Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Lassila & Tikanoja: 5 ratkaisua, joilla työ muuttuu turvallisemmaksi
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen.
1. Työn aloituslista
Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan kriittiset turvallisuustekijät ennen kuin yksikään laite käynnistyy.
Aloituslistan avulla käydään läpi sekä työtehtäväkohtaiset että kaikille töille yhteiset asiat. Listalle on koottu työntekijöiden tunnistamia kriittisiä riskikohtia, kuten korkeapainevesilinjojen liitosten kireydet, letkujen kunto, hätäseis-laitteiden toimivuus ja tarpeet kaasujen jatkuvalle mittaukselle. Näiden tarkistaminen juuri ennen työn alkua auttaa pysähtymään hetkeksi ja varmistamaan, että riskit on tunnistettu ja hallittu.
– Pysähtyminen ennen työn alkua on ratkaisevaa. Silloin huomataan isoimmat riskit, jotka voidaan heti poistaa tai minimoida, sanoo Lassila & Tikanojan turvallisuus- ja laatupäällikkö Otto Kuisma.
Kun tekijät ovat itse mukana rakentamassa sisältöä, työkalun jalkauttaminen osaksi arkea on sujuvampaa.
Työn aloituslistan sisältö ei ole asiantuntijoiden ylhäältä annettu ohje, vaan se on rakennettu yhdessä työntekijöiden kanssa. Työsuojeluvaltuutetut ja työryhmät ovat olleet mukana määrittelemässä, mitkä kysymykset ovat käytännön työn kannalta olennaisimpia ja millä tavalla lista tukee arjen työturvallisuutta.
– Kun tekijät ovat itse mukana rakentamassa sisältöä, työkalun jalkauttaminen osaksi arkea on sujuvampaa, Kuisma kertoo.
Menetelmä on helposti muokattavissa myös muiden työpaikkojen tarpeisiin. Keskeistä on tunnistaa oman ympäristön todelliset riskit ja pitää työkalu riittävän kevyenä, jotta sitä on helppo käyttää päivittäin. Liian raskaat lomakkeet jäävät usein hyödyntämättä, mutta tiivis ja käytännönläheinen lista pysäyttää ajattelemaan – ja voi ehkäistä vakavia tapaturmia.
2. Turvakierros
Turvakierroksia tehdään L&T:n kaikilla organisaatiotasoilla vuosittain tuhansia. Safety Walk ‑kierrokset paljastavat arjen riskit, vahvistavat turvallisuuskulttuuria ja tuovat esiin tilanteita, joita ei muuten huomattaisi.
Ne ovat oleellinen osa L&T:n ennakoivaa turvallisuustyötä. Kaikki tuotannon toimihenkilöt käyvät säännöllisesti työmailla havainnoimassa ympäristöä sekä työskentelyä ja keskustelemassa työntekijöiden kanssa. Eri palveluille on omat kierrosta ohjaavat kysymyksensä, sillä riskit vaihtelevat: jätehuollon kohteissa korostuvat liikkumis- ja ympäristöriskit, kun taas vaarallisten jätteiden noudossa teollisuuskohteessa haasteet ovat toisenlaisia.
Kierroksilla voi löytyä arjen perusriskejä – liukkaita pintoja, puutteita talvikunnossapidossa, kompastumista aiheuttavia letkuja ja asiakkaan tiloihin liittyviä esteitä. Myös suojainten käytössä voi ilmetä toisinaan puutteita.
Kun johtajatkin osallistuvat kierroksiin, viesti on selvä.
– Ilman systemaattista havainnointia moni riski jäisi huomaamatta, Otto Kuisma sanoo.
Safety Walk ei ole vain tarkistuslista, vaan yhteinen keskusteluhetki. Se vahvistaa turvallisuusajattelua ja osoittaa, että turvallisuus kuuluu kaikille.
– Kun johtajatkin osallistuvat kierroksiin, viesti on selvä, Kuisma korostaa.
