Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Selkeät pelisäännöt ja avoin ilmapiiri torjuvat digipelaamisen ongelmia
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia.
Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen.
Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen:
Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten digilaitteita käytetään ja millainen käyttö ei kuulu työpaikalle. Säännöt voi kirjata esimerkiksi päihde- tai riippuvuusohjelmaan, jossa määritellään vastuut ja toimintatavat.
Käytä pelisääntöjä perehdytyksessä. Uuden työntekijän perehdytyksessä on tärkeää käydä läpi, miten digilaitteita ja internetiä käytetään työtehtävissä ja mikä ei ole hyväksyttävää. Selkeys ehkäisee myöhempiä ristiriitoja.
Koulutusta puheeksi ottamiseen. Esihenkilöille, työsuojelulle ja työntekijöille järjestettävä koulutus antaa keinoja ottaa pelaaminen tai liiallinen somen käyttö puheeksi rakentavasti.
Luottamuksen ilmapiiri. Puheeksi ottaminen on helpompaa, jos työpaikalla vallitsee avoin ja turvallinen ilmapiiri. Silloin vaikeistakin asioista uskalletaan puhua.
Huoli esiin varhain. Huoli kannattaa nostaa esiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Sen voi tehdä kollega tai esihenkilö, joka huomaa huolestuttavia piirteitä työntekijän arjessa.
Rikotaanko sovittuja sääntöjä? Jos työntekijä käyttää työaikaa pelaamiseen tai somen selaamiseen vastoin sovittuja käytäntöjä, esihenkilöllä on selkeä peruste ottaa asia esille ja todeta, että toiminta ei ole hyväksyttävää.
Ongelma esiin arastelematta. Puheeksi ottaminen on välittämistä. Tarkoitus ei ole syyllistää, vaan kysyä: Miten voin auttaa?
Keskustelu huolen kautta, ei syytellen. Puheeksi ottamisen tulee olla rauhallista ja luottamuksellista. Esihenkilö voi kysyä suoraan mutta lempeästi: ”Mitä pelaat? Mistä tässä on kyse? Käytitkö työvälineitä pelaamiseen?” Tavoitteena on auttaa työntekijää ymmärtämään oma tilanteensa.
Tarvitaanko tukea? Keskustelussa voidaan arvioida, onko tarvetta sosiaaliselle tuelle, työjärjestelyille tai työterveyshuollon avulle. Digiriippuvuuden taustalla voi olla kuormitusta, univajetta tai mielenterveyden haasteita.
Tuki jatkuu. Vaikka työntekijä saisi apua työterveydestä, työyhteisön tuki on edelleen tärkeää. Muutos vie aikaa, ja työntekijä hyötyy kannustavasta ympäristöstä.
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
On aamuruuhkan aika, mutta tämä metrojuna on tyhjä. Lähtöaika Roihupellon varikkoraiteelta on sitten, kun pieni tekninen ongelma on korjattu. Koneistaja Eetu Salokarin osaamista tarvitaan, jotta junat pysyvät käyttökunnossa. Takaisin sorvin ääreen, kirjaimellisesti. On aamuseitsemän, ja koneistaja Eetu Salokari käynnistelee työhuoneella koneitaan totutuin ottein. Läheisellä metroradalla junat suhahtelevat ohi kahden ja puolen minuutin välein, mutta Roihupellossa
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Suomalainen työelämä monimuotoistuu. Työyhteisöissä työskentelee eri-ikäisiä, eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevia sekä koulutukseltaan ja kokemukseltaan erilaisia ihmisiä. Samalla työuria halutaan pidentää, mikä edellyttää, että työssä jaksamista ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä tuetaan työuran eri vaiheissa. Jokainen työyhteisö on monimuotoinen, sillä olemme kaikki tavalla tai toisella erilaisia. Monimuotoisuus on parhaimmillaan merkittävä voimavara. Kun erilaiset näkökulmat, kokemukset ja
