Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Älylaitteet ovat juurtuneet osaksi arkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin, eikä syyttä. Sovellukset tukevat työntekoa ja asiointia, yhteydenpito ja tiedon jakaminen sujuvat nopeasti, ja oikealla hetkellä laitteet tarjoavat kaivattua taukoa ja rentoutusta.
Samaan aikaan älylaitteiden käyttöön liittyy myös työturvallisuuden näkökulmia, joita ei voida sivuuttaa. Älylaitteet tarjoavat nopeita ärsykkeitä, jotka on suunniteltu koukuttamaan. Sosiaalisen median algoritmit kaappaavat huomion tehokkaasti, kun taas pitkäjänteinen ja keskittymistä vaativa työ harvoin tarjoaa yhtä nopeaa palkintoa. Huomio siirtyy herkästi juuri silloin, kun sen pitäisi pysyä työssä.
Lyhytkestoisten ärsykkeiden tuottama dopamiiniryöppy on nopeasti ohi, ja se synnyttää tarpeen saada lisää. Näin muodostuu kierre, joka kuormittaa aivoja ja vaikeuttaa palautumista. Monissa tehtävissä tämä on selkeä työturvallisuusriski.
Lyhyellä aikavälillä seurauksena voi olla tarkkaavaisuuden herpaantuminen ja tapaturma. Pitkällä aikavälillä liiallinen ärsyketulva heikentää palautumista sekä lisää väsymystä ja ärtymystä. Vaikutukset eivät jää yksilöön, vaan heijastuvat koko työyhteisön turvallisuuteen ja hyvinvointiin.
Jokaisella on vastuu sekä omasta että työkavereiden turvallisuudesta.
Siksi älylaitteiden haitallinen käyttö on syytä ottaa osaksi työpaikkojen normaalia vaarojen arviointia. Tunnistettujen riskien pohjalta voidaan kehittää uusia hallintamalleja, sopia yhteisistä pelisäännöistä ja laatia selkeitä toimintaohjeita. Tarvitaan myös konkreettisia työkaluja vaarojen arviointiin ja aiheen rakentavaan puheeksi ottamiseen.
Ilmiö ei ole pelottava eikä erityisen vaikea. Se on vain yksi työturvallisuuteen vaikuttava tekijä muiden joukossa ja sellainen, johon kannattaa tarttua ajoissa.
Kuten työturvallisuudessa muutenkin, tärkein muutos tapahtuu omien korvien välissä. Jokaisella on vastuu sekä omasta että työkavereiden turvallisuudesta.
Tässä Telma-lehdessä tarjoamme tutkittua tietoa ja käytännön vinkkejä älylaitteiden haitallisen käytön hallintaan työpaikoilla. Mukana on myös kiinnostavaa tietoa siitä, miksi aivomme reagoivat niin voimakkaasti nopeisiin ärsykkeisiin ja kuinka keskittymiskyky voi parantua yllättävän nopeasti, kun älylaitteen käyttöä tietoisesti vähennetään.
Itsereflektio toimii tässäkin avaimena parempaan: vaarannanko omaa, työyhteisöni tai läheisteni turvallisuutta liiallisella tai väärin ajoitetulla älylaitteiden käytöllä?
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita
Liian monessa työyhteisössä hiljaisuus lienee edelleen tavallisin tapa ratkaista ongelmia. Vaikeista asioista vaietaan, koska ei haluta loukata, kuormittaa tai näyttää omaa osaamattomuutta. Ikivanha sanonta ”puhuminen on hopeaa, mutta vaikeneminen kultaa” tuntuu iskostuneen suomalaisiin turhankin terhakkaasti. Tarkkaan ottaen sanonta on jopa virheellinen, sillä tutkimusten mukaan työpaikalla puhuminen on kultaa. Sen sijaan puhumattomuudesta seuraa ongelmia. Avoin keskustelukulttuuri
