Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Työ on meille tärkeä voimavara. Se tuo toimeentulon lisäksi arkeen rytmiä, merkitystä, yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittymiseen. Silti uutisissa korostuvat yhä useammin huoli työelämän kuormittavuudesta ja kasvavat työuupumusluvut. Miten nämä kaksi todellisuutta voivat olla yhtä aikaa totta?
Tutkijoiden mukaan työuupumus liittyy työympäristöön ja työn sisältöön. Epäselvät työroolit ja työn sirpaleisuus heikentävät työssä jaksamista.
Työ ei kuitenkaan ole pelkästään kuormittavaa. Se voi olla innostavaa ja kehittävää. Siihen liittyy paljon myönteisiä piirteitä eli voimavaroja.
Kun työ, prosessit tai toimintaympäristö muuttuvat, myös odotukset on päivitettävä.
Työn voimavarat, kuten merkityksellisyys, selkeät roolit ja hyvä johtaminen, lisäävät hyvinvointia ja suojaavat haitallisilta kuormitustekijöiltä.
Erityisesti nuoret työuransa alussa hyötyvät selkeistä rooleista ja vastuista. Työhön liittyvistä odotuksista on tärkeää keskustella läpi koko työuran, ei vain rekrytoinnin yhteydessä. Kun työ, prosessit tai toimintaympäristö muuttuvat, myös odotukset on päivitettävä. Jokaisen tulee tietää, mitä häneltä odotetaan.
On tärkeää, että tunnistamme myös jokaisen työntekijän vahvuuksia ja mahdollistamme niiden käyttämistä työssä. Johtamisella on tässä keskeinen rooli.
Yksi pieni mutta merkityksellinen arjen teko voi olla yksinkertaisesti se, että kysyy työkaverilta, mitä hänelle kuuluu.
ISS Palvelujen työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala kehottaa (s. 25) tekemään hyvän työelämän näkyväksi. Tämä on erinomainen lähtökohta. Kun vahvistamme työn voimavaroja ja etsimme toimivia ratkaisuja, luomme työelämää, joka tukee yksilöiden hyvinvointia ja koko työyhteisöä.
Yksi pieni mutta merkityksellinen arjen teko voi olla yksinkertaisesti se, että kysyy työkaverilta, mitä hänelle kuuluu.
Työpaikkatasolla tulee riittävästi tunnistaa, mikä toimii hyvin ja missä on kehittämisen tarvetta. Tässä Telma-lehdessä nostamme esille hyviä esimerkkejä työpaikoista, joissa on oivallettu, että parhaat ratkaisut syntyvät yhteistyössä. Kunnanjohtajan, työhyvinvointijohtajan ja työnohjaajan näkemykset valottavat, miten hyvä työelämä rakentuu. Lisäksi pääsemme kurkistamaan työuupumuksen kokeneen ajatuksiin.
Kun työyhteisö tarkastelee yhdessä, mikä toimii ja mitä voisi tehdä toisin, syntyy oivalluksia, jotka kantavat pitkälle.
Aihe hyvä ja tarpeellinen. Pelkkä puhe mediassa työhyvinvoinnista ei riitä, vaan se pitää saada työpaikoille, että ihmiset jaksavat, kun uria pidennetään työvoimapulan vuoksi. Ja muuten kuin lisäämällä työnantajan vastuuta, se ei sinne tunnu tietään löytävän. Sekä sanktioittamalla sen, jos työnantaja ei huolehdi velvollisuuksistaan ja pidä huolta työntekijöistään. Vastuun pitäisi jatkua uran jälkeenkin jos on sairastunut työuran aikana ja vielä vahvemmin, jos täysin työperäiseen sairauteen.
Anu Piirainen
Työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvoinnin merkitys työn tuloksellisuudelle alkaa olla yhä laajemmin ymmärretty. Tekoälyllä ei ole (ainakaan toistaiseksi!) tunteita, joten tästä ainutlaatuisesta inhimillisestä voimavarasta on pidettävä huolta, niin työelämässä kuten laajemminkin. Telma-lehti tekee hyvää työtä, kun nostaa aihetta näkyville monesta eri näkökulmasta ja lisää meidän kaikkien ymmärrystä aiheeseen.
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita
Liian monessa työyhteisössä hiljaisuus lienee edelleen tavallisin tapa ratkaista ongelmia. Vaikeista asioista vaietaan, koska ei haluta loukata, kuormittaa tai näyttää omaa osaamattomuutta. Ikivanha sanonta ”puhuminen on hopeaa, mutta vaikeneminen kultaa” tuntuu iskostuneen suomalaisiin turhankin terhakkaasti. Tarkkaan ottaen sanonta on jopa virheellinen, sillä tutkimusten mukaan työpaikalla puhuminen on kultaa. Sen sijaan puhumattomuudesta seuraa ongelmia. Avoin keskustelukulttuuri
Yhteiset työpaikat ovat nykyisin enemmän sääntö kuin poikkeus – teollisuuden lisäksi myös esimerkiksi toimistoissa ja kaupan alalla. Kun useat eri työnantajat toimivat saman katon alla, syntyy paitsi yhteistyötä myös uudenlaisia haasteita. Yksi niistä on työturvallisuus. Mutta se ei ole vain haaste – se on myös mahdollisuus tehdä asioita paremmin kuin ennen. Kun jokainen yhteisellä työpaikalla
Kommentit (2)
Aihe hyvä ja tarpeellinen. Pelkkä puhe mediassa työhyvinvoinnista ei riitä, vaan se pitää saada työpaikoille, että ihmiset jaksavat, kun uria pidennetään työvoimapulan vuoksi. Ja muuten kuin lisäämällä työnantajan vastuuta, se ei sinne tunnu tietään löytävän. Sekä sanktioittamalla sen, jos työnantaja ei huolehdi velvollisuuksistaan ja pidä huolta työntekijöistään. Vastuun pitäisi jatkua uran jälkeenkin jos on sairastunut työuran aikana ja vielä vahvemmin, jos täysin työperäiseen sairauteen.
Työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvoinnin merkitys työn tuloksellisuudelle alkaa olla yhä laajemmin ymmärretty. Tekoälyllä ei ole (ainakaan toistaiseksi!) tunteita, joten tästä ainutlaatuisesta inhimillisestä voimavarasta on pidettävä huolta, niin työelämässä kuten laajemminkin. Telma-lehti tekee hyvää työtä, kun nostaa aihetta näkyville monesta eri näkökulmasta ja lisää meidän kaikkien ymmärrystä aiheeseen.