Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kirjoittaja: Rauno Hanhela, Telma-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja
Kuka tekee kaikkein merkityksellisintä työtä? Ehkä lääkäri tai sosiaalityöntekijä? Vai olisiko sittenkin poliisi tai sotilas? Entä opettaja? Ihan turha kysymys, johon ei todellakaan ole oikeaa vastausta. Todellisuudessa kaikki työ on merkityksellistä, kun asiaa pysähtyy pohtimaan. Jos jokin työ ei olisi merkityksellistä, sitä ei olisi ollenkaan. Työssä jaksamisen kannalta on tärkeää, että jokainen löytää oman työnsä merkityksellisyyden tavalla tai toisella ja voi olla ylpeä työstään.
Lehdessämme olevassa jutussa hitaista kassoista korostuu rauhallisen, ehkä päivän tärkeimmän, kohtaamisen merkitys.
Työtään tekevä ei aina ajattele, miten suuri merkitys juuri hänellä saattaa olla toiselle ihmiselle. Lehdessämme olevassa jutussa hitaista kassoista korostuu rauhallisen, ehkä päivän tärkeimmän, kohtaamisen merkitys. Vastaavan tärkeän kohtaamisen saattaa työssään tuottaa myös esimerkiksi linja-auton kuljettaja, junan konduktööri, kiinteistönhoitaja tai kahvilatyöntekijä. Tai kuka tahansa.
Yhtä tärkeää on, miten työtäsi teet.
Työn merkityksellisyys ei koostu pelkästään siitä, mitä työtä teet. Yhtä tärkeää on, miten työtäsi teet. Pyritkö auttamaan toisia, parantamaan ilmapiiriä ja luomaan hyvää mieltä niin työkavereiden kuin muiden työssäsi kohtaamien ihmisten arkeen. Ja samalla parantamaan oman työsi merkityksellisyyttä.
Joissakin henkilöissä vain on sellaista iloisuutta, joka säteilee myös kanssaihmisille.
Palaan vielä juttuumme hitaasta kassasta. Se toi itselleni mieleen parin vuosikymmenen takaiset muistot tietystä marketin työntekijästä, jonka kassalle aina hakeuduin, jos hän vain oli työvuorossa. Hänessä oli jotain sellaista, mikä sai aina hyvälle mielelle. En osaa selittää, mitä se oli. Joissakin henkilöissä vain on sellaista iloisuutta, joka säteilee myös kanssaihmisille. Sinäkin varmasti tunnistat jonkun sellaisen henkilön työssään.
Siinä on meille kaikille jotain opittavaa.
Työn merkityksellisyyteen vaikuttaa myös suhtautuminen omaan työhön. Yksi esimerkki tulee elintarviketeollisuudesta. Kahdelta lihatuotteita valmistavan yrityksen työntekijältä kysyttiin, mitä he tekevät työkseen. Toinen vastasi tekevänsä makkaraa, toinen sanoi tuottavansa myönteisiä aamupalakokemuksia kanssaihmisille. Siinä on meille kaikille jotain opittavaa.
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
