Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Perhevapaauudistus nostaa isän osuuden vapaasta lähes neljään kuukauteen. Tutkimusten mukaan tasaisempi työnjako lasten hoidossa on yhteydessä myös parempaan parisuhteeseen.
Suomalaisissa perheissä on yleistä, että molemmat puolisot käyvät ansiotyössä. Lapsen saaminen luo haasteita: miten yhdistää työelämän vaatimukset ja perheen tarpeet, miten jakaa ansiotyö ja palkaton hoiva- ja kotityö vanhempien kesken? Palkaton hoivatyö on pitkään jäänyt enemmän äitien kuin isien harteille, mikä on heijastunut naisten heikompana ura- ja palkkakehityksenä työelämässä. Vastaavasti isät ovat tehneet pidempää työpäivää ja ehtineet viettää vähemmän aikaa lastensa kanssa, mikä on voinut kostautua, etenkin erotilanteissa.
Elokuun alussa voimaan tulleen perhevapaauudistuksen yhtenä tavoitteena on jakaa lapsenhoitovastuuta tasaisemmin vanhempien kesken. Isien toivotaan jatkossa pitävän enemmän vanhempainvapaata. Ennen uudistusta he ovat käyttäneet vain noin kymmenesosan kaikista vanhempainrahapäivistä. Uudistuksen myötä isälle varattu osuus vapaasta pitenee yhdeksästä viikosta lähes neljään kuukauteen. Suomen ja muiden Pohjoismaiden kokemukset kertovat, että isäkiintiön pidentämisen myötä isät ovat alkaneet pitää enemmän ja pidempiä vapaita. Pidempään lasta perhevapaalla hoitaneet isät osallistuvat aktiivisesti lapsen hoitamiseen myös vapaan jälkeen.
Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen on keskeinen osatekijä työssä jaksamisessa ja työn tuottavuudessa. Ihmiselämä on kokonaisuus, joten yhtäältä perhe-elämän hankaluudet ja toisaalta hyvin toimiva perhearki heijastuvat tavalla tai toisella ansiotyöhön, ja työelämän kuormittavuus tai hyvä ilmapiiri näkyvät puolestaan perhe-elämässä.
Miten perhevapaauudistuksen voi ennakoida näkyvän työelämässä? Vaikutukset tulevat näkyviin pikkuhiljaa, sillä sekä äidit että isät voivat pitää vapaata lapsen kaksivuotispäivään saakka. Vanhempainrahaa voi käyttää aiempaa joustavammin, joko pidempinä tai lyhyempinä jaksoina ja jopa yksittäisinä päivinä. Joustavuuden myötä vapaiden ajoituksessa voidaan toivottavasti paremmin ottaa huomioon sekä perhe-elämän että työpaikan tilanteet ja tarpeet. Tärkeintä on tietysti lapsen hyvinvointi.
Perhevapaiden jakamisella äitien ja isien kesken on myönteisiä vaikutuksia myös vanhempien hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan tasaisempi työnjako lapsen hoidossa on yhteydessä parempaan parisuhteeseen. Lapsen kanssa vietetty aika lisää niin äidin kuin isäkin onnellisuutta ja tuo iloa elämään. On syytä uskoa, että onnelliset ja perhe-elämäänsä tyytyväiset työntekijät ovat myös työelämän kannalta myönteinen voimavara. Työelämän sosiaalinen kestävyys tarkoittaa, että äitien ja isien perhe-elämään liittyvät tarpeet otetaan huomioon. Työvoimapulan yleistyessä perheystävällisyys on yhä merkittävämpi rekrytointivaltti myös miesvaltaisilla työpaikoilla.
Yhteiset työpaikat ovat nykyisin enemmän sääntö kuin poikkeus – teollisuuden lisäksi myös esimerkiksi toimistoissa ja kaupan alalla. Kun useat eri työnantajat toimivat saman katon alla, syntyy paitsi yhteistyötä myös uudenlaisia haasteita. Yksi niistä on työturvallisuus. Mutta se ei ole vain haaste – se on myös mahdollisuus tehdä asioita paremmin kuin ennen. Kun jokainen yhteisellä työpaikalla
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
