Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Lähihoitaja Emma Sandberg: “Musiikkimuistot katoavat viimeisinä”
Kirjoittaja: Jaana Haapaluoma-Höglund
Kuvaaja: Marjaana Malkamäki
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä.
”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani päätin hakea lähihoitajaksi.
Tehtyäni lähihoitajan työtä kymmenen vuotta musiikkiasiat kumpusivat mieleeni uudella tavalla. Eräänä päivänä kaksi ihanaa yli 90-vuotiasta asukasta istui pöydän ääressä iltapalan aikaan ja rummutteli pöytää. He tapailivat pöydän pintaa, kuin pianon koskettimia ja sanoivat ääneen, että voi kun olisi koskettimia, joilla soittaa. Mietin, että niinpä, miksei meillä ole mitään soittimia vanhuksille.
Hain idealla Queen Silvia Nursing Awardiin, jonka voitin.
Aloin etsiä tutkimuksia, miten musiikki vaikuttaa muistisairaisiin, ja lopulta kehitin idean ikäihmisten musiikkikassista. Hain idealla Queen Silvia Nursing Awardiin, jonka voitin. Tämän innoittamana lähdin etsimään musiikkikauppoja, jotka lähtisivät lahjoittamaan soittimia. Sain soittimet Vantaan F-musiikilta ja Tammer Piano ja Soitin Ky:ltä.
Kriteerinä oli, että soitinten on oltava helppokäyttöisiä ja helposti puhdistettavia. Niinpä mukaan tulivat tamburiini, kulkuset, marakassit, rytmimuna ja rytmikapulat. Itse kassit ja niiden painatukset sain lahjoituksena toisesta työpaikastani Backstage Rock Shopista. Kasseja tehtiin 10 kappaletta, jotka jaettiin palvelukoteihin ympäri Suomea.
Muistan, kuin toin soittimet ensimmäistä kertaa töihin. Oli aikamoista, kun mummot saivat tamburiinit käteen. Mietin, pitäisikö etsiä kuulosuojaimet herkimmille. Ensin soitto oli sekasortoa, mutta sitten soittajat alkoivat hakea yhteistä rytmiä. Matkittiin toista tai vastattiin toisen soittoon. Se oli kuin vuoropuhelua ilman sanoja.
Minulla onkin kehitteillä musiikkikassi 2.0.
Siitä lähtien musiikkikassi on ollut meillä käytössä. Olen myös saanut kyselyitä, saisiko sitä ostettua jostain. Minulla onkin kehitteillä musiikkikassi 2.0.
Meidän ohjelmassamme musiikkikassi on aamupäivän juttu, koska meno on sen kanssa riehakasta ja toivomme, että iltaa kohden rauhoitutaan. Joka päivä kassia ei ehdi ottaa esille, ja joskus tehdäänkin vain välttämätön hoitotyö. Kuitenkin melkein joka päivä meillä soi musiikki edes vähän. Tai sitten laulan asiakkaan kanssa yhdessä, kun tämä menee vaikka suihkuun. Moni ikäihminen palelee pesulla käydessään, jolloin laulu helpottaa hänen oloaan viemällä ajatuksia pois itse pesutilanteesta.
Olen huomannut, miten musiikki vaikuttaa muistisairaisiin. Esimerkiksi muistisairauden loppuvaiheessa alkaa olla lihasjäykkyyttä. Meilläkin oli yksi jäykkä asiakas, jolla oli kädet ristissä rinnan päällä. Kun hänelle kuitenkin antoi marakassin käteen, kädet alkoivat aueta sivuille ja hän lähti heiluttelemaan marakassia.
Myös jos jollakulla on esimerkiksi afasia eli aivovaurio ja puheen tuottaminen hankalaa, laulu voi kuitenkin onnistua hienosti. Olen lukenut, että laulun tuotto tapahtuu aivoissa eri alueella kuin puheen. Siksi se saattaakin sujua eri tavalla. Muistisairailla musiikkimuistot katoavat viimeisinä. Varsinkin nuoruuden musiikki jää pitkäaikaismuistiin. Esimerkiksi kerran erään hoidettavan omainen kertoi, että Muistoja karpaateilta -iskelmä on tosi tärkeä kappale, soittakaa sitä. Soitin asiakkaalle kappaleen. Hänen silmiinsä nousi kyyneleet, ja hän sanoi itsekin, että katso nyt ihokarvojani. Ne olivat ihan pystyssä.”
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
