Työhyvinvointi

Perinteisesti työ oli nähty velvollisuutena, mutta yhteiskunnan muuttuessa siitä piti oppia nauttimaan. Työnilosta keskusteltiin vilkkaasti ennen muuta 1930-luvulla.

Ikäystävällisyys auttaa varttuneempia työntekijöitä pysymään työelämässä pidempään. Sanan taakse ei kätkeydy mystiikkaa, vaan kyse on yksinkertaisista työelämän kehittämisen keinoista – niiden avulla ikäystävällisyys palvelee koko työyhteisöä.

Psykologi Kaisa Hallberg-Virtanen työskentelee Turun vankilassa. Hän haluaa työssään ymmärtää ihmistä tuomitsemisen sijaan. Vaikeiden tunteiden käsittelyssä auttavat työnohjaus, liikunta ja rikosohjelmien välttäminen vapaa-ajalla.

Esihenkilöt oppivat harjoittelemalla tunnistamaan omia tunteitaan ja kohtamaan alaisiaan, kertoo professori Taina Hintsa.

Tunnetoimijuuden kehittäminen kannattaisi lisätä jokaisen yrityksen strategiaan, sanoo jatkuvaa oppimista tutkinut professori Päivi Hökkä.

Aivoinfarktin saanut Esa Hakala huomasi, että tapahtuneesta oli aluksi vaikea puhua työpaikalla. Lopulta vertaistukiryhmän ansiosta hän oppi kertomaan avoimesti muille, jos hänen aivonsa tuntuivat väsyneiltä.

Huipputeknologiayritys Muratalla opeteltiin tervehtimään ja otettiin käyttöön matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut. Yksinkertaiset asiat lisäsivät työntekijöiden tuntemaa arvostusta ja vähensivät sairauspoissaoloja.

Itsenäistyneen Suomen työpaikoilla pidettiin virkistyspäiviä ja koottiin omia urheilujoukkueita. Taustalla vaikutti huoli työläisten huonoista elämäntavoista.

Lentoasemapappi Hanna Similä palvelee sekä matkustajia että aseman henkilökuntaa. Hän haluaa olla kannattelija, jolle kuka vain voi tulla purkamaan isot ja pienet murheensa matalalla kynnyksellä.

Meillä on töissä lupa puida kaikkia elämän osa-alueiden haasteita, koska yksityiselämän kuormitukset vaikuttavat työkykyyn, sanoo HR-johtaja Terhi Jaakonsaari Solitasta.

Korona oli raskasta aikaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Tueksi kehitettiin pikavauhtia FinnHelp-palvelu. Se onnistui yli odotusten, ja ensihoitaja Inka Häkkinen kävi pokkaamassa Ruotsin kuningattaren myöntämän palkinnon.

Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.