Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Pääkirjoitus: Työyhteisöviestintä näkyy myös työpaikan ulkopuolelle
Kirjoittaja: Kenneth Johansson, Telma-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja
Työyhteisöviestinnästä käytettiin aiemmin termiä sisäinen viestintä vastakohtana ulkoiselle viestinnälle. Työyhteisöviestintä on aina vuorovaikutusta, jossa kommunikoidaan toisten kanssa joko kasvotusten tai nykyisin yhä useammin digitaalisen teknologian välityksellä. Tavoitteena on saada organisaatiossa kaikki tietoisiksi jostain asiasta ja lisäksi ymmärtämään se. Tämä edellyttää keskustelua, kuuntelua, kysymyksiä ja niihin vastausten etsimistä – yhdessä. Viestintä lisää yhteisöllisyyttä työpaikalla, mikä taas edistää hyvinvointia ja sitouttaa yksilöt organisaatioon. Myös tuottavuus kasvaa.
Kriisiviestinnän kautta asian hahmottaa ehkä parhaiten.
Työyhteisöviestintä on osa organisaation viestintää. On riskialtista ymmärtää se irralliseksi toiminnoksi työpaikan muusta viestinnästä. Kriisiviestinnän kautta asian hahmottaa ehkä parhaiten. Kriisin kohdatessa työpaikkaa tilanne kommunikoidaan ensin oman henkilöstön, sen jälkeen sidosryhmien ja lopuksi ns. ulkopuolisten tahojen kanssa. Ja kuka tunnustaa, ettei ole koskaan vahingossa lähettänyt omalle työyhteisölle tarkoitettua sähköposti- tai Whatsapp-viestiä talon ulkopuoliselle henkilölle, toiseen yritykseen tai yhteystiedoissa olevalle tuttavalleen. Työyhteisöviestintä kannattaakin toteuttaa ikään kuin se olisi ulkoista viestintää. Silloin oman työnantajan maine säilyy myös vahinkolaukauksissa paremmin.
Lähes 95 % suomalaisista yrityksistä työllistää korkeintaan yhdeksän henkilöä.
Outlook, Zoom, Teams, Whatsapp, Twitter, Linkedin, Facebook, Instagram, Youtube ja puhelin. Luettelossa on kymmenen yleisesti käytettyä viestintäkeinoa tai -kanavaa. Lähes 95 % suomalaisista yrityksistä työllistää korkeintaan yhdeksän henkilöä. Niissä työskentelee Tilastokeskuksen vuoden 2020 tilaston mukaan noin 370 000 työntekijää. Heillä on käytössään siis enemmän viestintäkanavia kuin henkilöstöä. On jo arkijärjellä selvää, että tieto ei välttämättä tavoita kaikkia, ellei yhdessä sovita, mitä kanavaa käytetään missäkin tilanteessa.
Vuoden 2022 viimeisestä Telmasta saat perspektiiviä myös työyhteisöviestinnän historiaan tutustumalla entisaikojen viestintäkanavaan, tsuppariin. Toivotan kaikille hyödyllisiä lukuhetkiä Telman parissa ja turvallista loppuvuotta!
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
