Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Älylaitteet ovat juurtuneet osaksi arkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin, eikä syyttä. Sovellukset tukevat työntekoa ja asiointia, yhteydenpito ja tiedon jakaminen sujuvat nopeasti, ja oikealla hetkellä laitteet tarjoavat kaivattua taukoa ja rentoutusta.
Samaan aikaan älylaitteiden käyttöön liittyy myös työturvallisuuden näkökulmia, joita ei voida sivuuttaa. Älylaitteet tarjoavat nopeita ärsykkeitä, jotka on suunniteltu koukuttamaan. Sosiaalisen median algoritmit kaappaavat huomion tehokkaasti, kun taas pitkäjänteinen ja keskittymistä vaativa työ harvoin tarjoaa yhtä nopeaa palkintoa. Huomio siirtyy herkästi juuri silloin, kun sen pitäisi pysyä työssä.
Lyhytkestoisten ärsykkeiden tuottama dopamiiniryöppy on nopeasti ohi, ja se synnyttää tarpeen saada lisää. Näin muodostuu kierre, joka kuormittaa aivoja ja vaikeuttaa palautumista. Monissa tehtävissä tämä on selkeä työturvallisuusriski.
Lyhyellä aikavälillä seurauksena voi olla tarkkaavaisuuden herpaantuminen ja tapaturma. Pitkällä aikavälillä liiallinen ärsyketulva heikentää palautumista sekä lisää väsymystä ja ärtymystä. Vaikutukset eivät jää yksilöön, vaan heijastuvat koko työyhteisön turvallisuuteen ja hyvinvointiin.
Jokaisella on vastuu sekä omasta että työkavereiden turvallisuudesta.
Siksi älylaitteiden haitallinen käyttö on syytä ottaa osaksi työpaikkojen normaalia vaarojen arviointia. Tunnistettujen riskien pohjalta voidaan kehittää uusia hallintamalleja, sopia yhteisistä pelisäännöistä ja laatia selkeitä toimintaohjeita. Tarvitaan myös konkreettisia työkaluja vaarojen arviointiin ja aiheen rakentavaan puheeksi ottamiseen.
Ilmiö ei ole pelottava eikä erityisen vaikea. Se on vain yksi työturvallisuuteen vaikuttava tekijä muiden joukossa ja sellainen, johon kannattaa tarttua ajoissa.
Kuten työturvallisuudessa muutenkin, tärkein muutos tapahtuu omien korvien välissä. Jokaisella on vastuu sekä omasta että työkavereiden turvallisuudesta.
Tässä Telma-lehdessä tarjoamme tutkittua tietoa ja käytännön vinkkejä älylaitteiden haitallisen käytön hallintaan työpaikoilla. Mukana on myös kiinnostavaa tietoa siitä, miksi aivomme reagoivat niin voimakkaasti nopeisiin ärsykkeisiin ja kuinka keskittymiskyky voi parantua yllättävän nopeasti, kun älylaitteen käyttöä tietoisesti vähennetään.
Itsereflektio toimii tässäkin avaimena parempaan: vaarannanko omaa, työyhteisöni tai läheisteni turvallisuutta liiallisella tai väärin ajoitetulla älylaitteiden käytöllä?
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
On aamuruuhkan aika, mutta tämä metrojuna on tyhjä. Lähtöaika Roihupellon varikkoraiteelta on sitten, kun pieni tekninen ongelma on korjattu. Koneistaja Eetu Salokarin osaamista tarvitaan, jotta junat pysyvät käyttökunnossa. Takaisin sorvin ääreen, kirjaimellisesti. On aamuseitsemän, ja koneistaja Eetu Salokari käynnistelee työhuoneella koneitaan totutuin ottein. Läheisellä metroradalla junat suhahtelevat ohi kahden ja puolen minuutin välein, mutta Roihupellossa
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Suomalainen työelämä monimuotoistuu. Työyhteisöissä työskentelee eri-ikäisiä, eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevia sekä koulutukseltaan ja kokemukseltaan erilaisia ihmisiä. Samalla työuria halutaan pidentää, mikä edellyttää, että työssä jaksamista ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä tuetaan työuran eri vaiheissa. Jokainen työyhteisö on monimuotoinen, sillä olemme kaikki tavalla tai toisella erilaisia. Monimuotoisuus on parhaimmillaan merkittävä voimavara. Kun erilaiset näkökulmat, kokemukset ja
