Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kirjoittaja: Rauno Hanhela, Telma-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja
Kuka tekee kaikkein merkityksellisintä työtä? Ehkä lääkäri tai sosiaalityöntekijä? Vai olisiko sittenkin poliisi tai sotilas? Entä opettaja? Ihan turha kysymys, johon ei todellakaan ole oikeaa vastausta. Todellisuudessa kaikki työ on merkityksellistä, kun asiaa pysähtyy pohtimaan. Jos jokin työ ei olisi merkityksellistä, sitä ei olisi ollenkaan. Työssä jaksamisen kannalta on tärkeää, että jokainen löytää oman työnsä merkityksellisyyden tavalla tai toisella ja voi olla ylpeä työstään.
Lehdessämme olevassa jutussa hitaista kassoista korostuu rauhallisen, ehkä päivän tärkeimmän, kohtaamisen merkitys.
Työtään tekevä ei aina ajattele, miten suuri merkitys juuri hänellä saattaa olla toiselle ihmiselle. Lehdessämme olevassa jutussa hitaista kassoista korostuu rauhallisen, ehkä päivän tärkeimmän, kohtaamisen merkitys. Vastaavan tärkeän kohtaamisen saattaa työssään tuottaa myös esimerkiksi linja-auton kuljettaja, junan konduktööri, kiinteistönhoitaja tai kahvilatyöntekijä. Tai kuka tahansa.
Yhtä tärkeää on, miten työtäsi teet.
Työn merkityksellisyys ei koostu pelkästään siitä, mitä työtä teet. Yhtä tärkeää on, miten työtäsi teet. Pyritkö auttamaan toisia, parantamaan ilmapiiriä ja luomaan hyvää mieltä niin työkavereiden kuin muiden työssäsi kohtaamien ihmisten arkeen. Ja samalla parantamaan oman työsi merkityksellisyyttä.
Joissakin henkilöissä vain on sellaista iloisuutta, joka säteilee myös kanssaihmisille.
Palaan vielä juttuumme hitaasta kassasta. Se toi itselleni mieleen parin vuosikymmenen takaiset muistot tietystä marketin työntekijästä, jonka kassalle aina hakeuduin, jos hän vain oli työvuorossa. Hänessä oli jotain sellaista, mikä sai aina hyvälle mielelle. En osaa selittää, mitä se oli. Joissakin henkilöissä vain on sellaista iloisuutta, joka säteilee myös kanssaihmisille. Sinäkin varmasti tunnistat jonkun sellaisen henkilön työssään.
Siinä on meille kaikille jotain opittavaa.
Työn merkityksellisyyteen vaikuttaa myös suhtautuminen omaan työhön. Yksi esimerkki tulee elintarviketeollisuudesta. Kahdelta lihatuotteita valmistavan yrityksen työntekijältä kysyttiin, mitä he tekevät työkseen. Toinen vastasi tekevänsä makkaraa, toinen sanoi tuottavansa myönteisiä aamupalakokemuksia kanssaihmisille. Siinä on meille kaikille jotain opittavaa.
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
