Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Pentti Sydänmaanlakka: Johtajan kokonaiskuntoisuus – haasteena jatkuva uudistuminen (Kauppakamari, 2022).
1. Minkälainen johtaja olet itsellesi?
Kannustava, innostava ja tukeva eli koitan soveltaa kirjassani esittämiäni ajatuksia myös itse eli pysähtyä riittävän usein reflektoimaan omaa kokonaiskuntoisuuttani, noudattaa kohtuullisuutta kaikessa sekä säilyttää positiivinen ja kiitollinen asenne. Tällä tavoin pyrin elämään joka päivä mahdollisimman tietoisesti, uteliaasti ja täysipainoisesti.
2. Mitä tarkoittaa johtajan kokonaiskuntoisuus?
Kokonaiskuntoisuus on sama asia kuin kokonaisvaltainen hyvinvointi, joka muodostuu fyysisestä, psyykkisestä, emotionaalisesta, henkisestä, sosiaalisesta ja ammatillisesta hyvinvoinnista sekä kyvystä uudistua jatkuvasti näillä osa-alueilla. Kokonaisvaltainen hyvinvointi mahdollistaa jatkuvan uudistumisen ja oman tehokkuuden pitkäaikaisen ylläpidon. Älykäs itsensä johtaminen on tämän kokonaisuuden hallintaa tavoitteena kokonaiskuntoisuus, jatkuva uudistuminen ja henkilökohtainen tehokkuus. Tältä pohjalta johtaja pystynee rakentamaan merkityksellisen ja mielekkään elämän.
3. Milloin se on riittävän hyvä?
Kokonaiskuntoisuus on riittävän hyvä kun itse on tyytyväinen omaan tilanteeseensa ja on muistanut huolehtia kaikista osa-alueista mahdollisimman tasapainoisesti. Tilanne eri osastoilla voi olla erilainen ja vaihdella ajan mukana, mutta kaikki osastot ovat tärkeitä ja niistä on pidettävä riittävän hyvää huolta. Mitään osastoa ei tulisi laiminlyödä ainakaan pitkäaikaisesti. Eri elämän tilanteissa niiden priorisointi voi tietenkin vaihdella melkoisesti. Tärkeitä on kyky pysähtyä säännöllisesti reflektoimaan omaa tilannettaan ja elää tietoisesti.
4. Miksi johtajan täytyy osata uudistua?
Johtaja kohtaa entistä nopeammin muuttuvan, yllätyksellisen ja hämmentävän toimintaympäristön, jossa maailman ja oman elämän hahmottaminen on haasteellista. Johtajan tulisi uudistua ja muuttua ainakin samaa tahtia kuin toimintaympäristö, mielellään vähän nopeammin ja ennakoiden tulevaa. Johtajan olisi osattava pistää sisäinen maailmansa järjestykseen, jotta hän voi hahmottaa ja ymmärtää kaoottista maailmaa paremmin. Tähän hän tarvitsee ripauksen stoalaista tyyneyttä ja viisautta.
5. Miten uudistuminen onnistuu parhaiten?
Reflektointi on jatkuvan uudistumisen edellytys ja itsensä johtamisen yksi ydinosaamisista. Reflektointi on oman toiminnan, sen perusteiden ja seuraamusten arviointia ja pohtimista. Se on omien kokemusten systemaattista analysointia ja uudenlaisten toimintamallien hahmottelua. Reflektoinnin tulisi tapahtua arjen toiminnassa, ja sen tulisi olla olennainen osa työtehtäväämme. Reflektoinnin ytimessä ovat ihmettely ja kyseenalaistaminen. Reflektoinnilla meidän tulisi luoda edellytykset jatkuvalle uudistumiselle ja päästävä jatkuvan uudistumisen positiiviseen kierteeseen.
Työ on meille tärkeä voimavara. Se tuo toimeentulon lisäksi arkeen rytmiä, merkitystä, yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittymiseen. Silti uutisissa korostuvat yhä useammin huoli työelämän kuormittavuudesta ja kasvavat työuupumusluvut. Miten nämä kaksi todellisuutta voivat olla yhtä aikaa totta? Tutkijoiden mukaan työuupumus liittyy työympäristöön ja työn sisältöön. Epäselvät työroolit ja työn sirpaleisuus heikentävät työssä jaksamista. Työ
Sari Kuusela: Ota valta haltuun – Vaikuttamisen taidot työyhteisössä (Alma Insights, 2025) Miten vallan voi ottaa haltuun työyhteisössä? Jokaisella on työyhteisössä tehtävänsä antama valta, ja sitä on tarkoitus käyttää. Kun on riittävän osaava, pystyy ratkaisemaan ongelmia, omaa hyvät sosiaaliset taidot ja suhteet muihin, lisääntyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Asema ei siis ratkaise valtaa, vaan aikaansaamisen taito- ja