Menetelmä sopii myös muille työpaikoille. Tärkeää on tunnistaa oman toiminnan todelliset riskit ja rakentaa kierros niiden ympärille. Käyttöönottoa helpottaa selkeä prosessi ja pilotointi: aloitetaan pienestä, opitaan ja laajennetaan. Tavoitteet kannattaa määritellä etukäteen – kuinka usein kierroksia tehdään ja miten havainnot viedään käytäntöön.
Turvakierrokset ovat kevyt mutta tehokas tapa lisätä turvallisuutta ja tehdä siitä osa arjen toimintaa.
3. Turvatuokio
Jokaisessa yksikössä ja toiminnossa pidetään turvatuokioita. Säännölliset, avoimeen keskusteluun perustuvat tapaamiset ovat tehokas tapa vahvistaa turvallisuuskulttuuria ja käydä läpi ajankohtaisia riskejä, havaintoja ja kehitystoimia.
Turvatuokiot ovat L&T:n tapa pitää turvallisuus arjen ytimessä. Tavoitteena on vähintään yksi tuokio viikossa, ja ne vetää yleensä esihenkilö, mutta keskustelun on tarkoitus olla yhteinen.
– Turvatuokion ei ole tarkoitus olla monologi, vaan tilaisuus tuoda havaintoja esiin ja ratkaista niitä yhdessä, Otto Kuisma korostaa.
Kannustamme miettimään, voisiko vastaava tapahtua muualla ja miten sen voimme estää.
Keskusteluissa käsitellään yksikön omia ajankohtaisia asioita: turvallisuushavaintoja, niistä tehtyjä toimenpiteitä, kehitysehdotuksia ja mahdollisia tapaturmia. Jos jokin tapahtuma on edellyttänyt muutoksia, varmistetaan, että ne on toteutettu ja että vastaavia tilanteita ei pääse syntymään uudelleen. Tuokioissa voidaan pohtia myös, pitäisikö jonkin työtavan muuttua laajemmin koko organisaatiossa.
Turvatuokiot toimivat kanavana myös valtakunnalliselle viestinnälle. Turvallisuuspäällikkö välittää koko konsernia koskevat ohjeistuspäivitykset ja tapausesimerkit yksiköiden käsiteltäviksi.
– Kannustamme miettimään, voisiko vastaava tapahtua muualla ja miten sen voimme estää, Kuisma sanoo.
Menetelmä sopii lähes kaikkiin työympäristöihin. Toimistoissa painopiste voi olla henkisessä ja psykososiaalisessa turvallisuudessa, ergonomiassa ja arjen sujuvuudessa, mutta myös perusasiat – siisteys, paloturvallisuus ja välineiden kunto – ovat tärkeitä. Olennaista on löytää näkökulma, joka tukee juuri oman työn turvallisuutta.
Turvatuokio on kevyt ja helppo toteuttaa, mutta se pitää keskustelun elävänä ja koko työyhteisön osallistuneena.
4. Mobiilisovellukset turvallisuusraportoinnissa
Paperisista vihkoista on siirrytty L&T:llä jo aikaa sitten mobiilijärjestelmiin, jotka mahdollistavat turvallisuushavaintojen kirjaamisen suoraan työntekopaikalta minuuteissa. Muutos on tehnyt raportoinnista nopeampaa, tarkempaa ja helpommin seurattavaa kaikilla organisaatiotasoilla. Ilmoitukset tehdään työntekijän omalla työpuhelimella suoraan tapahtumapaikalta, kuvineen ja lisätietoineen.
– Havainto saadaan talteen nopeasti, ja kuva auttaa ymmärtämään tilanteen heti käsittelyvaiheessa, Otto Kuisma kertoo.
Mobiiliraportointi on nopeuttanut koko käsittelyketjua. Kun työntekijä voi tehdä ilmoituksen itse ilman välikäsiä, havainnot etenevät suoraan esihenkilölle ja toimenpiteet voidaan käynnistää nopeasti. Järjestelmä on avoin kaikille työntekijöille, mikä madaltaa kynnystä havaintojen tekemiseen ja lisää osallistumista.
