Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Pääkirjoitus: Työyhteisöviestintä näkyy myös työpaikan ulkopuolelle
Kirjoittaja: Kenneth Johansson, Telma-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja
Työyhteisöviestinnästä käytettiin aiemmin termiä sisäinen viestintä vastakohtana ulkoiselle viestinnälle. Työyhteisöviestintä on aina vuorovaikutusta, jossa kommunikoidaan toisten kanssa joko kasvotusten tai nykyisin yhä useammin digitaalisen teknologian välityksellä. Tavoitteena on saada organisaatiossa kaikki tietoisiksi jostain asiasta ja lisäksi ymmärtämään se. Tämä edellyttää keskustelua, kuuntelua, kysymyksiä ja niihin vastausten etsimistä – yhdessä. Viestintä lisää yhteisöllisyyttä työpaikalla, mikä taas edistää hyvinvointia ja sitouttaa yksilöt organisaatioon. Myös tuottavuus kasvaa.
Kriisiviestinnän kautta asian hahmottaa ehkä parhaiten.
Työyhteisöviestintä on osa organisaation viestintää. On riskialtista ymmärtää se irralliseksi toiminnoksi työpaikan muusta viestinnästä. Kriisiviestinnän kautta asian hahmottaa ehkä parhaiten. Kriisin kohdatessa työpaikkaa tilanne kommunikoidaan ensin oman henkilöstön, sen jälkeen sidosryhmien ja lopuksi ns. ulkopuolisten tahojen kanssa. Ja kuka tunnustaa, ettei ole koskaan vahingossa lähettänyt omalle työyhteisölle tarkoitettua sähköposti- tai Whatsapp-viestiä talon ulkopuoliselle henkilölle, toiseen yritykseen tai yhteystiedoissa olevalle tuttavalleen. Työyhteisöviestintä kannattaakin toteuttaa ikään kuin se olisi ulkoista viestintää. Silloin oman työnantajan maine säilyy myös vahinkolaukauksissa paremmin.
Lähes 95 % suomalaisista yrityksistä työllistää korkeintaan yhdeksän henkilöä.
Outlook, Zoom, Teams, Whatsapp, Twitter, Linkedin, Facebook, Instagram, Youtube ja puhelin. Luettelossa on kymmenen yleisesti käytettyä viestintäkeinoa tai -kanavaa. Lähes 95 % suomalaisista yrityksistä työllistää korkeintaan yhdeksän henkilöä. Niissä työskentelee Tilastokeskuksen vuoden 2020 tilaston mukaan noin 370 000 työntekijää. Heillä on käytössään siis enemmän viestintäkanavia kuin henkilöstöä. On jo arkijärjellä selvää, että tieto ei välttämättä tavoita kaikkia, ellei yhdessä sovita, mitä kanavaa käytetään missäkin tilanteessa.
Vuoden 2022 viimeisestä Telmasta saat perspektiiviä myös työyhteisöviestinnän historiaan tutustumalla entisaikojen viestintäkanavaan, tsuppariin. Toivotan kaikille hyödyllisiä lukuhetkiä Telman parissa ja turvallista loppuvuotta!
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita
Liian monessa työyhteisössä hiljaisuus lienee edelleen tavallisin tapa ratkaista ongelmia. Vaikeista asioista vaietaan, koska ei haluta loukata, kuormittaa tai näyttää omaa osaamattomuutta. Ikivanha sanonta ”puhuminen on hopeaa, mutta vaikeneminen kultaa” tuntuu iskostuneen suomalaisiin turhankin terhakkaasti. Tarkkaan ottaen sanonta on jopa virheellinen, sillä tutkimusten mukaan työpaikalla puhuminen on kultaa. Sen sijaan puhumattomuudesta seuraa ongelmia. Avoin keskustelukulttuuri
Työ on meille tärkeä voimavara. Se tuo toimeentulon lisäksi arkeen rytmiä, merkitystä, yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittymiseen. Silti uutisissa korostuvat yhä useammin huoli työelämän kuormittavuudesta ja kasvavat työuupumusluvut. Miten nämä kaksi todellisuutta voivat olla yhtä aikaa totta? Tutkijoiden mukaan työuupumus liittyy työympäristöön ja työn sisältöön. Epäselvät työroolit ja työn sirpaleisuus heikentävät työssä jaksamista. Työ
