Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Perhevapaauudistus jakaa työn tasaisemmin vanhemmille
Kirjoittaja: Johanna Lammi-Taskula
Kuvaaja: Getty Images
Perhevapaauudistus nostaa isän osuuden vapaasta lähes neljään kuukauteen. Tutkimusten mukaan tasaisempi työnjako lasten hoidossa on yhteydessä myös parempaan parisuhteeseen.
Suomalaisissa perheissä on yleistä, että molemmat puolisot käyvät ansiotyössä. Lapsen saaminen luo haasteita: miten yhdistää työelämän vaatimukset ja perheen tarpeet, miten jakaa ansiotyö ja palkaton hoiva- ja kotityö vanhempien kesken? Palkaton hoivatyö on pitkään jäänyt enemmän äitien kuin isien harteille, mikä on heijastunut naisten heikompana ura- ja palkkakehityksenä työelämässä. Vastaavasti isät ovat tehneet pidempää työpäivää ja ehtineet viettää vähemmän aikaa lastensa kanssa, mikä on voinut kostautua, etenkin erotilanteissa.
Isien toivotaan jatkossa pitävän enemmän vanhempainvapaata.
Elokuun alussa voimaan tulleen perhevapaauudistuksen yhtenä tavoitteena on jakaa lapsenhoitovastuuta tasaisemmin vanhempien kesken. Isien toivotaan jatkossa pitävän enemmän vanhempainvapaata. Ennen uudistusta he ovat käyttäneet vain noin kymmenesosan kaikista vanhempainrahapäivistä. Uudistuksen myötä isälle varattu osuus vapaasta pitenee yhdeksästä viikosta lähes neljään kuukauteen. Suomen ja muiden Pohjoismaiden kokemukset kertovat, että isäkiintiön pidentämisen myötä isät ovat alkaneet pitää enemmän ja pidempiä vapaita. Pidempään lasta perhevapaalla hoitaneet isät osallistuvat aktiivisesti lapsen hoitamiseen myös vapaan jälkeen.
Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen on keskeinen osatekijä työssä jaksamisessa ja työn tuottavuudessa. Ihmiselämä on kokonaisuus, joten yhtäältä perhe-elämän hankaluudet ja toisaalta hyvin toimiva perhearki heijastuvat tavalla tai toisella ansiotyöhön, ja työelämän kuormittavuus tai hyvä ilmapiiri näkyvät puolestaan perhe-elämässä.
Vaikutukset tulevat näkyviin pikkuhiljaa.
Miten perhevapaauudistuksen voi ennakoida näkyvän työelämässä? Vaikutukset tulevat näkyviin pikkuhiljaa, sillä sekä äidit että isät voivat pitää vapaata lapsen kaksivuotispäivään saakka. Vanhempainrahaa voi käyttää aiempaa joustavammin, joko pidempinä tai lyhyempinä jaksoina ja jopa yksittäisinä päivinä. Joustavuuden myötä vapaiden ajoituksessa voidaan toivottavasti paremmin ottaa huomioon sekä perhe-elämän että työpaikan tilanteet ja tarpeet. Tärkeintä on tietysti lapsen hyvinvointi.
Lapsen kanssa vietetty aika lisää niin äidin kuin isäkin onnellisuutta ja tuo iloa elämään.
Perhevapaiden jakamisella äitien ja isien kesken on myönteisiä vaikutuksia myös vanhempien hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan tasaisempi työnjako lapsen hoidossa on yhteydessä parempaan parisuhteeseen. Lapsen kanssa vietetty aika lisää niin äidin kuin isäkin onnellisuutta ja tuo iloa elämään. On syytä uskoa, että onnelliset ja perhe-elämäänsä tyytyväiset työntekijät ovat myös työelämän kannalta myönteinen voimavara. Työelämän sosiaalinen kestävyys tarkoittaa, että äitien ja isien perhe-elämään liittyvät tarpeet otetaan huomioon. Työvoimapulan yleistyessä perheystävällisyys on yhä merkittävämpi rekrytointivaltti myös miesvaltaisilla työpaikoilla.
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
