Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Työyhteisöviestinnästä käytettiin aiemmin termiä sisäinen viestintä vastakohtana ulkoiselle viestinnälle. Työyhteisöviestintä on aina vuorovaikutusta, jossa kommunikoidaan toisten kanssa joko kasvotusten tai nykyisin yhä useammin digitaalisen teknologian välityksellä. Tavoitteena on saada organisaatiossa kaikki tietoisiksi jostain asiasta ja lisäksi ymmärtämään se. Tämä edellyttää keskustelua, kuuntelua, kysymyksiä ja niihin vastausten etsimistä – yhdessä. Viestintä lisää yhteisöllisyyttä työpaikalla, mikä taas edistää hyvinvointia ja sitouttaa yksilöt organisaatioon. Myös tuottavuus kasvaa.
Työyhteisöviestintä on osa organisaation viestintää. On riskialtista ymmärtää se irralliseksi toiminnoksi työpaikan muusta viestinnästä. Kriisiviestinnän kautta asian hahmottaa ehkä parhaiten. Kriisin kohdatessa työpaikkaa tilanne kommunikoidaan ensin oman henkilöstön, sen jälkeen sidosryhmien ja lopuksi ns. ulkopuolisten tahojen kanssa. Ja kuka tunnustaa, ettei ole koskaan vahingossa lähettänyt omalle työyhteisölle tarkoitettua sähköposti- tai Whatsapp-viestiä talon ulkopuoliselle henkilölle, toiseen yritykseen tai yhteystiedoissa olevalle tuttavalleen. Työyhteisöviestintä kannattaakin toteuttaa ikään kuin se olisi ulkoista viestintää. Silloin oman työnantajan maine säilyy myös vahinkolaukauksissa paremmin.
Outlook, Zoom, Teams, Whatsapp, Twitter, Linkedin, Facebook, Instagram, Youtube ja puhelin. Luettelossa on kymmenen yleisesti käytettyä viestintäkeinoa tai -kanavaa. Lähes 95 % suomalaisista yrityksistä työllistää korkeintaan yhdeksän henkilöä. Niissä työskentelee Tilastokeskuksen vuoden 2020 tilaston mukaan noin 370 000 työntekijää. Heillä on käytössään siis enemmän viestintäkanavia kuin henkilöstöä. On jo arkijärjellä selvää, että tieto ei välttämättä tavoita kaikkia, ellei yhdessä sovita, mitä kanavaa käytetään missäkin tilanteessa.
Vuoden 2022 viimeisestä Telmasta saat perspektiiviä myös työyhteisöviestinnän historiaan tutustumalla entisaikojen viestintäkanavaan, tsuppariin. Toivotan kaikille hyödyllisiä lukuhetkiä Telman parissa ja turvallista loppuvuotta!
Kenneth Johansson
Toimitusjohtaja, Työsuojelurahasto
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
Älylaitteet ovat juurtuneet osaksi arkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin, eikä syyttä. Sovellukset tukevat työntekoa ja asiointia, yhteydenpito ja tiedon jakaminen sujuvat nopeasti, ja oikealla hetkellä laitteet tarjoavat kaivattua taukoa ja rentoutusta. Samaan aikaan älylaitteiden käyttöön liittyy myös työturvallisuuden näkökulmia, joita ei voida sivuuttaa. Älylaitteet tarjoavat nopeita ärsykkeitä, jotka on suunniteltu koukuttamaan. Sosiaalisen median algoritmit kaappaavat
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita
