Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Älylaitteet ovat juurtuneet osaksi arkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin, eikä syyttä. Sovellukset tukevat työntekoa ja asiointia, yhteydenpito ja tiedon jakaminen sujuvat nopeasti, ja oikealla hetkellä laitteet tarjoavat kaivattua taukoa ja rentoutusta.
Samaan aikaan älylaitteiden käyttöön liittyy myös työturvallisuuden näkökulmia, joita ei voida sivuuttaa. Älylaitteet tarjoavat nopeita ärsykkeitä, jotka on suunniteltu koukuttamaan. Sosiaalisen median algoritmit kaappaavat huomion tehokkaasti, kun taas pitkäjänteinen ja keskittymistä vaativa työ harvoin tarjoaa yhtä nopeaa palkintoa. Huomio siirtyy herkästi juuri silloin, kun sen pitäisi pysyä työssä.
Lyhytkestoisten ärsykkeiden tuottama dopamiiniryöppy on nopeasti ohi, ja se synnyttää tarpeen saada lisää. Näin muodostuu kierre, joka kuormittaa aivoja ja vaikeuttaa palautumista. Monissa tehtävissä tämä on selkeä työturvallisuusriski.
Lyhyellä aikavälillä seurauksena voi olla tarkkaavaisuuden herpaantuminen ja tapaturma. Pitkällä aikavälillä liiallinen ärsyketulva heikentää palautumista sekä lisää väsymystä ja ärtymystä. Vaikutukset eivät jää yksilöön, vaan heijastuvat koko työyhteisön turvallisuuteen ja hyvinvointiin.
Jokaisella on vastuu sekä omasta että työkavereiden turvallisuudesta.
Siksi älylaitteiden haitallinen käyttö on syytä ottaa osaksi työpaikkojen normaalia vaarojen arviointia. Tunnistettujen riskien pohjalta voidaan kehittää uusia hallintamalleja, sopia yhteisistä pelisäännöistä ja laatia selkeitä toimintaohjeita. Tarvitaan myös konkreettisia työkaluja vaarojen arviointiin ja aiheen rakentavaan puheeksi ottamiseen.
Ilmiö ei ole pelottava eikä erityisen vaikea. Se on vain yksi työturvallisuuteen vaikuttava tekijä muiden joukossa ja sellainen, johon kannattaa tarttua ajoissa.
Kuten työturvallisuudessa muutenkin, tärkein muutos tapahtuu omien korvien välissä. Jokaisella on vastuu sekä omasta että työkavereiden turvallisuudesta.
Tässä Telma-lehdessä tarjoamme tutkittua tietoa ja käytännön vinkkejä älylaitteiden haitallisen käytön hallintaan työpaikoilla. Mukana on myös kiinnostavaa tietoa siitä, miksi aivomme reagoivat niin voimakkaasti nopeisiin ärsykkeisiin ja kuinka keskittymiskyky voi parantua yllättävän nopeasti, kun älylaitteen käyttöä tietoisesti vähennetään.
Itsereflektio toimii tässäkin avaimena parempaan: vaarannanko omaa, työyhteisöni tai läheisteni turvallisuutta liiallisella tai väärin ajoitetulla älylaitteiden käytöllä?
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
