Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Pentti Sydänmaanlakka: Johtajan kokonaiskuntoisuus – haasteena jatkuva uudistuminen (Kauppakamari, 2022).
Kannustava, innostava ja tukeva eli koitan soveltaa kirjassani esittämiäni ajatuksia myös itse eli pysähtyä riittävän usein reflektoimaan omaa kokonaiskuntoisuuttani, noudattaa kohtuullisuutta kaikessa sekä säilyttää positiivinen ja kiitollinen asenne. Tällä tavoin pyrin elämään joka päivä mahdollisimman tietoisesti, uteliaasti ja täysipainoisesti.
Kokonaiskuntoisuus on sama asia kuin kokonaisvaltainen hyvinvointi, joka muodostuu fyysisestä, psyykkisestä, emotionaalisesta, henkisestä, sosiaalisesta ja ammatillisesta hyvinvoinnista sekä kyvystä uudistua jatkuvasti näillä osa-alueilla. Kokonaisvaltainen hyvinvointi mahdollistaa jatkuvan uudistumisen ja oman tehokkuuden pitkäaikaisen ylläpidon. Älykäs itsensä johtaminen on tämän kokonaisuuden hallintaa tavoitteena kokonaiskuntoisuus, jatkuva uudistuminen ja henkilökohtainen tehokkuus. Tältä pohjalta johtaja pystynee rakentamaan merkityksellisen ja mielekkään elämän.
Kokonaiskuntoisuus on riittävän hyvä kun itse on tyytyväinen omaan tilanteeseensa ja on muistanut huolehtia kaikista osa-alueista mahdollisimman tasapainoisesti. Tilanne eri osastoilla voi olla erilainen ja vaihdella ajan mukana, mutta kaikki osastot ovat tärkeitä ja niistä on pidettävä riittävän hyvää huolta. Mitään osastoa ei tulisi laiminlyödä ainakaan pitkäaikaisesti. Eri elämän tilanteissa niiden priorisointi voi tietenkin vaihdella melkoisesti. Tärkeitä on kyky pysähtyä säännöllisesti reflektoimaan omaa tilannettaan ja elää tietoisesti.
Johtaja kohtaa entistä nopeammin muuttuvan, yllätyksellisen ja hämmentävän toimintaympäristön, jossa maailman ja oman elämän hahmottaminen on haasteellista. Johtajan tulisi uudistua ja muuttua ainakin samaa tahtia kuin toimintaympäristö, mielellään vähän nopeammin ja ennakoiden tulevaa. Johtajan olisi osattava pistää sisäinen maailmansa järjestykseen, jotta hän voi hahmottaa ja ymmärtää kaoottista maailmaa paremmin. Tähän hän tarvitsee ripauksen stoalaista tyyneyttä ja viisautta.
Reflektointi on jatkuvan uudistumisen edellytys ja itsensä johtamisen yksi ydinosaamisista. Reflektointi on oman toiminnan, sen perusteiden ja seuraamusten arviointia ja pohtimista. Se on omien kokemusten systemaattista analysointia ja uudenlaisten toimintamallien hahmottelua. Reflektoinnin tulisi tapahtua arjen toiminnassa, ja sen tulisi olla olennainen osa työtehtäväämme. Reflektoinnin ytimessä ovat ihmettely ja kyseenalaistaminen. Reflektoinnilla meidän tulisi luoda edellytykset jatkuvalle uudistumiselle ja päästävä jatkuvan uudistumisen positiiviseen kierteeseen.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Laura Sokka: Stressiharha – Miksi ajattelutavoilla on väliä? (Tuuma, 2026) 1. Mitä stressiharha tarkoittaa? Stressiharha viittaa ajatusvääristymään, jossa stressi nähdään automaattisesti haitallisena ja vältettävänä. Kun käsityksemme stressistä on kallellaan negatiiviseen, se aiheuttaa ongelmia. Todellisuudessa stressissä on molemmat puolet: se voi olla haitallista, mutta myös auttaa kasvamaan. Jos yritämme päästä stressistä ja kuormituksesta eroon hinnalla millä
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
Älylaitteet ovat juurtuneet osaksi arkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin, eikä syyttä. Sovellukset tukevat työntekoa ja asiointia, yhteydenpito ja tiedon jakaminen sujuvat nopeasti, ja oikealla hetkellä laitteet tarjoavat kaivattua taukoa ja rentoutusta. Samaan aikaan älylaitteiden käyttöön liittyy myös työturvallisuuden näkökulmia, joita ei voida sivuuttaa. Älylaitteet tarjoavat nopeita ärsykkeitä, jotka on suunniteltu koukuttamaan. Sosiaalisen median algoritmit kaappaavat