Esimerkiksi jos vain kolmasosa henkilöstöstä tekee havaintoja, voidaan kohdistaa toimenpiteitä osallistumisen lisäämiseksi.
Raportointia voidaan seurata aiempaa tarkemmin. L&T:llä tiedot päivittyvät järjestelmästä raportointiin kerran vuorokaudessa, mikä antaa ajantasaisen näkymän yksiköiden tilanteeseen. Tietoja voidaan tarkastella yksityiskohtaisesti – esimerkiksi osallistumisprosentteina tai havaintojen määrinä – ja niiden avulla löydetään yksiköt, joissa tarvitaan lisää aktiivisuutta.
– Esimerkiksi jos vain kolmasosa henkilöstöstä tekee havaintoja, voidaan kohdistaa toimenpiteitä osallistumisen lisäämiseksi, Kuisma sanoo.
Menetelmä sopii myös muille työpaikoille. Pienissä organisaatioissa alkuun voi päästä myös yksinkertaisilla ratkaisuilla, kuten excelillä tai paperilomakkeilla. Tärkeintä on aloittaa ja seurata ilmoituksia säännöllisesti. Isommille yrityksille Kuisma suosittelee sähköisiä järjestelmiä, jotka tehostavat koko raportointiketjua ja voidaan räätälöidä omiin tarpeisiin.
5. Nolla tapaturmaa -tavoite
Nolla tapaturmaa ‑tavoite ei toteudu toiveilla, vaan selkeällä rakenteella, toimivilla työkaluilla ja kulttuurilla, johon koko henkilöstö sitoutuu. Lassila & Tikanojalla tavoite näkyy arjen ohjeissa, prosesseissa ja asenteissa.
Nolla tapaturmaa -ajattelu edellyttää yhteistä, johdonmukaista tapaa edetä kohti tavoitetta. L&T:llä tämä tarkoittaa selkeitä tavoitteita, työkaluja, prosesseja ja ohjeita, joiden noudattamista seurataan. Keskiössä on myös kulttuuri, jossa turvallisuus on osa jokaista työpäivää.
– Nämä eivät ole erillisiä elementtejä, vaan kaikki tukee kulttuurin kehittymistä, Otto Kuisma sanoo.
Niin isossa kuin pienessäkin organisaatiossa työturvallisuuden kehittäminen vaatii kaikkien panosta.
Kulttuurin rakentaminen vie aikaa, etenkin jos turvallisuustyö on uutta. Tavoitteena on saada kaikki mukaan roolista riippumatta – jokainen tuo oman panoksensa kohti tapaturmatonta arkea. Perusajatus on yksinkertainen: jokaisen on päästävä työpäivän jälkeen turvallisesti kotiin.
– Tarkoitus ei ole kaunistella tilastoja, vaan tehdä työpaikasta aidosti turvallisempi, Kuisma muistuttaa.
Haasteita voivat välillä aiheuttaa muutosvastarinta ja vanhat toimintatavat. “Näin on tehty aina” ‑ajattelu voi hidastaa kehitystä, samoin epäily ennakoivan työn tarpeellisuudesta. Siksi muutokselle tarvitaan selkeät ja käytännön kokemuksiin perustuvat perustelut.
– Niin isossa kuin pienessäkin organisaatiossa työturvallisuuden kehittäminen vaatii kaikkien panosta, Kuisma sanoo.
Tavoitteen lanseeraus vaatii selkeän rungon: tavoitteet, työkalut, prosessit, ohjeet ja vastuut. Edistyminen syntyy toistosta ja pitkäjänteisyydestä. Kun ennakoivaa työtä tehdään säännöllisesti, tapaturmat vähenevät väistämättä.
Nolla tapaturmaa ei synny nopeasti – mutta systemaattisella työllä suunta muuttuu pysyvästi.
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
