Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Työ on meille tärkeä voimavara. Se tuo toimeentulon lisäksi arkeen rytmiä, merkitystä, yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittymiseen. Silti uutisissa korostuvat yhä useammin huoli työelämän kuormittavuudesta ja kasvavat työuupumusluvut. Miten nämä kaksi todellisuutta voivat olla yhtä aikaa totta?
Tutkijoiden mukaan työuupumus liittyy työympäristöön ja työn sisältöön. Epäselvät työroolit ja työn sirpaleisuus heikentävät työssä jaksamista.
Työ ei kuitenkaan ole pelkästään kuormittavaa. Se voi olla innostavaa ja kehittävää. Siihen liittyy paljon myönteisiä piirteitä eli voimavaroja.
Kun työ, prosessit tai toimintaympäristö muuttuvat, myös odotukset on päivitettävä.
Työn voimavarat, kuten merkityksellisyys, selkeät roolit ja hyvä johtaminen, lisäävät hyvinvointia ja suojaavat haitallisilta kuormitustekijöiltä.
Erityisesti nuoret työuransa alussa hyötyvät selkeistä rooleista ja vastuista. Työhön liittyvistä odotuksista on tärkeää keskustella läpi koko työuran, ei vain rekrytoinnin yhteydessä. Kun työ, prosessit tai toimintaympäristö muuttuvat, myös odotukset on päivitettävä. Jokaisen tulee tietää, mitä häneltä odotetaan.
On tärkeää, että tunnistamme myös jokaisen työntekijän vahvuuksia ja mahdollistamme niiden käyttämistä työssä. Johtamisella on tässä keskeinen rooli.
Yksi pieni mutta merkityksellinen arjen teko voi olla yksinkertaisesti se, että kysyy työkaverilta, mitä hänelle kuuluu.
ISS Palvelujen työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala kehottaa (s. 25) tekemään hyvän työelämän näkyväksi. Tämä on erinomainen lähtökohta. Kun vahvistamme työn voimavaroja ja etsimme toimivia ratkaisuja, luomme työelämää, joka tukee yksilöiden hyvinvointia ja koko työyhteisöä.
Yksi pieni mutta merkityksellinen arjen teko voi olla yksinkertaisesti se, että kysyy työkaverilta, mitä hänelle kuuluu.
Työpaikkatasolla tulee riittävästi tunnistaa, mikä toimii hyvin ja missä on kehittämisen tarvetta. Tässä Telma-lehdessä nostamme esille hyviä esimerkkejä työpaikoista, joissa on oivallettu, että parhaat ratkaisut syntyvät yhteistyössä. Kunnanjohtajan, työhyvinvointijohtajan ja työnohjaajan näkemykset valottavat, miten hyvä työelämä rakentuu. Lisäksi pääsemme kurkistamaan työuupumuksen kokeneen ajatuksiin.
Kun työyhteisö tarkastelee yhdessä, mikä toimii ja mitä voisi tehdä toisin, syntyy oivalluksia, jotka kantavat pitkälle.
Toivon sinulle oivaltavia lukuhetkiä!
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
Älylaitteet ovat juurtuneet osaksi arkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin, eikä syyttä. Sovellukset tukevat työntekoa ja asiointia, yhteydenpito ja tiedon jakaminen sujuvat nopeasti, ja oikealla hetkellä laitteet tarjoavat kaivattua taukoa ja rentoutusta. Samaan aikaan älylaitteiden käyttöön liittyy myös työturvallisuuden näkökulmia, joita ei voida sivuuttaa. Älylaitteet tarjoavat nopeita ärsykkeitä, jotka on suunniteltu koukuttamaan. Sosiaalisen median algoritmit kaappaavat
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita
Kommentit (2)
Aihe hyvä ja tarpeellinen. Pelkkä puhe mediassa työhyvinvoinnista ei riitä, vaan se pitää saada työpaikoille, että ihmiset jaksavat, kun uria pidennetään työvoimapulan vuoksi. Ja muuten kuin lisäämällä työnantajan vastuuta, se ei sinne tunnu tietään löytävän. Sekä sanktioittamalla sen, jos työnantaja ei huolehdi velvollisuuksistaan ja pidä huolta työntekijöistään. Vastuun pitäisi jatkua uran jälkeenkin jos on sairastunut työuran aikana ja vielä vahvemmin, jos täysin työperäiseen sairauteen.
Työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvoinnin merkitys työn tuloksellisuudelle alkaa olla yhä laajemmin ymmärretty. Tekoälyllä ei ole (ainakaan toistaiseksi!) tunteita, joten tästä ainutlaatuisesta inhimillisestä voimavarasta on pidettävä huolta, niin työelämässä kuten laajemminkin. Telma-lehti tekee hyvää työtä, kun nostaa aihetta näkyville monesta eri näkökulmasta ja lisää meidän kaikkien ymmärrystä aiheeseen.