä.
Työkaverin muuttunut suhtautuminen palautteeseen, kyynistyminen tai itsensä vähättely ja epäily, itsetunnon puute, voivat kertoa uupumuksesta.
Uupumukselle on todella paljon eri aiheuttajia. Ehkä kuvaavinta on sanoa, että meillä jokaisella on omat riskitekijämme uupumukselle, ja sopivassa ympäristössä uupumus sitten realisoituu. Yhdellä se voi tarkoittaa epäasiallista kohtelua työpaikalla, toisella erityislapsen arkihaasteiden kuormitusta.
Ihminen kestää fyysistä kuormitusta melko paljon, mutta henkinen nakerrus on nopea uuvuttaja. Jos ihminen joutuu elämään jatkuvassa sisäisessä ristiriidassa, niin uupumuksen riski on korkealla.
Osa ihmisistä kykenee elämään ristiriidan kanssa selvästi pitempään kuin toiset. Ne, jotka eivät siedä sitä pitkään, ovat ehkä juuri niitä, jotka eivät koskaan uuvu, sillä ”sisäinen suojamekanismi” toimii siinä mielessä. Siksi uupumusta voidaan joskus pitääkin tunnollisten ja ahkerien ihmisten vaivana – he eivät väistä, eivät luovuta vaan painavat eteenpäin, kunnes uupuvat.
Kuuntelu, kohtaaminen, arvostuksen osoittaminen on tärkeää. Ihmisen perustarpeiden tyydyttyminen on avainasemassa. Johtamiseen pitäisi panostaa riittävästi niin henkisesti kuin ajallisestikin. Esihenkilö voi olla tiimiläiselle ainoa ihminen, jonka kanssa voi jakaa syvempiä tuntoja ja murheita, jotka painavat mieltä.
Esihenkilön välittämisen lisäksi johdonmukaisuus auttaa torjumaan ylimääräistä epäselvyyttä ja ristiriidan tunteita. Esihenkilön oma esimerkki on kulttuurin näkökulmasta tärkeä.
Terveen kulttuurin rakentaminen omalla esimerkillä torjuu uupumuksia. Se tarkoittaa esimerkiksi, että mokasta puhutaan avoimesti, ettei tiimiläisillä synny illuusiota täydellisesti suorittavasta esihenkilöstä, vaan sen sijaan tietoisesti rakennetaan ilmapiiriä, jossa mokat ovat normaali osa arkea.
Työyhteisössä jokaisella jäsenellä on ratkaiseva rooli kulttuurin syntymisessä. Jos henkilö valittaa aina, hän rakentaa kulttuuria, jossa yhteisesti vellotaan negatiivisissa asioissa. Jos henkilö kysyy kuulumisia ja kuuntelee, hän rakentaa kulttuuria, jossa kohdataan ihmiset ihmisinä.
Jos työyhteisössä puhutaan jostakin henkilöstä pahaa, eikä kukaan puutu siihen, jokainen tiimiläinen syyllistyy sellaisen kulttuurin rakentamiseen, missä pahan puhuminen sallitaan. Tässä mielessä työyhteisön rooli on kriittinen. Kulttuuri määrittää lopulta, miten ihmiset kokevat, miten heidän tulisi toimia. Terve kulttuuri sallii erilaisuutta, mutta samalla antaa raamit, mikä on ok.
Työyhteisön apu uupumisten torjunnassa tulee myös näkyviin välittämisen kautta. Parhaimmillaan työyhteisössä ihmiset välittävät toisistaan myös silloin, kun ilmenee jotain epätavallista. Eli jos tiimissä jostakin on aistittavissa liiallinen kuormitus, välittävä tiimiläinen kohtaa työkaverinsa ja kysyy, miten menee, voiko olla avuksi, onko jotain, mistä hän haluaisi kertoa?
Kun näistä puhutaan, jokainen kokee aivan normaaliksi, että tiimikaveri joskus kysyy, onko jotain kiviä kengässä? Jos taas tällaisista asioista ei normaalisti puhuta, voi tuntua oudolta ja jopa ahdistavalta, että joku tulee kysymään niin henkilökohtaisia asioita.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Laura Sokka: Stressiharha – Miksi ajattelutavoilla on väliä? (Tuuma, 2026) 1. Mitä stressiharha tarkoittaa? Stressiharha viittaa ajatusvääristymään, jossa stressi nähdään automaattisesti haitallisena ja vältettävänä. Kun käsityksemme stressistä on kallellaan negatiiviseen, se aiheuttaa ongelmia. Todellisuudessa stressissä on molemmat puolet: se voi olla haitallista, mutta myös auttaa kasvamaan. Jos yritämme päästä stressistä ja kuormituksesta eroon hinnalla millä
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
Älylaitteet ovat juurtuneet osaksi arkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin, eikä syyttä. Sovellukset tukevat työntekoa ja asiointia, yhteydenpito ja tiedon jakaminen sujuvat nopeasti, ja oikealla hetkellä laitteet tarjoavat kaivattua taukoa ja rentoutusta. Samaan aikaan älylaitteiden käyttöön liittyy myös työturvallisuuden näkökulmia, joita ei voida sivuuttaa. Älylaitteet tarjoavat nopeita ärsykkeitä, jotka on suunniteltu koukuttamaan. Sosiaalisen median algoritmit kaappaavat
