Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Pentti Sydänmaanlakka: Johtajan kokonaiskuntoisuus – haasteena jatkuva uudistuminen (Kauppakamari, 2022).
1. Minkälainen johtaja olet itsellesi?
Kannustava, innostava ja tukeva eli koitan soveltaa kirjassani esittämiäni ajatuksia myös itse eli pysähtyä riittävän usein reflektoimaan omaa kokonaiskuntoisuuttani, noudattaa kohtuullisuutta kaikessa sekä säilyttää positiivinen ja kiitollinen asenne. Tällä tavoin pyrin elämään joka päivä mahdollisimman tietoisesti, uteliaasti ja täysipainoisesti.
2. Mitä tarkoittaa johtajan kokonaiskuntoisuus?
Kokonaiskuntoisuus on sama asia kuin kokonaisvaltainen hyvinvointi, joka muodostuu fyysisestä, psyykkisestä, emotionaalisesta, henkisestä, sosiaalisesta ja ammatillisesta hyvinvoinnista sekä kyvystä uudistua jatkuvasti näillä osa-alueilla. Kokonaisvaltainen hyvinvointi mahdollistaa jatkuvan uudistumisen ja oman tehokkuuden pitkäaikaisen ylläpidon. Älykäs itsensä johtaminen on tämän kokonaisuuden hallintaa tavoitteena kokonaiskuntoisuus, jatkuva uudistuminen ja henkilökohtainen tehokkuus. Tältä pohjalta johtaja pystynee rakentamaan merkityksellisen ja mielekkään elämän.
3. Milloin se on riittävän hyvä?
Kokonaiskuntoisuus on riittävän hyvä kun itse on tyytyväinen omaan tilanteeseensa ja on muistanut huolehtia kaikista osa-alueista mahdollisimman tasapainoisesti. Tilanne eri osastoilla voi olla erilainen ja vaihdella ajan mukana, mutta kaikki osastot ovat tärkeitä ja niistä on pidettävä riittävän hyvää huolta. Mitään osastoa ei tulisi laiminlyödä ainakaan pitkäaikaisesti. Eri elämän tilanteissa niiden priorisointi voi tietenkin vaihdella melkoisesti. Tärkeitä on kyky pysähtyä säännöllisesti reflektoimaan omaa tilannettaan ja elää tietoisesti.
4. Miksi johtajan täytyy osata uudistua?
Johtaja kohtaa entistä nopeammin muuttuvan, yllätyksellisen ja hämmentävän toimintaympäristön, jossa maailman ja oman elämän hahmottaminen on haasteellista. Johtajan tulisi uudistua ja muuttua ainakin samaa tahtia kuin toimintaympäristö, mielellään vähän nopeammin ja ennakoiden tulevaa. Johtajan olisi osattava pistää sisäinen maailmansa järjestykseen, jotta hän voi hahmottaa ja ymmärtää kaoottista maailmaa paremmin. Tähän hän tarvitsee ripauksen stoalaista tyyneyttä ja viisautta.
5. Miten uudistuminen onnistuu parhaiten?
Reflektointi on jatkuvan uudistumisen edellytys ja itsensä johtamisen yksi ydinosaamisista. Reflektointi on oman toiminnan, sen perusteiden ja seuraamusten arviointia ja pohtimista. Se on omien kokemusten systemaattista analysointia ja uudenlaisten toimintamallien hahmottelua. Reflektoinnin tulisi tapahtua arjen toiminnassa, ja sen tulisi olla olennainen osa työtehtäväämme. Reflektoinnin ytimessä ovat ihmettely ja kyseenalaistaminen. Reflektoinnilla meidän tulisi luoda edellytykset jatkuvalle uudistumiselle ja päästävä jatkuvan uudistumisen positiiviseen kierteeseen.
Pauli Juuti: Inhimillisen johtamisen mahdollisuus (Väyläkirjat, 2026) 1. Mitä tarkoittaa inhimillinen johtaminen? Inhimillinen johtaminen on viimeaikainen johtamisnäkökulma, joka perustuu positiiviseen psykologiaan. Inhimillisessä johtamisessa korostetaan myötätunnon, psykologisen turvallisuuden ja resilienssin eli psyykkisen selviytymiskyvyn ja joustavuuden merkitystä johtamisessa. 2. Mikä tekee johtamisesta liian usein epäinhimillistä? Nykyisin työelämässä painotetaan liikaa taloudellista tulosta. Niinpä inhimillistä johtamistakin sovelletaan usein vain,
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
