Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Voiko työkykyä johtaa? Kyllä, kunhan muistaa, että johtajat voivat tehdä vain oman osuutensa työkyvyn eteen. Pauli Forma muistuttaa Telman lukijoille, että kestävä työkyky edellyttää ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten tasapainoa. Yhtälössä on kaksi muuttujaa, jotka ajelehtivat helposti epätasapainoon työuran varrella. Niiden tasapainossa pitäminen yksilötasolla vaatii esihenkilöiltä rohkeutta ja osaamista. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan meidän kaikkien on huolehdittava työkyvystä omalta osaltamme – niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Jälkimmäiseen liittyvät oleellisina tekijöinä riittävä uni, liikunta ja terveellinen ruokavalio. Toisaalta työkyky voi heikentyä vapaa-ajalla sattuneen tapaturman tai onnettomuuden seurauksena, vaikka kaikki kolme edellä mainittua perusasiaa olisivat kunnossa.
Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan suomalaisten työkyky on vahvistunut, mutta työuupumusoireilu on ennallaan.
Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan suomalaisten työkyky on vahvistunut, mutta työuupumusoireilu on ennallaan. Paljon keskustelua herättänyt etätyön määrä ei ollut yhteydessä työkykyyn. Monelle sen sijaan saattaa olla yllätys, että työeläkeyhtiö Elon tutkimuksessa yli 55-vuotiaat arvioivat työkykynsä paremmaksi kuin alle 35-vuotiaat. Heillä siis työn vaatimukset vaikuttavat olevan hyvin tasapainossa omien voimavarojen kanssa. Miksi kuitenkin monen 55–65-vuotiaan puheessa termit ”eläke” ja ”eläkkeelle jääminen” esiintyvät niin usein?
Jokaisen on uskallettava nostaa esiin omaan työkykyyn vaikuttavat muutokset mahdollisimman pian.
Työkyvyn näkökulmasta on myönteistä, että yhä harvempi työnantaja uskoo työkyvyn ylläpidon hoituvan pelkillä eduilla tai virkistyspäivillä. Työkyvyn ylläpito on joukkuelaji, jossa onnistutaan, kun työ on mielekästä ja innostavaa, johtaminen oikeudenmukaista ja psykologinen turvallisuus taattu. Jokaisen on uskallettava nostaa esiin omaan työkykyyn vaikuttavat muutokset mahdollisimman pian. On turhauttavaa havaita ne vasta sairauspoissaolotiedoista tai ennenaikaisista eläköitymisistä.
Toivotan hyödyllisiä lukuhetkiä vuoden 2026 viimeisen Telman parissa – omaan tahtiin!
Elisa Yliruikka matkusti Rovaniemeltä renessanssitaiteen kehtoon Firenzeen, jossa hän työskentelee graafisena suunnittelijana taidealalla. Kahden lapsen äiti on huomannut, että moni italialaisnainen joutuu valitsemaan uran ja perheen välillä. Tarina on kuin romanttisesta elokuvasta: Elisa Yliruikka opiskeli Firenzessä, kun hänen käsilaukkunsa ryöstettiin. Paikallinen poliisi löysi laukun, ja kiitokseksi Yliruikka lupasi tarjota tälle kupillisen kahvia. Pari rakastui, meni
Työkyvyn ylläpitoon tarvitaan työn sujuvuutta, palautumisen mahdollisuuksia ja yhteistä vastuunkantoa. Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa korostaa myös halua tehdä työtä. Yrityksen liiketoiminnan tavoitteet kannattaa saavuttaa kestävällä tavalla, joka säilyttää mahdollisuuden onnistua myös tulevaisuudessa. Siksi huomio kuuluu sekä työntekijän voimavaroihin että työn tekemisen ehtoihin. – Käytän työkyky–työhalu-sanaparia, eli miten tuetaan ihmisen kykyä tehdä työtä niin, että myös halu
Suomalainen työelämä monimuotoistuu. Työyhteisöissä työskentelee eri-ikäisiä, eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevia sekä koulutukseltaan ja kokemukseltaan erilaisia ihmisiä. Samalla työuria halutaan pidentää, mikä edellyttää, että työssä jaksamista ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä tuetaan työuran eri vaiheissa. Jokainen työyhteisö on monimuotoinen, sillä olemme kaikki tavalla tai toisella erilaisia. Monimuotoisuus on parhaimmillaan merkittävä voimavara. Kun erilaiset näkökulmat, kokemukset ja
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan