Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut.

Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita arvioidaan pienem­missä erissä pitkin kouluvuotta.

Yhteistyökumppaneita koululla on laidasta laitaan: on pankkia, kuntosalia, järjestöä, seniorien palvelukeskusta ja päiväkotia. Työtä kokeillessa voi selvitä tulevaisuuden unelma-ammatti tai se, mitä ei ainakaan halua tehdä. Samalla kertyy kokemusta ja oivalluksia molemmille osapuolille.

Neljä nuorta ja kaksi työelämäkumppania kertovat, mitä yhteistyö on heille antanut.

Merkityksellisiä keskusteluja seniorien kanssa

Lukion toista luokkaa käyvät Ilmari Ikola ja Lotta Sihvonen ovat päässeet työskentelemään senioreille suunnatussa Kampin palvelukeskuksessa Helsingissä.

– Tämä on ollut kivoin työelämäkokemukseni tähän mennessä. Työ tuntuu arvokkaalta. Vanhukset tarvitsevat sosiaalista kanssakäymistä, Sihvonen sanoo.

Palvelukeskuksessa he ovat päässeet suunnittelemaan ohjelmaa vanhuksille.

Yhdessä keskustelutilaisuudessa nuoret kertoivat senioreille nykyajan lukiosta. Seuraavalla kerralla seniorit kertoivat nuorille unelmistaan, itsemyötätunnon ja anteeksiannon tärkeydestä, rakastamisesta ja vastoinkäymisistä selviämisestä.

– On ollut tosi rentoa jutella vanhusten kanssa. Se jäi mieleen, että yhden naisen unelma oli mennä näyttelijäksi teatteriin, mutta hän ei ollut uskaltanut seurata haavettaan. Nyt hän on aloittanut harrastelijateatterissa, Ikola sanoo.

Monet täällä ovat sanoneet, että uskalla, ole sosiaalinen ja mene eteenpäin.

Yksi senioreista kirjoitti nuorille kirjeen, jossa hän muistutti, että he saavat itse päättää omasta elämästään. Se oli mieleenpainuva hetki.

Tulossa on myös levyraati, jossa seniorit saavat kuunnella lempikappaleitaan 1980-luvulta.

– Monet täällä ovat sanoneet, että uskalla, ole sosiaalinen ja mene eteenpäin. Menneitä ei kannata murehtia, koska meillä on mielenkiintoinen elämä edessä, Sihvonen sanoo.

Hän kertoo oppineensa palvelukeskuksessa sosiaalisia taitoja. Sihvonen toivoo pääsevänsä joskus työhön, joka tuntuisi yhtä tärkeältä ja tuottaisi hyvää mieltä ihmisille.

– Että saisi antaa jotain muillekin kuin vain itselle.

Taloustaitojen opettelua pankissa

Lukion kakkosluokkalaiset Tara Lämsä ja Jonne Salminen pääsivät tutustumaan Helsingin Nordeaan. Ensin he osallistuivat kahteen työpajaan, joissa heille opetettiin taloustaitoja, ja sen jälkeen he opettivat taitoja Pasilan peruskoulun kuudesluokkalaisille.

Haasteena oli suunnitella opetus niin, että alakoululaiset ymmärtäisivät sen sisällön. Esityksestä tuli lyhyt ja ytimekäs, ja lopussa oli yhteinen leikki.

– Tehtävä oli tosi kiva, ja opimme samalla itse taloudesta, Lämsä sanoo.

Oli mielenkiintoista nähdä, mitä siellä tapahtuu ja miten paljon erilaisia työtehtäviä siellä on.

Salminen oppi Nordeassa vuorovaikutustaitoja. Ne olivat hänellä hyvät jo entuudestaan, mutta projektin aikana kyvyt kehittyivät.

Lämsään teki vaikutuksen pankin pääkonttori Vallilassa.

– Se oli tosi hieno paikka. Oli mielenkiintoista nähdä, mitä siellä tapahtuu ja miten paljon erilaisia työtehtäviä siellä on. Voisin kuvitella työskenteleväni siellä.

Hän kiinnitti myös huomiota siihen, että ihmiset olivat pukeutuneet hyvin siististi.

– Tajusin, että jos olet pukeutunut työpaikalla väärällä tavalla, sinua ei välttämättä oteta tosissaan.

Työpaikoilla hän on oppinut yrittäjyyteen ja aikataulut­tamiseen liittyviä taitoja.

Molemmat kiinnostuivat Konepajan lukiosta juuri työelämäpainotuksen takia. Lämsään vetosi mahdollisuus verkostoitua työnantajien kanssa ja saada ehkä kesätöitä sitä kautta. Häntä kiehtoi myös ajatus koeviikkojen puuttumisesta ja siitä, että kouluarki olisi vaihtelevaa.

– Kun kävin lukioesittelyssä ja näin opettajat, he vaikuttivat ihanilta ja motivoituneilta.

Salminen halusi päästä kehittämään uutta koulua omannäköisekseen. Hän toimii opiskelijakunnan puheenjohtajana ja tuutorina. Viime vuonna hän myi kavereiden kanssa perustetun yrityksen kautta itse tehtyä kasvoöljyä.

Työpaikoilla hän on oppinut yrittäjyyteen ja aikataulut­tamiseen liittyviä taitoja.

– Siitä on ollut suuri apu. Ei tunnu siltä, että odotettavissa on synkkä tulevaisuus, kun olen päässyt työelämään mukaan asteittain, Salminen sanoo.

Lämsän mukaan työnantajat ovat olleet innoissaan siitä, että he ovat saaneet työskennellä nuorten kanssa.

– Kun olimme eduskunnassa, meille sanottiin, että tarjoamme mahdollisuuden luoda jotain uutta. Minulle ei ole tullut työelämästä negatiivista kuvaa, kun meidät on otettu niin iloisesti vastaan.

Ennakkoluulot hälvenevät

Kampin palvelukeskuksen vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Ari Liimatainen kiittelee yhteistyötä lukiolaisten kanssa. Hän muistuttaa, että sekä nuoret että vanhukset kokevat ikäsyrjintää.

– Oli tärkeää, että löimme nämä kaksi ryhmää yhteen, jotta he tottuisivat toisiinsa, hän sanoo.

Liimataisen mielestä palvelukeskuksessa työskennelleet nuoret ovat olleet rohkeita, idearikkaita ja avoimia.

– On ollut hienoa huomata, että yhteistyön kautta on voinut löytyä sielunkumppaneita. 17-vuotiasta ja 87-vuotiasta saattaa yhdistää esimerkiksi harrastus. Ikäerolla ei sitten olekaan ihan hirveästi merkitystä.

Nuorilta tuli esimerkiksi loistava idea, että kokeilun päätteeksi pidettäisiin tilaisuus, jossa juteltaisiin siitä, mitä on yhdessä tehty.

Palvelukeskuksen asiakkaat ovat olleet iloisia nuorten läsnäolosta. Sen myötä ennakkoluulot ovat saattaneet puolin ja toisin hälventyä.

Liimatainen rohkaisee työtä kokeilevia nuoria heittäytymään ja myös kyseenalaistamaan, miten asioita työpaikoilla tehdään.

– Nuorilta tuli esimerkiksi loistava idea, että kokeilun päätteeksi pidettäisiin tilaisuus, jossa juteltaisiin siitä, mitä on yhdessä tehty. Meidän seniorimme olivat tästä ihan haltioissaan. He olivat todella otettuja, että nuoret halusivat istua heidän kanssaan glögilasin äärelle.

Yhteistyö palkitsee

Nordean työntekijät saavat tehdä vuodessa 16 tuntia vapaaehtoistyötä talous- ja yrittäjyystaitojen edistämiseksi yhteiskunnassa. Näitä taitoja he ovat opettaneet vuodesta 2016 alkaen lapsille kouluissa. Yhteistyö Konepajan lukion kanssa tuntui luontevalta, sillä se kannustaa vertaisoppi­miseen ja motivoi nuoria aihepiirin pariin innovatiivisella tavalla.

– Kuudesluokkalaiset olivat innoissaan siitä, että lukiolaiset tulivat pitämään heille työpajaa. He olivat uskottavia roolissaan, joten oppilaat kuuntelevat heidän opetustaan eri tavalla kuin aikuisten, kehuu Nordean yhteiskuntavastuupäällikkö Kati Kemell.

Opettaessaan alakoululaisia lukiolaiset saivat paitsi tietoa oman taloutensa hallinnasta, myös esiintymiskokemusta

Heillä on upeita näkemyksiä, jotka rikastuttavat omaakin työskentelyä ja työpaikan kulttuuria.

Nordealle suurin hyöty yhteistyöstä on ollut Kemellin mukaan se, että nuoret toimivat kouluissa ja omissa verkostoissaan taloustaitolähettiläinä.

– Oli palkitsevaa nähdä, miten nuoret itsekin innostuivat aiheista ja tartuttivat innostuksen muihin.

Nuoret saivat vapaat kädet suunnitellessaan kuutosluokkalaisille työpajoja, ja he onnistuivat tehtävässä hienosti.

– Heillä on upeita näkemyksiä, jotka rikastuttavat omaakin työskentelyä ja työpaikan kulttuuria. Nuoret edustavat eri sukupolvea kuin me ja käyttävät ihan erilaisia työkaluja. Siitä syntyy uusia tapoja ajatella.

Alakoululaiset antoivat opettajien kautta lukiolaisille tarkkaa palautetta nuorten työskentelystä. Miten he johtivat ryhmätilannetta, miten he esiintyivät ja tekivät työpajasta kiinnostavan?

– Näin nuorten ilmeistä, miten kiitollisia he palautteesta olivat. Sen saaminen ei ole itsestään­selvyys.

Lue uusin digi-lehti

Tilaa uutiskirje

Jätä palautetta

Osoitemuutos