Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Perhevapaauudistus jakaa työn tasaisemmin vanhemmille
Kirjoittaja: Johanna Lammi-Taskula
Kuvaaja: Getty Images
Perhevapaauudistus nostaa isän osuuden vapaasta lähes neljään kuukauteen. Tutkimusten mukaan tasaisempi työnjako lasten hoidossa on yhteydessä myös parempaan parisuhteeseen.
Suomalaisissa perheissä on yleistä, että molemmat puolisot käyvät ansiotyössä. Lapsen saaminen luo haasteita: miten yhdistää työelämän vaatimukset ja perheen tarpeet, miten jakaa ansiotyö ja palkaton hoiva- ja kotityö vanhempien kesken? Palkaton hoivatyö on pitkään jäänyt enemmän äitien kuin isien harteille, mikä on heijastunut naisten heikompana ura- ja palkkakehityksenä työelämässä. Vastaavasti isät ovat tehneet pidempää työpäivää ja ehtineet viettää vähemmän aikaa lastensa kanssa, mikä on voinut kostautua, etenkin erotilanteissa.
Isien toivotaan jatkossa pitävän enemmän vanhempainvapaata.
Elokuun alussa voimaan tulleen perhevapaauudistuksen yhtenä tavoitteena on jakaa lapsenhoitovastuuta tasaisemmin vanhempien kesken. Isien toivotaan jatkossa pitävän enemmän vanhempainvapaata. Ennen uudistusta he ovat käyttäneet vain noin kymmenesosan kaikista vanhempainrahapäivistä. Uudistuksen myötä isälle varattu osuus vapaasta pitenee yhdeksästä viikosta lähes neljään kuukauteen. Suomen ja muiden Pohjoismaiden kokemukset kertovat, että isäkiintiön pidentämisen myötä isät ovat alkaneet pitää enemmän ja pidempiä vapaita. Pidempään lasta perhevapaalla hoitaneet isät osallistuvat aktiivisesti lapsen hoitamiseen myös vapaan jälkeen.
Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen on keskeinen osatekijä työssä jaksamisessa ja työn tuottavuudessa. Ihmiselämä on kokonaisuus, joten yhtäältä perhe-elämän hankaluudet ja toisaalta hyvin toimiva perhearki heijastuvat tavalla tai toisella ansiotyöhön, ja työelämän kuormittavuus tai hyvä ilmapiiri näkyvät puolestaan perhe-elämässä.
Vaikutukset tulevat näkyviin pikkuhiljaa.
Miten perhevapaauudistuksen voi ennakoida näkyvän työelämässä? Vaikutukset tulevat näkyviin pikkuhiljaa, sillä sekä äidit että isät voivat pitää vapaata lapsen kaksivuotispäivään saakka. Vanhempainrahaa voi käyttää aiempaa joustavammin, joko pidempinä tai lyhyempinä jaksoina ja jopa yksittäisinä päivinä. Joustavuuden myötä vapaiden ajoituksessa voidaan toivottavasti paremmin ottaa huomioon sekä perhe-elämän että työpaikan tilanteet ja tarpeet. Tärkeintä on tietysti lapsen hyvinvointi.
Lapsen kanssa vietetty aika lisää niin äidin kuin isäkin onnellisuutta ja tuo iloa elämään.
Perhevapaiden jakamisella äitien ja isien kesken on myönteisiä vaikutuksia myös vanhempien hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan tasaisempi työnjako lapsen hoidossa on yhteydessä parempaan parisuhteeseen. Lapsen kanssa vietetty aika lisää niin äidin kuin isäkin onnellisuutta ja tuo iloa elämään. On syytä uskoa, että onnelliset ja perhe-elämäänsä tyytyväiset työntekijät ovat myös työelämän kannalta myönteinen voimavara. Työelämän sosiaalinen kestävyys tarkoittaa, että äitien ja isien perhe-elämään liittyvät tarpeet otetaan huomioon. Työvoimapulan yleistyessä perheystävällisyys on yhä merkittävämpi rekrytointivaltti myös miesvaltaisilla työpaikoilla.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
Älylaitteet ovat juurtuneet osaksi arkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin, eikä syyttä. Sovellukset tukevat työntekoa ja asiointia, yhteydenpito ja tiedon jakaminen sujuvat nopeasti, ja oikealla hetkellä laitteet tarjoavat kaivattua taukoa ja rentoutusta. Samaan aikaan älylaitteiden käyttöön liittyy myös työturvallisuuden näkökulmia, joita ei voida sivuuttaa. Älylaitteet tarjoavat nopeita ärsykkeitä, jotka on suunniteltu koukuttamaan. Sosiaalisen median algoritmit kaappaavat
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita